Toimintaympäristö

Kohdemarkkinat

Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä jatkui vahvana vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Tarjonta ja varausasteet olivat hyvällä tasolla. Yritys- ja vakuutusasiakkuuksissa kysyntä jatkui vahvana. Työllisyystilanne on Suomessa hyvä, mutta sen merkittävät muutokset voivat vaikuttaa työterveyspalveluiden kysyntään. Heikko kuluttajaluottamus ja ostovoima vaikuttivat erityisesti itsemaksettavan suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään, joskin pientä piristymistä tapahtui vuosineljänneksen aikana. Julkisrahoitteisella markkinalla nähtiin ainoastaan pienempiä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia.

Ruotsissa yritysterveyden palveluiden kysyntä oli tyydyttävällä tasolla, kun taas organisaatioiden johtamisen palveluiden ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä jatkui normaalia heikompana. Vuoden alussa päättyneet julkisen puolen sopimukset vähensivät liikevaihtoa. Vuoden 2024 ennakoidaan jatkuvan haastavana.

Terveystalo jatkoi vahvoja panostuksia ammattilaisten rekrytointeihin ja onnistui kasvattamaan tarjontaa. Tarjonnan vahvistamiseksi kehityspanoksia on siirretty entistä enemmän ammattilaisten työtä helpottaviin ja tehostaviin ratkaisuihin.

Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana.

 

Inflaation vaikutukset

Inflaatio on tasaantunut vertailukauteen nähden. Yhtiö on käynyt aktiivisesti neuvotteluita keskeisten toimittajien kanssa inflaation kustannusvaikutusten minimoimiseksi. Sähkön hinnan nousu tasaantui vertailukauteen nähden. Tulosparannusohjelman yhtenä tavoitteena on ollut torjua inflaation vaikutuksia ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote- ja palveluryhmissä.

Yksityisen terveydenhuollon toimialalle saatiin neuvoteltua kevään aikana uusi kaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2024-30.4.2026, joka koskee Terveystalon suurinta työntekijäryhmää, hoitajia. Vuonna 2024 palkkoja korotetaan 2,4 prosenttia yleis- ja taulukkokorotuksella 1.9.2024. Lisäksi joulukuussa 2024 maksetaan 500 euron kertaerä ja jaetaan 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä. Vuonna 2025 palkkoja korotetaan 1.5.2025-30.4.2026 (12 kk) yleis- ja taulukkokorotuksella, jonka määrä ja ajankohta määräytyvät verrokkialojen palkankorotuksen perusteella.

Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia) Terveystalossa toimivista lääkäreistä on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön. Vuoden 2024 alussa työterveydessä otettiin ammatinharjoittajille käyttöön uusi palkkiomalli, joka mahdollistaa inflaation paremman hallinnan.

Terveystalo on toteuttanut myös kaupallisia aloitteita inflaation vaikutusten lieventämiseksi osana tulosparannusohjelmaa.

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Arvonlisäverokannan noston arvioidaan lisäävän vuositasolla Terveystalon kustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla.

 

Hoitojonot ja regulaatioympäristö Suomessa

Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana aiheutti merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. Erikoissairaanhoidon jonot hyvinvointialueilla ovat edelleen pitkät, alkuvuoden lyhentymisestä huolimatta. THL:n mukaan huhtikuun lopussa hyvinvointialueiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti pääsyä yli 162 000 potilasta, mikä oli yli 10 000 vähemmän kuin joulukuussa 2023. Huhtikuussa lähes 17 prosenttia eli yli 27 000 potilasta oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Määrä laski kevään 2024 aikana lähes 2 000 potilaalla.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät muun muassa alueen palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet pienempiä kilpailutuksia esimerkiksi digitaalisiin palveluratkaisuihin, mutta päätöksiä suuremmista palveluhankinnoista yksityiseltä sektorilta ei ole toistaiseksi tehty. 

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ensimmäisenä konkreettisena toimena korkeammat Kela-korvaukset astuivat voimaan 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Kokonaisuudessaan Kela-korvauksia nostetaan 500 miljoonalla vuosina 2024–2027, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella pyritään purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.

Maailmanpoliittisen tilanteen ja konfliktien vaikutukset

Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainan sodan, välittömät vaikutukset Terveystalolle ovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset syntyvät inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon palveluiden kysyntää.