Toimintaympäristö

Kohdemarkkinat

Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä oli koko vuoden ajan vahvaa erityisesti yritys- ja vakuutusasiakkuuksissa. Tarjonta ja varausasteet olivat hyvällä tasolla. Syksyllä flunssakausi alkoi normaalia aiemmin ja sairastavuus oli normaalia korkeampaa, mikä lisäsi jonkin verran käyntejä. Työllisyystilanne on Suomessa hyvä. Heikko kuluttajaluottamus ja ostovoima vaikuttivat itsemaksettavan suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään. Julkisrahoitteisella markkinalla nähtiin ainoastaan pienempiä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia.

Ruotsissa yritysterveyden palveluiden kysyntä oli tyydyttävällä tasolla, kun taas organisaatioiden johtamisen palveluiden ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä oli normaalia heikompaa. Vuoden 2024 alussa päättyneet julkisen puolen sopimukset vähensivät liikevaihtoa.

Terveystalo jatkoi vahvoja panostuksia ammattilaisten rekrytointeihin ja onnistui kasvattamaan tarjontaa. Tarjonnan vahvistamiseksi kehityspanoksia on siirretty entistä enemmän ammattilaisten työtä helpottaviin ja tehostaviin ratkaisuihin.

Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Yhtenä alan houkuttelevimpana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana.

Inflaation vaikutukset

Inflaatio tasaantui vuoden aikana. Yhtiö kävi aktiivisesti neuvotteluita keskeisten toimittajien kanssa inflaation kustannusvaikutusten minimoimiseksi. Myös sähkön hinnan nousu tasaantui vertailukauteen nähden. Tulosparannusohjelman yhtenä tavoitteena oli torjua inflaation vaikutuksia ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote- ja palveluryhmissä.

Yksityisen terveydenhuollon toimialalle solmittiin keväällä 2024 uusi kaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2024-30.4.2026, joka koskee Terveystalon suurinta työntekijäryhmää, hoitajia. Vuonna 2024 palkkoja korotettiin 2,4 prosenttia yleis- ja taulukkokorotuksella 1.9.2024. Lisäksi joulukuussa 2024 maksettiin 500 euron kertaerä ja jaettiin 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä. Vuonna 2025 palkkoja korotetaan 1.5.2025-30.4.2026 (12 kk) yleis- ja taulukkokorotuksella, jonka määrä ja ajankohta määräytyvät verrokkialojen palkankorotuksen perusteella.

Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia) Terveystalossa toimivista lääkäreistä on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön. Vuoden 2024 alussa työterveydessä otettiin ammatinharjoittajille käyttöön uusi palkkiomalli, joka mahdollistaa inflaation paremman hallinnan.

Terveystalo on toteuttanut myös kaupallisia aloitteita inflaation vaikutusten lieventämiseksi osana tulosparannusohjelmaa.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Arvonlisäverokannan noston arvioidaan lisäävän vuositasolla Terveystalon kustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla.

Hoitojonot ja regulaatioympäristö Suomessa

Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana aiheutti merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. THL:n mukaan elokuun lopussa hyvinvointialueiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti pääsyä yli 166 000 potilasta, mikä oli yli 4 000 enemmän kuin huhtikuussa 2024. Elokuussa lähes 18 prosenttia eli yli 31 000 potilasta oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Määrä nousi kesän 2024 aikana lähes 4 000 potilaalla. Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) on määrännyt 14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömän erikoissairaanhoidon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025. Vuoden 2025 alussa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin, eli hoitotakuuta väljennettiin. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitotakuu on nyt 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Myös lääkärien ja hammaslääkärien sekä erikoishammaslääkärien jatkokäyntien toteutumisen enimmäisajat pitenivät. Vuoden alussa terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että julkiset palvelujen järjestäjät, kuten hyvinvointialueet, voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin. Lakimuutosta täydennetään asetuksella vuoden 2025 alussa. Asetuksessa tarkennetaan palveluja, joita yksityisiltä voi hankkia.

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallitus on jo toteuttanut ohjelmaansa korottamalla Kela-korvauksia 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Hallitus linjasi lokakuussa 2024, että Kela-korvausjärjestelmää uudistetaan kokonaisuudessaan vuonna 2025 (Hallitus uudistaa Kela-korvauksia - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)). Hedelmöityshoitojen korvauksia aiotaan nostaa, todennäköisesti keväällä 2025. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia uudistetaan ja korotetaan. Myös fysioterapian ja suuhygienistikäyntien korvauksia kehitetään. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 65 vuotta täyttäneille käynnistetään valinnanvapauspilotti syksyllä 2025. Omalääkärimallia selvitetään ja siihen liittyen käynnistetään kokeiluja. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana käytettävissä kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta.  Hallitus aikoo purkaa myös muita hyvinvointialueiden lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.

Maailmanpoliittisen tilanteen ja konfliktien vaikutukset

Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainan sodan, välittömät vaikutukset Terveystalolle ovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset syntyvät inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon palveluiden kysyntää.