
Kestävää kulutusta ja ilmastotyötä
Terveystalo on sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä. Terveystalon tavoitteena on, että yhtiön oma toiminta on päästötöntä vuonna 2030. Terveystalo on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen ja tulee asettamaan tieteeseen perustuvat lyhyen sekä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet vuoteen 2027 mennessä. Terveystalo edistää luonnonvarojen säästämistä ja kestävää käyttöä toimitusketjuissaan minimoimalla jätteen syntymisen kaikessa toiminnassaan ja toimittamalla kaikki jätteet hyötykäyttöön. Digitaalisilla palveluilla voidaan yhtä aikaa parantaa palveluiden saatavuutta ja vähentää asiakkaiden matka-aikaa sekä matkoista aiheutuvia päästöjä.
Ympäristövastuullisuuden ohjaaminen ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmäsertifionti
Terveystalon ympäristöpolitiikka kuvaa ympäristöperiaatteita, joita kaikkien työntekijöiden, johtajien, toimihenkilöiden, hallituksen jäsenten, konsulttien ja muun Terveystalo-konsernin johdolla työskentelevän henkilöstön odotetaan noudattavan. Terveystalo toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Konsernin ympäristöpolitiikan lisäksi Terveystalo sitoutuu noudattamaan täysimääräisesti sovellettavaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä, toimialan työ- ja potilasturvallisuuden varmistavia toimintakäytäntöjä sekä parantaa jatkuvasti ympäristöä säästäviä toimintatapoja.
Terveystalo on asettanut pitkän aikavälin ympäristöpäämäärikseen muun muassa seuraavaa:
- Ympäristöjohtamisen ja -tietoisuuden kehittyminen kaikilla organisaatiotasoilla
- Tietoisuuden kasvattaminen arjessa aiheutuvista haitallisista ympäristövaikutuksista
- Suorien ja epäsuorien ympäristövaikutuksien tunnistaminen, ennakointi, haitallisten vaikutuksien minimointi, positiivisten vaikutuksien maksimointi ja läpinäkyvä seuranta
- Kestävää kehitystä edistävien ja varmistavien toimintatapojen kehittäminen ja toteuttaminen
Lue lisää Terveystalon vastuullisuuden johtamisesta täältä: Eettistä liiketoimintaa
Terveystalon ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä kattaa kaikki Terveydenhuollon palvelut -segmentin toimipaikat (yhteensä 203 toimipaikkaa) Suomessa, ja sen asianmukaisuutta arvioidaan laatu- ja ympäristöjärjestelmien auditoinneissa. ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjohtamisen standardi, joka tukee Terveystaloa tunnistamaan, hallitsemaan ja vähentämään suoria ja epäsuoria ympäristövaikutuksia järjestelmällisesti. Muissa toimipaikoissa noudatetaan samoja toimintatapoja ja ympäristöjärjestelmää, vaikka ne eivät ole suoraan sertifikaatin piirissä. Ruotsissa Feelgoodin omassa kontrollissa olevista toimipaikoista 90 % on myös sertifioitu ISO 14001:n mukaisesti. Jokainen toimipaikka laatii vuosittain oman ympäristöohjelman, jota seurataan ympäristöjärjestelmän operatiivisen työryhmän puolesta säännöllisesti. Toimipaikkoja sekä Terveystalon henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ympäristövastuullisuuteen liittyen, ja parhaita toimintatapoja jaetaan yhteisten viestintäkanavien kautta.
Terveystalo tunnistaa, hallitsee ja ehkäisee ympäristövaikutuksia muun muassa seuraavasti:
- Vähentämällä energiankulutusta ja siirtymällä vähäpäästöisempiin energiamuotoihin
- Vähentämällä toiminnasta syntyvän jätteen määrää ja lisäämällä kierrätystä
- Optimoimalla terveydenhuollon laitteiden elinkaarta teknologinen kehitys huomioiden
- Huomioimalla ympäristönäkökohdat matkustus- ja autopolitiikassa
- Kehittämällä digitaalisia palveluita ja digitaalista asiointia
- Suunnittelemalla ja toteuttamalla lääkehuoltoa ajanmukaisesti
- Huomioimalla ympäristönäkökohdat keskitetyissä hankinnoissa ja varmistamalla tehokas varastojen hallinta
- Huomioimalla kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohdat verkosto- ja toimitilahankkeissa
Terveystalon ilmastotyö
Vuonna 2024 Terveystalo kehitti vastuullisuustyötään eteenpäin ja panosti arvoketjun vaikutusten ymmärtämiseen ja huomioimiseen. Loppuvuodesta 2024 Terveystalo teki koko arvoketjun kattavan ihmisoikeuksien arvioinnin, työsti arvioinnin pohjalta ihmisoikeuspolitiikan ja kehitti päästölaskentaa kattavammaksi. Terveystalo laski ensimmäistä kertaa hankintaperusteisesti epäsuorat Scope 3 -päästöt huomioiden kaikki merkittävät kategoriat. Kattavamman päästölaskennan myötä Terveystalo sitoutui tammikuussa 2025 ensimmäisenä suomalaisena terveydenhuollon toimijana asettamaan tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähenemätavoitteet Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaisesti. Molemmat tavoitteet asetetaan ja julkaistaan vuoteen 2027 mennessä. Lyhyen aikavälin tavoitteet kattavat vähintään 90 % Terveystalon suorista ja epäsuorista Scope 1 ja 2-päästöistä sekä sisältävät nykyisen oman toiminnan päästöttömyystavoitteen vuodelle 2030. Lyhyen aikavälin tavoitteet huomioivat myös vähintään 67 prosenttia epäsuorista Scope 3 -päästöistä. Pitkän aikavälin tavoitteet kattavat vähintään 95 prosenttia Scope 1 ja 2-päästöistä ja 90 prosenttia Scope 3 -päästöistä. Terveystalo jakaa lisätietoa tavoitteiden asettamisesta vuoden 2025 aikana. Lue lisää Science Based Targets -aloitteesta täältä: Science Based Targets initiative.
Ilmastotyöstä vuodelta 2024 voi lukea lisää vuosikertomuksen yhteydessä julkaistusta Ympäristöliitteestä Vuosikertomuksen 2024 sivuilta 190-196. Löydät Vuosikertomuksesta tietoa myös Terveystalon aikaisemmista ilmastotavoitteista ja mittareista. Huomioithan, että Terveystalo päivittää verkkosivuille ilmastotavoitteitaan sekä laskettuja kasvihuonekaasu päästötietoja laskennan tarkentuessa, ja siksi vuoden 2024 Vuosikertomuksen Ympäristöliitteessä raportoidut tiedot voivat poiketa verkkosivuilla julkaistuista.
Terveystalon hiilijalanjälki
Kattavamman päästölaskennan myötä Terveystalo voi ymmärtää epäsuoria vaikutuksiaan paremmin. Tämä tieto tukee lisäksi päästövähenemätavoitteiden asettamista lyhyelle ja pitkälle aikavälille. Perustuen vuoden 2024 laskentaan, suorat Scope 1 -päästöt ovat vain 0,3 prosenttia kokonaispäästöistä, epäsuorat Scope 2 -päästöt 6,7 prosenttia ja Scope 3 -päästöt 93,0 prosenttia. Voidaan todeta, että suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät epäsuorasti toiminnan kautta arvoketjun alkupäässä.
Scope 1
Scope 1 -päästöt koostuvat pääosin hallinnoidun autokannan ja kuvantamisessa käytettyjen ajoneuvojen päästöistä. Terveystalo ei pääosin omista tai hallinnoi itse kiinteistöjä, joissa toimitaan. Omien ja yhtiön suorassa ohjauksessa olevien ajojen päästöt laskettiin vuonna 2024 polttoaineenkulutuksen tai ajettujen kilometrien perusteella. Lasketuista päästöistä 15,7 prosenttia arvioitiin käyttäen Suomen keskimääräisiä polttonesteiden hintakertoimia (euroa/litra). Vuonna 2024 Scope 1 -päästöt Suomessa olivat yhteensä 107 tCO2e. Ruotsissa Scope 1 -päästöt olivat 61 tCO2e.
Scope 2
Epäsuorat Scope 2 -päästöt aiheutuvat sähköautojen sähkönkulutuksesta ja kiinteistöjen energian kulutuksesta. Vuonna 2024 Terveystalon hallinnoimiin kiinteistöihin Suomessa hankittiin yhteensä 16 586 MWh sähköä ja yhtiön sähköautoihin yhteensä 16,2 MWh sähköä. Vuoden 2020 alusta alkaen yhtiön sähkösalkku (kiinteistöihin hankittava sähkö) on ollut uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimalla tuotettua sähköä (”vihreää sähköä”). Suomessa kulutusvuodelle 2024 hankittiin vihreää sähköä yhteensä 12 811 MWh, mikä vastasi noin 77 prosenttia yhtiön Suomen toimintojen sähkönkulutuksesta. Yhtiön sähkösalkun ulkopuolisiin kiinteistöihin hankittiin yhteensä 3 775 MWh sähköä, mikä vastaa 2 134 tCO2e (markkinaperusteiset) Scope 2 -päästöjä. Ruotsin toiminnoissa Feelgoodin hallinnoimiin kiinteistöihin hankittiin 1 751 MWh sähköä, josta noin 80 prosenttia oli vihreää sähköä. Ruotsin ostosähköstä sekä sähköautojen latauksesta aiheutuvat markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt olivat yhteensä 23,4 tCO2e.
Scope 3
Epäsuorista Scope 3 -päästöistä Terveystalo raportoi ja otti huomioon vuonna 2024 seuraavat oleelliset kategoriat GHG-Protokollan mukaisesti:
- Ostetut tuotteet ja palvelut
- Pääomahyödykkeet
- Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana Scope 1 ja 2-laskentaa
- Hankintaketjun kuljetukset ja jakelu
- Jätteet
- Liikematkat
- Vuokrattu omaisuus
Scope 3 -päästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 53 529 tCO2. Scope 3 -päästöjen kategorioista suurin osa laskettiin hankintaperusteisesti. Kategoriassa ”1. Ostetut tuotteet ja palvelut” IT-laitteiden päästöt oli mahdollista laskea tuotekohtaisesti saatavilla olevan tiedon mukaisesti. Kategoriat ”5. Jätteet” ja ”6. Liikematkat” laskettiin määrä-, kulutus- tai painoperusteisesti. Terveystalo tulee lisäämään vuoden 2024 laskentoihin kategorian ”7. Työmatkat” vuoden 2025 aikana kattamaan henkilöstön kulkemisen työpaikalle. Tietoa ei ollut saatavilla laskennan aikaan, joten keväällä 2025 yhtiö selvittää henkilöstönsä työmatkaan liittyviä päästöjä muun muassa tarkastelemalla etätyöskentelyn yleisyyttä, henkilöstön tyypillisesti käyttämiä kulkumuotoja sekä työmatkan pituutta.
Terveystalo pyrkii välttämään tarpeetonta työhön liittyvää matkustamista muun muassa suosimalla etäpalavereja aina, kun se on mahdollista. Suomen henkilöstön työmatkalentämistä vuonna 2024 kertyi 0,8 miljoonaa lentokilometriä, mikä vastaa 110,6 tCO2e Scope 3 -päästöjä. Henkilöstön kilometrikorvattuja työmatkoja Suomessa kertyi 1,7 miljoonaa kilometriä, mikä vastaa 285,1 tCO2e Scope 3 -päästöjä. Terveystalo kannustaa henkilöstöä valitsemaan vähäpäästöisiä työsuhdeajoneuvoja. Suomessa käytetyt työsuhdeautot olivat päästöarvoltaan keskimäärin 27 g CO2e/km. Ruotsin henkilöstön työmatkalentämisestä aiheutui päästöjä 41,6 tCO2e Scope 3 -päästöinä. Yhteensä Ruotsin henkilöstön kaikista työmatkoista aiheutui Scope 3 -päästöjä 158,8 tCO2e.
Terveydenhuollon sektorilla jätteiden syntyminen on välttämätöntä, sillä toiminnassa hygienia ja turvallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä. Näin ollen jätteiden syntyminen on välttämätöntä ja toimijoiden keinot vähentää jätteiden syntymistä kohdistuvat isossa kuvassa vain rajattuihin toimenpiteisiin, kuten laitteiden elinkaarenhallinta, pakkausmateriaalit, kiireettömän hoidon kierrätysmahdollisuuksien parantamiseen ja hävikin vähentämiseen. Terveystalo tavoittelee sekajätteen syntymisen minimointia kaikessa toiminnassa ja pyrkii toimittamaan mahdollisimman suuren osan jätteistä hyötykäyttöön. Jätteistä aiheutuvat epäsuorat Scope 3 -päästöt (huomioiden kohteet, joiden osalta on tietoa Terveystalon aiheuttamista jätejakeista) Suomessa olivat vuonna 2024 36,0 tCO2e. Ruotsin toiminnoissa syntyvät jätemäärät ja niistä aiheutuvat päästöt olivat hyvin alhaiset, 1,4 tCO2e, koska jätettä syntyy pääasiassa toimistoissa.
Käytetyt materiaalit ja jätteet
Keskeinen teema Terveystalon ympäristövastuussa on myös jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö. Terveystalon jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön tavoitteena on minimoida sekajätteen syntyminen kaikessa toiminnassa ja toimittaa mahdollisimman suuri osa syntyneistä jätteistä hyötykäyttöön. Terveystalo on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheutuvaa muovijätettä EU:n muovistrategian mukaisesti parantamalla kierrätystä ja tarkastelemalla toimittajien pakkausvaihtoehtoja aina, kun se on mahdollista. Jätteiden erilliskeräys on Terveystalon ympäristötavoitteiden ja toiminnan kannalta avainasemassa. Yhtiö seuraa tarkasti myös syntyvää lääkehävikkiä, jota pyritään ehkäisemään muun muassa tehostamalla varastonhallintaa. Terveystalon toiminnassa on tilanteita, joissa turvallisuus ja hygienia on asetettava jätteiden vähentämisen ja uusiokäytön edelle.