Vastuullista työtä

Terveystalon eettiset ohjeet (Code of Conduct) pitävät sisällään keskeiset periaatteet koskien tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta. Ketään ei syrjitä ketään sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteiden, terveydentilan, vamman, sukupuolisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten syiden tai olosuhteiden perusteella. Henkilövalinnoissa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea henkilön ammatilliseen pätevyyteen, vastuunottokykyyn sekä haluun kehittää Terveystalon toimintaa ja kehittyä itse.

Terveystalo ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasiallista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa, eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai arvo- ja toimitusketjussaan. Terveystalo kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia. Yhtiö on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteisiin.

Terveystalo kunnioittaa työntekijöidensä oikeutta kuulua ammattiyhdistyksiin tai vastaaviin edunvalvontajärjestöihin sekä osallistua niiden toimintaan.

Terveystalo on laatinut yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelman työyhteisön pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Siihen on kirjattu henkilöstön nykytila ja ennakoitavissa olevat kehityskulut, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin tai työhyvinvointiin. Suunnitelmassa on myös päämäärät ja toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista ja edistetään työhyvinvointia.

Kehittämissuunnitelma sisältää myös Terveystalon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Terveystalossa tavoitteena on edistää paitsi eri sukupuolten, myös eri ikäluokkien ja kansalaisuuksien välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työhönottoon ja työsuhteeseen liittyvissä tilanteissa, kuten rekrytointi, palkkaus ja työsuhteen ehdot, koulutus ja uralla eteneminen sekä työelämän ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Tasa-arvon, syrjimättömyyden, suvaitsemisen ja asiallisen käyttäytymisen vaatimus koskee kaikkia Terveystalo-konsernissa toimivia eli niin työsuhteisia työntekijöitä kuin itsenäisiä ammatinharjoittajia. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan muun muassa henkilöstörakennetta kuvaavien tilastojen avulla.

Terveystalon yhdenvertaisuustyöryhmä aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Sen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta Terveystalon työyhteisöissä ja asiakaskohtaamisissa. Ryhmään kuuluu yhdeksän jäsentä eri puolilta Terveystalon Suomen organisaatiota.

Työyhteisön kehittämissuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja se toimii yhtenä henkilöstön kanssa käytävän vuoropuhelun työkaluna. Kehittämissuunnitelma kattaa koko Terveystalo konsernin työsuhteisen henkilöstön ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Työyhteisön kehittämissuunnitelma on tehty viimeksi alkuvuodesta 2023 ja sen toteuttamisesta vastaa Terveystalon henkilöstöjohtaja.

Terveystalon osaajastrategiassa yhtenä osa-alueena on merkityksellisten ja kilpailukykyisten palkitsemis- ja palkkausmallien kehittäminen, joilla vahvistetaan ammattilaisten suoriutumista, sitoutumista sekä Terveystalon vetovoimaisuutta työnantajana. Terveystalon palkitsemisen periaatteita on määritelty palkitsemispolitiikassa; palkitsemisperiaatteet perustuvat suoritukseen, tasapuolisuuteen ja kilpailukykyyn. Tavoitteena on varmistaa, että Terveystalo työnantajana houkuttelee motivoituneita ja osaavia asiantuntijoita. Palkitsemisen tulee tukea Terveystalon strategisten tavoitteiden saavuttamista, kannustaa Terveystalon arvojen mukaiseen käyttäytymiseen ja palkita erinomaisesta suorituksesta.

Terveystalon työsuhteisista työntekijöistä Suomessa 80 % kuuluu työehtosopimusten piiriin. Ruotsissa vastaava osuus on 100 %. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävissä, kuten hoitajat, käytetään työehtosopimusten luokittelun mukaisia palkkaryhmiä. Palkkaukseen vaikuttavat lisäävästi myös tehtävään perustuvat vastuulisät, kokemusvuodet ja henkilökohtainen suoriutuminen ja osaaminen. Ylempien toimihenkilöiden ja johtajien palkka määräytyy tehtävän ja työn vaativuuden ohella muun muassa osaamisen, kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella.

Palkkauksen tasa-arvoa tarkastellaan ja sen toteutumista edistetään osana työyhteisön kehittämissuunnitelmaa. Esimerkiksi sukupuoli ei saa olla palkkaukseen vaikuttava tekijä. Terveystalo seuraa sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkojen markkinatasoa pyrkien ylläpitämään kilpailukykynsä myös palkkojen osalta. Vuonna 2023 osaan terveys- ja sosiaalipalvelualojen työehtosopimusten palkkaratkaisuihin kuului yleiskorotusten lisäksi paikallisia eriä. Terveystalossa paikalliset erät päätettiin toteuttaa henkilökohtaisina korotuksina. Suurimman sopimusalan eli yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen (TPTES) paikallinen erä kohdistettiin niille sitoutuneille ja hyvin suoriutuneille henkilöille, joiden palkkataso oli vertailuryhmäänsä matalampi. Terveystalo jakoi korotuksia 30 prosenttia enemmän, kuin TPTES:n paikallisen erän vaatimus oli. Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen (HPL TES) osalta paikallinen erä kohdistettiin erinomaisesti suoriutuneille henkilöille.

Terveystalon oman henkilöstön työturvallisuutta Suomessa kehitetään ja johdetaan konsernitasoisesti ottaen huomioon yhtiö ja liiketoimintakohtaiset erot. Työturvallisuuteen liittyvät konsernitasoiset linjaukset ja ohjeet jalkautetaan liiketoimintojen omien prosessien mukaisesti käytäntöön. Tarvittaessa liiketoiminnat laativat omia kohdennettuja ohjeitaan konsernin linjaukset huomioiden. Organisaation eri tasot tuntevat ja tunnistavat omat vastuunsa työturvallisuuden osalta Suomen lainsäädännön mukaisesti. Konserni tukee kaikkia liiketoimintoja työturvallisuuden kehittämisessä tarvittaessa. Terveystalon tavoite on olla joka päivä entistä turvallisempi työympäristö.

Työturvallisuuden kehittäminen Terveystalossa keskittyy työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamiseen, ehkäisemiseen ja torjumiseen sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseen ja edistämiseen.

Työturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma. Vuoden 2023 tavoitteena oli työturvallisuuden systemaattisen johtamisen kehittäminen yksilötasolla, yksiköissä, liiketoiminnoissa sekä konsernissa selkeyttämällä työturvallisuuden vastuita, huolellisella perehdyttämisellä sekä työturvallisuusjohtamisen vahvistamisella osana esihenkilötyötä. Vuonna 2023 käynnistettiin uusi toimintamalli työtehtävien vaarojenarviointiin.

Kaikki Terveystalossa tapahtuneet työ- ja työmatkatapaturmat raportoidaan ja tutkitaan. Näiden lisäksi tehdään aktiivisesti turvallisuushavaintoja, joita seurataan ja joiden avulla toimintaa kehitetään turvallisemmaksi. Terveystalossa ei ole tapahtunut kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtanutta työ- tai työmatkatapaturmaa vuosiin. Tapaturmataajuus Suomessa vuonna 2023 oli 20 (18).

Lakisääteinen työsuojelutoiminta varmistetaan konsernitasoisella yhteistyöllä aktiivisen työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työsuojeluhenkilöstöllä on yhteisesti sovitut kokouskäytännöt sekä tehtävään tarvittavat koulutusmahdollisuudet. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat aktiivisesti mm. työtehtävien vaarojenarviointeihin sekä työpaikkaselvityksiin. Konsernitasoisessa työsuojelun toimintasuunnitelmassa kuvataan suunnitellut toimenpiteet työsuojelutyön kehittämiseksi.  Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa ja sen toteutumista seurataan konsernin työsuojelun kvartaalipalavereissa.

Toimitilaturvallisuudesta vastaavat toimipaikkojen vastuuhenkilöiden lisäksi nimetyt turvallisuusvastaavat, jotka toteuttavat toimipaikoissa toimitilaturvallisuuden kehittämiseksi ja varmistamiseksi luotuja käytäntöjä, jotta Terveystalon toimitilat ovat turvalliset niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Toimitilaturvallisuudessa teemme tiivistä yhteistyötä vuokranantajien sekä pelastusviranomaisten kanssa.

Ruotsissa (Feelgood) työturvallisuus on järjestetty noudattaen Ruotsin lainsäädäntöä. Toimintaa ohjaa sertifioitu ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. Tapaturmien määrä Ruotsissa oli vuonna 2023 16 (13). 

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tunnistaa terveyttä uhkaavia riskitekijöitä ja ennaltaehkäistä sairauksia. Terveystalon työterveyshuolto ja työturvallisuus on Suomessa järjestetty yhtiö- ja aluekohtaisesti noudattaen Suomen lainsäädäntöä, jonka mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. 

Lakisääteisten vaatimusten lisäksi Terveystalo tarjoaa työntekijöilleen Suomessa laajasti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja hyvinvoinnin palveluita, kuten fysioterapiaa ja mielen hyvinvointia tukevat digipalvelut Mielen chatin ja Mielen sparrin. Mielen chat ja Mielen sparri ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka toteutetaan Terveystalo-sovelluksen avulla etäpalveluina. Palveluissa voi keskustella mistä tahansa mieltä kuormittavasta asiasta täysin luottamuksellisesti, ja ne tarjoavat työkaluja mielen hyvinvoinnin tueksi. Myös lyhytpsykoterapia on osa työterveyspalveluita. Työkykyyn ja -terveyteen liittyviin haasteisiin pyritään hakemaan ratkaisuja varhaisessa vaiheessa yhteistyössä työterveyden kanssa. 

Terveystalo tuottaa itse työterveyshuollon palvelut omalle henkilöstölleen kaikkialla Suomessa. Työterveyspalveluilla on ISO 9001:2015-laatujärjestelmäsertifikaatti.

Konsernissa työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin liittyvä neuvonta ja ohjaus, työhön liittyvien terveydellisten riskien kartoittaminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat normaaliin yhteistyöhön työterveyshuollon ja vakuutusyhtiökumppaneiden kanssa. Vakavien sairauksien hoidossa toimitaan yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa.

Työterveydessä panostetaan henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon. Henkilöstön sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta ja sairauspoissaoloprosentti Suomessa oli 4,0 (5,2) prosenttia tehdyistä työtunneista.

Lakisääteinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain muun muassa työpaikkakäyntien ja Terveystalon työkyvyn johtamisen tarpeiden pohjalta.  

Työterveystoiminta perustuu Terve Työpaikka -toimintamalliin, jolla pyritään varmistamaan, että työ on mahdollisimman sujuvaa, työyhteisö toimiva, johtaminen aktiivista ja yksilö voi työssään hyvin. Työterveydessä yritys, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintasuunnitelma on henkilöstön nähtävillä yhtiön intranetissä. 

Terveystalossa työskentelevät itsenäiset ammatinharjoittajat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, vaan he järjestävät yrittäjinä oman työterveyshuoltonsa. Itsenäinen ammatinharjoittaja ei ole työsuhteessa Terveystaloon, vaan päättää itse palkkiostaan ja tuottaa palvelut suoraan asiakkaalle osana palvelutarjoamaamme. 

Ruotsissa (Feelgood) työterveyshuolto on järjestetty noudattaen Ruotsin lainsäädäntöä. Toimintaa ohjaa sertifioitu ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. Ruotsissa sairauspoissaoloprosentti vuonna 2023 oli 4,8 (5,5).

Työkaluna ja ohjeistuksena työyhteisöjen kehittämisessä toimii Terveystalon Terve Työpaikka -toimintamalli, jolla pyritään varmistamaan, että työ on mahdollisimman sujuvaa, työyhteisö toimiva, johtaminen aktiivista ja yksilö voi työssään hyvin. Terve Työpaikka perustuu Terveystalon arvojen ja osaajataitojen toteutumiseen. Terveystalon johtamisperiaatteiden mukaisesti esihenkilöiden tehtävä on rakentaa ihmislähtöistä ja psykologisesti turvallista ilmapiiriä sekä vastata tuloksellisesta toiminnasta selkeine vastuineen. Terveessä työpaikassa työ on sujuvaa ja työprosessit tukevat tehokasta työtä. Työkykyjohtaminen on Terveystalossa osa suunnitelmallista ja tavoitteellista onnistumisen johtamista. Onnistumisen johtaminen yksilötasolla lähtee siitä, että jokaisella terveystalolaisella on selkeästi määritetty tehtävänkuvaus, tavoitteet ja odotukset työn tekemiselle sekä edellytykset ja tuki työssä onnistumiselle.

Työ- ja yksityiselämän tasapaino tukee henkilöstön hyvinvointia, tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Hyvä tasapaino ja sitä kautta työssä jaksaminen vaikuttavat myös parempina asiakaskokemuksina. Terveydenhuoltoalalla, jossa työ on usein vaativaa ja aikapaineita voi olla paljon, tasapainon löytäminen voi olla haasteellista. Työnantajana Terveystalo pyrkii tukemaan henkilöstöä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa.

Terveystalo on joustava sopimussuhteissaan ja tarjoaa mahdollisuuksien mukaan erilaisia työsuhdemuotoja henkilöstölleen tehtävästä, työvoiman tarpeesta ja työntekijän toiveesta riippuen. Työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia, jollei määräaikaisuudelle ole hyväksyttävää ja selkeää perustetta kuten esimerkiksi sijaisuus. Käytössä on koko- ja osa-aikaisia työsuhteita, tuntityösopimuksia ja runkosopimuksia. Osa-aikatyöstä voidaan sopia työnantajan tarpeen tai työntekijän toiveen tai tarpeen perusteella. Tarvittaessa tuntityö- ja runkosopimuksia käytetään tilanteissa, joissa työvoiman tarve on vähäistä ja satunnaista. Vuokratyövoimaa käytetään tarpeen mukaan ja tyypillisesti äkillisissä sijaistustarpeissa.

Työelämän eri vaiheessa olevilla työntekijöillä on erilaiset tarpeet yhteensovittamiselle ja niihin voidaan käyttää erilaisia lakisääteisiä vapaita, kuten perhe-, opinto-, omaishoito- ja vuorotteluvapaa. Terveystalon kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja lakisääteisten vapaiden käyttöön. Vuonna 2023 lakisääteisiä vapaita ottaneiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöitä oli 7,4 prosenttia, joista 8,1 prosenttia oli naisia ja 4,2 prosenttia miehiä.

Terveystalossa tehdään joustavasti työtä paikasta riippumattomasti. Työn tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus ratkaisevat työnteon tavan. Terveystalon konsernipalvelut ovat siirtyneet hybridityöhön, jossa tiimit sopivat heille toimivimman työnteon tavan. Työnteon tapaan vaikuttavat esimerkiksi työn sujuvuus, tavoitteet, joustavuus sekä henkilöstön hyvinvointi. Tiimejä kannustetaan myös säännöllisiin kohtaamisiin toimistolla. Terveystalossa on kehitetty myös asiakasrajapinnassa työskentelevien ammattilaisten mahdollisuuksia tehdä joustavaa työtä. Joustava työ on arkipäivää esimerkiksi lääkäreillä, työterveyden ammattilaisilla ja asiakaspalvelukeskuksissa työskentelevillä.

Terveystalon tavoitteena on tarjota ammattilaisille sujuva ja tehokas työnteko kehittämällä ammattilaisten työn rakenteita, siihen liittyviä työkaluja ja prosesseja. Digitalisaatio on muuttanut terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten työtä ja tuonut uusia osaamisvaatimuksia. Digitalisaation avulla on mahdollista lisätä sekä työn sujuvuutta että tuottavuutta, jolloin ammattilainen voi keskittyä olennaiseen, eli asiakkaan kohtaamiseen ja ongelmanratkaisuun. Muutos vaatii myös uudenlaista johtamista ja uudenlaisia palkitsemismalleja.

Ammattilaisen työn muutoksessa ja sen tukemisessa Terveystalossa panostetaan erityisesti työn sisällön ja ohjauksen parantamiseen kehittämällä hoidonohjausta ja hoitopolkuja. Hoitopolkuihin perustuvan hoidonohjauksen tavoitteena on tarjota tasalaatuisempaa ja vaikuttavampaa hoitoa asiakkaille sekä helpottaa ammattilaisen työtä.

Asiakaspalautteen rooli työn kehittämisessä on avainasemassa. Terveystalon asiantuntijat ovat toivoneet suoraa, henkilökohtaista asiakaspalautetta yksikkökohtaisen palautteen lisäksi. Asiantuntijakohtaisen asiakaspalautteen keräämistä testattiin valituissa yksiköissä syksyllä 2022. Pilotti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Pilotista saatu palaute oli positiivista ja palautekyselyt on otettu sen jälkeen asteittain käyttöön kaikissa Terveystalon Suomen lääkärivastaanotoissa ja lääkäreiden etävastaanotoissa. Mahdollisuus saada henkilökohtaista palautetta on tärkeä apuväline myös ammatillisessa kehittymisessä.

Terveystalo tarjoaa ammattilaisilleen monipuoliset, jatkuvasti kehittyvät digitaaliset työkalut. Työterveyden Terve Työpaikka -työkykyjohtamisen malli, Suunta -palvelu, työkykyriskejä tunnistava Etydi, ammattilaisen oman työn hallinnan mobiilisovellus Terveystalo Pro, sekä lääketieteellinen raportointi tukevat ammattilaisia työssään ja tarjoavat välineitä tutkimustyöhön. Terveystalo on tuonut ammattilaisten työn tueksi myös uusia työkaluja kuten Terveystalo + Nightingale -terveysindeksin. Ammattilainen voi hyödyntää myös Terveystalo-sovelluksesta löytyviä, asiakkaille suunnattuja digitaalisia terveyden ja hyvinvoinnin sisältöjä, ohjeita ja viikko-ohjelmia asiakkaan ohjaamisessa ja neuvomisessa.

Vuonna 2023 Terveystalon kaikki työterveysasiakkaat saivat käyttöönsä CE- merkityn lääkinnällisen laitteen, Oirearvio-työkalun, joka sujuvoittaa työterveysasiointia sairastumistapauksissa. Oirearvion avulla asiakas ohjataan oikea-aikaisesti, oikealle asiantuntijalle ja oikeaan kanavaan. Oirearvio tukee myös ammattilaisten työtä hoitamalla osan rutiiniluontoisista asioista ammattilaisen puolesta, jolloin säästetty aika voidaan käyttää asiakkaan kohtaamiseen.

Terveystalossa on pyritty sujuvoittamaan hoitajien työtä, siihen liittyviä prosesseja ja käytäntöjä siten, että hoitajat voisivat keskittyä paremmin potilaan hoitotyöhön. Osana työn sujuvoittamista on muun muassa kehitetty rooli- ja tehtäväkuvauksia, lisätty perehdytystä sekä keskitetty ajanvarauspuheluita. Osaajatutkimuksien tulosten perusteella työn uudelleenorganisointi on sujuvoittanut työtä ja perehdytyksen lisäämisessä on myös onnistuttu.

Henkilöstön järjestelmällinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen, sujuva työ sekä vastuullinen, hyvä esihenkilötyö varmistavat Terveystalon henkilöstön hyvinvoinnin, mikä puolestaan välittyy asiakkaille parempana hoitona ja onnistuneena asiakaskokemuksena. Terveystalo edellyttää, että jokainen terveystalolainen hallitsee työssään Terveystalon osaajataidot, jotka perustuvat yhtiön toimintaa ohjaaviin arvoihin. Terveystalossa osaaminen kehittyy tekemällä, toisilta oppimalla sekä koulutusten kautta. Kehityskeskustelussa kartoitetaan tarve osaamisen kehittämiseen ja sovitaan, miten kehittyminen toteutuu. Terveystalo tarjoaa laajalti ammatillista koulutusta sekä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Myös johtamista ja esihenkilötyötä kehitetään aktiivisesti ja työn lomassa tapahtuvaa itseopiskelua tuetaan muun muassa laajentamalla jatkuvasti verkko-oppimisen mahdollisuuksia.

Digiterveyden kasvu on ollut voimakasta viime vuosina. Terveystalo on panostanut henkilöstönsä koulutukseen digitaalisten työkalujen ja kanavien käyttöön sekä hyödyntämiseen asiakastyössä. Lääkäreille ja hoitajille tarjotaan koulutusta erityyppisten etäpalveluiden käyttöön. Koulutukset sisältävät perusjärjestelmäkoulutuksen, koulutuksia vastaanottolajeittain (videovastaanotto, chat-vastaanotot) sekä syventäviä jatkokoulutuksia esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnista etänä, asiakaskokemuksesta ja -ohjauksesta sekä konsultaatiopalveluista.

Verkkokoulutuksien hyödyntämistä, sisältöjä ja toteutustapoja kehitettiin edelleen vuoden 2023 aikana.  Verkkokoulutuksilla tuetaan ja toteutetaan sekä työn ohessa tapahtuvaa itsenäistä osaamisen kehittämistä, että

ammatillisia täydennyskoulutuksia. Vuoden 2023 alussa otettiin käyttöön uusi verkkokoulutusalusta Terveystalo Academy, mikä on sujuvoittanut verkkokurssien toteuttamista sekä erilaisten oppimis- ja perehtymispolkujen kohdentamista.

Vuoden aikana järjestettiin eri ammattiryhmille suunnattuja, ammatillista kehittymistä tukevia koulutuksia. Esimerkiksi hoitajia koulutettiin univalmentajiksi ja heille tarjottiin ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia muun muassa sairaanhoitaja- ja työterveyshoitajapäivillä.  Lisäksi koko henkilöstölle tarjottiin asiantuntija-alustuksia muun muassa mielenhyvinvoitiin liittyvistä teemoista. Henkilöstöä koulutettiin myös muun muassa tietosuojasta ja -turvasta sekä eettisistä ohjeista. ​​​ Vuonna 2023 koulutuksia järjestettiin Suomessa keskimäärin 11,7 tuntia työsuhteista työntekijää kohden. Työsuhteisten työntekijöiden koulutusmäärät sisältävät myös esimerkiksi osa-aikaiset työntekijät ja tuntityöntekijät. Kokoaikaisten työntekijöiden osalta koulutusmäärät ovat keskiarvoa merkittävästi korkeammat.

Sisäisten koulutusten lisäksi Terveystalo tekee myös tutkimus- ja koulutusyhteistyötä useiden yliopistojen kanssa ja edistää nuorten työllistymistä muun muassa trainee-ohjelmilla. Vuonna 2023 Terveystalo tarjosi harjoittelupaikkoja reilusti yli 200:lle nuorelle hoitajaopiskelijalle. Myös vuonna 2022 pilotoitua työterveyspsykologien trainee-ohjelmaa jatkettiin.  Ohjelman aikana osallistujat pääsevät kasvamaan ja oppimaan asiakasvastuullisen työpsykologin tehtävässä senioriosaajien tuella. 

Terveystalo haluaa taata asiantuntijoilleen mahdollisuuden monipuoliseen urakehitykseen ja kehittää aktiivisesti lääkäreiden erikoistumismahdollisuuksia. Työterveyshuollon erikoistumisohjelma on erikoistumispoluista kattavin ja erikoistua voi lähes kaikissa Terveystalon työterveyshuollon toimipisteissä Suomessa. Erikoistumiskoulutus toteutetaan läheisessä yhteistyössä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa.

Terveystalossa työskentelee joka kesä kymmeniä lääketieteen kandidaatteja. Kesällä 2023 kandien osaamisen kehittymistä tuettiin heille räätälöidyllä koulutuspolulla Terveystalon kandien kesäkoululla. Kahdeksan viikon mittaisen kesäkoulun sisältö ja toteutus on kerännyt kandeilta kiitosta.

Terveystalossa aloittavien uusien yleislääkäreiden tueksi on pilotoitu onnistuneesti tutorlääkärimallia, jossa tutorlääkäri auttaa uutta yleislääkäriä yksikköön perehtymisessä ja lääkärin työssä.  Lisäksi Terveystalossa on panostettu työterveys- ja yleislääkäreiden osaamisen kehittämiseen mallilla, jossa yleislääkäri syventää osaamistaan työterveydestä ja pääsee osaksi moniammatillista työterveystiimiä. Vastaavasti työterveyden tiimit saavat tukea ja osaamista yleislääketieteestä.

Monipuolinen tapahtuma- ja koulutustarjonta ovat kaikkien Terveystalossa työskentelevien lääkäreiden käytössä. Suurimmille lääketieteen erikoisalojen ammattilaisille Terveystalo järjestää erikoisaloittain suunniteltuja koulutuksia ja tapahtumia. Jo useamman vuoden ajan toteutettuja Tiedosta taidoksi –koulutuksia järjestettiin vuonna 2023 myös avoimina tilaisuuksina kaikille lääkäreille työntekopaikasta riippumatta. Lääkäreille tarjotaan lisäksi ammatillista koulutusta esimerkiksi vuosittaisilla Lääkäripäivillä, sekä lukuisten verkkokurssien ja webinaarien kautta. Terveystalon monipuoliset uramahdollisuudet tarjoavat työssä kehittymisen mahdollisuuksia sekä tilaisuuden keskittyä kullekin lääkärille tarkoituksenmukaiseen työhön. Lääkäriesihenkilöllä on työyhteisössä tärkeä rooli ja Terveystalossa koulutetaan osaajia myös erilaisiin esihenkilötehtäviin. Lääkäri voi työskennellä Terveystalossa myös hallinnollisissa kehitystehtävissä tai tutkimustyössä.

Luottamusmies on ammattiliiton ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla. Yhteistoimintaneuvotteluissa ja työpaikkakohtaisissa paikallisissa neuvotteluissa luottamusmies edustaa asianomaisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien sekä muiden työnantajan ja työntekijöiden välisten sopimusten noudattamista työpaikalla ja tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa ja on mukana kehittämässä työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Luottamusmies huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä ja sen muutostilanteissa. ​​​​​​​Luottamusmiehen asema perustuu työehtosopimukseen, yhteistoimintalakiin ja luottamusmiessopimukseen, jollaisen Sote ry ja Terveystalo ja Terveyspalvelualan Unioni ry ja Terveystalo ovat keskenään sopineet. Luottamusmiessopimuksessa määritellään muun muassa luottamusmiesten määrä ja ajankäyttö Terveystalossa.

Työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työsopimuslaissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla.  Terveystalossa psykologit ja ravitsemusterapeutit ovat valinneet edustajakseen luottamusvaltuutetun.

Työpaikan turvallisuutta ja työolosuhteita seuraa ja valvoo työsuojeluvaltuutettu. Hän on perehtynyt työsuojeluun ja siihen liittyviin lakeihin ja asioihin. Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko henkilöstöä järjestäytymistaustasta riippumatta. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelutoimintaohjelman tekemiseen, riskien arviointiin, työsuojelutarkastuksiin ja työsuojelututkimuksiin. Yhdessä luottamusmiehen kanssa työsuojeluvaltuutettu edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Työsuojeluvaltuutetun valitsevat työntekijät vaaleilla keskuudestaan. Toimikausi on 2 vuotta.

Henkilöstöfoorumin tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Henkilöstöfoorumi on virallinen vaikutuspaikka ja keskustelufoorumi koko Terveystalo-konsernia koskevissa asioissa, ja se on yhteistoimintalain mukaista toimintaa. Henkilöstöfoorumissa käsitellään työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä siten kuin Yhteistoimintalain 29 §:ssä ja Laissa yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä säädetään. Henkilöstöfoorumin toiminnasta laaditaan vuosisuunnitelma.

Henkilöstöfoorumissa käydään säännönmukaista vuoropuhelua yhteistoimintalain 8 §:ssä mainituista asioista kuten yhtiön kehitysnäkymät ja taloudellinen tilanne, työpaikan säännöt ja käytännöt, työvoiman käyttötavat ja henkilöstön rakenne, osaamistarpeet ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Henkilöstöfoorumin toimikausi kestää kolme vuotta. Työntekijöiden edustajat valitaan vaaleilla ja ehdolle voivat asettua työsuhteiset työntekijät. Henkilöstöfoorumissa on edustajat kaikista Terveystalon liiketoiminnoista. Lisäksi mukana on Sote ry:n ja Terveyspalvelualan Unionin pääluottamusmiehet, Kumppanuusratkaisujen valtakunnallinen luottamusmies sekä yksi työsuojeluvaltuutetuista. Kokouksiin osallistuvat aina toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja sekä muita johtajia käsiteltävän aiheen mukaan. Henkilöstöfoorumissa oli kaudella 2022–2023 12 jäsentä ja kaksi varajäsentä ja se kokoontui neljästi vuodessa.  

Terveystalossa kaikkien kokoaikaisten, työsuhteisten työntekijöiden kanssa käydään vuosittaiset kehityskeskustelut, joilla tuetaan tavoitteellista ja motivoitunutta työntekoa. Kehityskeskustelussa käydään läpi edeltävän kauden onnistumiset ja opit yhdessä esihenkilön kanssa ja asetetaan tavoitteet uudelle kaudelle. Edeltävän ja tulevan kauden tavoitteiden lisäksi keskustellaan​ osaamisesta, työhyvinvoinnista, Terveystalon osaajataitojen mukaisesta toiminnasta, yhteistyöstä sekä pidemmän aikavälin tavoitteista ja toiveista. Kehityskeskustelun teemoihin palataan vähintään kuukausittain pidettävissä one to one -keskusteluissa sekä laajemmassa puolivuotiskatsauksessa. Kehityskeskustelut ovat keskeinen osa Terveystalon strategian, arvojen ja osaajataitojen jalkauttamista sekä onnistumisen johtamista ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa.

Terveystalo käy aktiivista dialogia myös Terveystalossa työskentelevien ammatinharjoittajien kanssa.  Ammatinharjoittajakeskustelu on säännöllinen, vapaamuotoinen keskustelu, jonka tarkoituksena on toimia palautekanavana ja varmistaa ammatinharjoittajan toiminnan sujuvuus yksikössä ja Terveystalossa.

Terveystalon yrityskulttuurissa yhdistyvät korkea työmoraali, ammattilaisuus, ratkaisuhakuinen yhteistyö ja mitattavan vaikuttavuuden tavoittelu kaikessa tekemisessä. Terveystalon omaa toimintaa ohjaavat yhtiön arvojen lisäksi Terveystalon eettiset ohjeet (Code of Conduct). Tärkeä osa Terveystalon oikein toimimisen kulttuuria on, että jokainen Terveystalon nimissä tai kanssa toimiva henkilö voi tuoda esiin väärinkäytösepäilynsä ja luottaa siihen, että Terveystalo ryhtyy asianmukaisiin toimiin eettisten ohjeiden vastaisen toiminnan tai sellaisen epäilyn selvittämiseksi. Väärinkäytöksestä tai sellaisen epäilystä ilmoitetaan ensisijaisesti esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle tai Terveystalon laki- ja compliance -osastolle. Terveystalolla on lisäksi käytössä kaikille avoin väärinkäytösten ilmoituskanava (WhistleB). Terveystalo kannustaa kaikkia työntekijöitään ja ammatinharjoittajiaan ilmoittamaan viipymättä mahdollisista väärinkäytöksistä. Terveystalossa on käytössä kaikille suunnattu verkkokoulutus eettisistä ohjeista, jotka sisältävät ohjeet väärinkäytösten esiin nostamiseksi ja ilmoittamiseksi. Kaikki epäillyt väärinkäytökset tai rikkomukset tutkitaan asianmukaisesti ja luottamuksellisesti.