Terveystalon kohdemarkkinat

Terveystalon kohdemarkkinat Suomessa

Suomessa terveydenhuollon kokonaismarkkina on arviolta noin 15,8 miljardia euroa. Siitä noin 72 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on 28 prosenttia eli noin 4,5 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Terveystalolle relevantti yksityisesti tuotettu markkina sisältää työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, suunterveyden, erikoissairaanhoidon, sekä lastensuojelun. Terveystalon osuus tästä markkinasta on noin 25–30 prosenttia. Yksityisesti tuotetun markkinan odotetaan kasvavan noin 3–4 prosenttia vuosina 2022–2028. Väestön nopea ikääntyminen, koronapandemian aikana kertynyt hoitovelka sekä julkisen terveydenhuollon haasteet kasvattavat yksityisesti tuotetun hoidon tarvetta tulevina vuosina.

Suomessa on ainutlaatuinen työterveysjärjestelmä, jonka asiakkaina on noin 1,9 miljoonaa suomalaista. Työterveys on yhteydessä lakisääteiseen eläkejärjestelmään; järjestelmä kannustaa työnantajia investoimaan työterveyteen eläkekustannusten vähentämiseksi. Tällä on vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Terveystalolla on Suomessa yli 27 000 yritysasiakasta, joissa on noin 680 000 työterveyshuollettavaa.

Terveystalon kohdemarkkinat Ruotsissa

Ruotsin terveydenhuollon kokonaismarkkina on noin 32,5 miljardia euroa. Siitä noin 82 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on noin 17 prosenttia eli noin 5,7 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Ruotsissa yksityisesti tuotettu ja rahoitettu markkina koostuu pääasiassa työnantajien rahoittamasta työterveyshuollosta sekä suunterveyden palveluista, joita julkinen sektori ei tarjoa yli 23-vuotiaille. Yksityisen terveydenhuollon markkinat Ruotsissa ovat melko pirstaloituneet; kymmenen suurimman toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 36 prosenttia. Markkinakasvu on historiallisesti ollut Suomen markkinoita nopeampaa. Väestön ikääntyminen, elintapasairaudet, julkisen terveydenhuollon hoitojonot, kasvava terveys- ja hyvinvointitietoisuus sekä vapaaehtoisten sairausvakuutusten yleistyminen ajavat yksityisen terveydenhuoltomarkkinan kasvua myös Ruotsissa. Terveystalon Ruotsissa toimiva tytäryhtiö Feelgood tarjoaa ennaltaehkäisevän työterveyden palveluita mukaan lukien yritysten riskiarvioinnit ja työergonomia, johtamisen konsultointi sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palvelut. Lisäksi yhtiö tarjoaa digitaalisia yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja työterveyden asiakasyritysten työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen Feelgood Plus -palvelun kautta. Ruotsin työterveyden markkina on vakaa ja kooltaan noin 0,5 miljardia euroa. Feelgood on Ruotsin kolmanneksi suurin työterveyspalveluiden tarjoaja noin 19 prosentin markkinaosuudella. Ruotsin työterveysjärjestelmä pitää sisällään Suomen järjestelmää vähemmän lain edellyttämiä palveluita. Työterveyden ja yksityisen terveyden palvelut ovat myös eri järjestelmissä. Työnantajat ovat kuitenkin kiinnostuneita tarjoamaan nykyistä laajempaa työterveyshuoltoa ja terveydenhuollon palveluita vähentääkseen sairaspoissaoloja ja pidentääkseen työuria. Terveystalon tytäryhtiö Feelgood palvelee Ruotsissa noin 8 000 yritysasiakasta, joilla on yhteensä noin 1,1 miljoonaa työterveyshuollettavaa.

Lähde: Terveystalon markkinamalli ja sisäinen data, KELA, THL, Tilastokeskus, Finanssivalvonta, asiantuntijahaastattelut