Kestävää kulutusta ja ilmastotyötä
Olemme sitoutuneet kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin hillitä ilmaston lämpenemistä. Tavoitteenamme on olla hiilivapaa vuonna 2022 ja oman toimintamme on määrä olla päästötöntä vuonna 2030. Edistämme luonnonvarojen säästämistä ja kestävää käyttöä toimitusketjuissamme vähentämällä muovin käyttöä, kierrättämällä, tehostamalla materiaalinhallintaamme ja vähentämällä pientilaustemme määrää. Digitaalisilla palveluillamme voimme yhtä aikaa parantaa palvelujen saatavuutta ja vähentää asiakkaiden matka-aikaa sekä matkoista aiheutuvia päästöjä.
Ympäristöpolitiikkamme ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmäsertifionti
Terveystalon ympäristöpolitiikka kuvaa ympäristöperiaatteita, joita kaikkien työntekijöiden, johtajien, toimihenkilöiden, hallituksen jäsenten, konsulttien ja muun Terveystalo-konsernin johdolla työskentelevän henkilöstön odotetaan noudattavan.
Terveystalo toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Konsernin ympäristöpolitiikan lisäksi Terveystalo on sitoutunut noudattamaan täysimääräisesti sovellettavaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä, toimialan työ- ja potilasturvallisuuden varmistavia toimintakäytäntöjä, sekä parantamaan jatkuvasti ympäristöä säästäviä toimintatapoja.
Terveystalon ympäristöpäämääriä ovat:
- Ympäristöjohtamisen ja -tietoisuuden kehittyminen kaikilla organisaatiotasoilla
- Suorien ja epäsuorien ympäristövaikutusten tunnistaminen, ennakointi ja seuranta
- Ympäristöhaittojen vähentäminen arjen toiminnassa
- Kestävää kehitystä varmistavien toimintatapojen kehittäminen
Ympäristöhaittoja ehkäistään muun muassa:
- vähentämällä energiankulutusta ja siirtymällä hiilineutraaleihin energiamuotoihin
- vähentämällä toiminnasta syntyvän jätteen määrää ja lisäämällä kierrätystä
- optimoimalla terveydenhuollon laitteiden elinkaarta teknologinen kehitys huomioiden
- huomioimalla ympäristönäkökohdat matkustus- ja autopolitiikassa
- kehittämällä digitaalisia palveluita ja digitaalista asiointia
- suunnittelemalla ja toteuttamalla lääkehuoltoa ajanmukaisesti
- huomioimalla ympäristönäkökohdat keskitetyissä hankinnoissa ja varmistamalla tehokas varastojen hallinta
- huomioimalla kestävän kehityksen ja ympäristönäkökohdat verkosto- ja toimitilahankkeissa
Terveystalon ympäristöohjelma kattaa kaikki toimipaikat Suomessa ja sen asianmukaisuutta arvioidaan laatu- ja ympäristöjärjestelmien auditoinneissa. Terveystalon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Standardi luo puitteet prosessien ja negatiivisia ympäristövaikutuksia minimoivien toimintatapojen jatkuvalle kehitykselle. Vuonna 2023 ISO 14001:2015 ympäristösertifikaatti päätettiin laajentaa kattamaan kaikki Terveystalon Suomen lääkärikeskusverkoston yksiköt. Sertifikaatin laajennuksella halutaan tuoda esille ympäristövastuullisuuden eteen tehtyä työtä ja osoittaa Terveystalon sitoutuminen ympäristövastuullisuuteen. Sertifikaatti päivitetään vuoden 2024 alussa ja auditoinnit toteutetaan ISO 9001 & ISO 14001 yhdistelmäauditointeina. Myös osa Feelgoodin toimipaikoista Ruotsissa on ISO 14001:2015-sertifioituja.
Ilmastotavoitteemme: Oma toiminta päästötöntä 2030
Terveystalo tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä siten, että vuonna 2030 Terveystalon oma toiminta on päästötöntä. Tavoitteena on lisäksi vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä (vuoden 2018 tasosta). Energian käytössä tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus hankittavasta sähköstä on 100 prosenttia. Keskeinen teema ympäristövastuussa on myös jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, missä tavoitteena on minimoida jätteen syntyminen kaikessa toiminnassa. Tätä mitataan Terveystalon yksiköissä syntyvien jätteiden hyöty- ja kierrätysasteilla.
| Tavoite | Mittari (KPI) | Soveltamisala | Tavoitetaso | Tavoitevuosi | Perusvuoden taso | Perusvuosi | 2023 | 2022 | 2021 |
| Oma toiminta päästötöntä 2030 1) | Suorien (Scope 1) ja epäsuorien (Scope 2) kasvihuonekaasujen vähennys verrattuna vuoteen 2018 | Suomen ja Ruotsin toiminnot | -100 % | 2030 | 6 316,8 | 2018 | -56 % | -76 % | -89 % |
| Vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä (Scope 1 ja 2) 80 % vuoteen 2025 mennessä (vuoden 2018 tasosta) 1) | Suorien (Scope 1) ja epäsuorien (Scope 2) kasvihuonekaasujen päästöt, tonnia, CO2 | Suomen ja Ruotsin toiminnot | -80 % | 2025 | 6 316,8 | 2018 | 2755,4 | 1 544,1 | 664,0 |
| Hankkia 100 % vihreää sähköä vuoteen 2025 mennessä 2) | Vihreän sähkön osuus hankitusta sähköstä, % | Suomen ja Ruotsin toiminnot | 100 % | 2025 | 62 % | 2020 | 70 % | 72 % | 89 % |
| Minimoida jätteen syntyminen kaikessa toiminnassa ja toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön | Terveystalon yksiköissä syntyvien jätteiden hyötyaste, % 3) | Suomen toiminnot | 100 % | 2025 | 99 % | 2020 | 100 % | 100 % | 100 % |
| Terveystalon yksiköissä syntyvien jätteiden kierrätysaste, % 3) | Suomen toiminnot | 100 % | 2025 | 61 % | 2020 | 68 % | 67 % | 64 % | |
| 1) Scope 2 -päästöt on laskettu markkinaperusteisesti (market-based). Markkinaperusteisessa laskennassa on huomioitu Terveystalon ostamat vihreän sähkön alkuperätakuut, jotka vuonna 2023 noin 70 (72) prosenttia sähkönkulutuksesta. Jäljelle jäävän ostosähkön päästöt on laskettu Suomen ja Ruotsin jäännösjakaumapäästökertoimilla (AIB, European Residual Mixes). Suomen jäännösjakaumapäästökerroin kasvoi 83 prosenttia vuodesta 2022 johtuen fossiilisten polttoaineiden suuremmasta osuudesta jäännösjakaumassa (Suomen jäännösjakauman päästökerroin vuonna 2022 oli 0,285 kgCO2e/kWh ja vuonna 2023 0,5208 kgCO2e/kWh).Vuoden 2022 markkinaperusteiset Scope 2-päästöt on Suomen osalta laskettu uudelleen, koska Terveystalo osti vihreän sähkön alkuperätakuun ajalle 1.9.-31.12.2022 vuoden 2023 alussa. Vuodesta 2022 alkaen energian käytön ja hiilijalanjäljen luvut sisältävät myös Ruotsin toiminnot. Vuoden 2021 luvut sisältävät vain Suomen toiminnot. | |||||||||
| 2) Niissä yksiköissä, joissa Terveystalo hankkii sähkön itse. | |||||||||
| 3) Ei sisällä jätejakeita, joita ei missään olosuhteissa voida kierrättää tai hyötykäyttää. | |||||||||
Terveystalon hiilijalanjälki
Vuonna 2023 Terveystalon hiilijalanjälki Suomessa Scope 1 ja 2 -päästöistä (markkinaperusteinen) oli yhteensä 2 716,0 (1 401,9) tCO2e. Ruotsissa Feelgoodin toimintojen Scope 1 ja 2 -päästöt olivat yhteensä 39,4 (142,2) tCO2e. Terveystalon hiilijalanjälki koostuu pääosin kiinteistöjen kuluttaman sähköenergian tuotannosta, liikenteestä ja matkustamisesta syntyvistä päästöistä sekä sairaaloissa ja klinikoilla syntyvästä jätteestä. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään esimerkiksi siirtymällä yhä enemmän vihreään sähköön ja suosimalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Terveystalo kehittää vaikutustensa mittaamista koko arvoketjussa ja työskentelee keskeisten toimittajien kanssa vähentääkseen arvoketjussa syntyviä päästöjä.
Terveystalo raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat (Scope 1) ja epäsuorat (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt sekä osan epäsuorista Scope 3 -päästöistä GHG Protocol -standardin mukaisesti. Ruotsin toimintojen päästöt on raportoitu vuodesta 2022 alkaen.
Scope 1
Terveystalo ei pääosin omista tai hallinnoi itse kiinteistöjä, joissa se toimii, joten suorat kasvihuonekaasupäästöt koostuvat pääosin Terveystalon hallinnoiman autokannan ja kuvantamiskäytössä olevien rekkojen päästöistä. Omien ja yhtiön suorassa ohjauksessa olevien ajojen päästöt on laskettu polttoaineenkulutuksen perusteella. Vuonna 2023 Scope 1 CO2-päästöt Suomessa olivat yhteensä 137,5 (134,5) hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e). Ruotsissa Scope 1 -päästöt olivat 18,2 (39,9) tCO2e.
Scope 2
Epäsuorat Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat Terveystalon hankkiman sähkön ja Terveystalon hallinnoimissa kiinteistöissä kulutetun kaukolämmön tuotannosta. Vuonna 2023 Terveystalon hallinnoimiin kiinteistöihin Suomessa hankittiin yhteensä 16 171 (15 841) MWh sähköä. Vuoden 2020 alusta alkaen yhtiön sähkösalkku (kiinteistöihin hankittava sähkö) on ollut CO2-vapaata vihreää sähköä. Suomessa kulutusvuodelle 2023 hankittu CO2-vapaa sähkö oli 11 220 (11 395) MWh mikä vastaa noin 69 (72) prosenttia yhtiön Suomen toimintojen sähkönkulutuksesta. Yhtiön sähkösalkun ulkopuolisiin kiinteistöihin hankittavan sähkön määrä oli 4 951 (4 447) MWh, mikä vastaa 2 578,5 (1 267,4) hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e, markkinaperusteinen) Scope 2 -päästöjä. Markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen nousu johtuu pääosin päästölaskennassa käytettävän Suomen sähköntuotannon jäännösjakauman päästökertoimen 83 prosentin kasvusta edellisvuodesta1). Sähkösalkun ulkopuolisen ostosähkön määrä Suomessa kasvoi noin 11 prosenttia, mikä myös kasvatti Scope 2 -päästöjä vertailukaudesta. Ruotsin toiminnoissa Feelgoodin hallinnoimiin kiinteistöihin hankittiin 2 081 (1 328) MWh sähköä, josta noin 74 (67) prosenttia oli CO2-vapaata vihreää sähköä. Ruotsin ostosähköstä aiheutuvat Scope 2-päästöt olivat 21,2 (102,3) tCO2e. Terveystalon tavoitteena on, että vihreän sähkön osuus hankittavasta sähköstä on 100 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
1) Scope 2 -päästöt on laskettu markkinaperusteisesti (market-based). Markkinaperusteisessa laskennassa on huomioitu Terveystalon ostamat vihreän sähkön alkuperätakuut, jotka vuonna 2023 noin 70 (72) prosenttia sähkönkulutuksesta. Jäljelle jäävän ostosähkön päästöt on laskettu Suomen ja Ruotsin jäännösjakaumapäästökertoimilla (AIB, European Residual Mixes). Suomen jäännösjakaumapäästökerroin kasvoi 83 prosenttia vuodesta 2022 johtuen fossiilisten polttoaineiden suuremmasta osuudesta jäännösjakaumassa (Suomen jäännösjakauman päästökerroin vuonna 2022 oli 0,285 kgCO2e/kWh ja vuonna 2023 0,5208 kgCO2e/kWh).Vuoden 2022 markkinaperusteiset Scope 2-päästöt on Suomen osalta laskettu uudelleen, koska Terveystalo osti vihreän sähkön alkuperätakuun ajalle 1.9.-31.12.2022 vuoden 2023 alussa.
Scope 3
Epäsuorista Scope 3 -päästöistä Terveystalo raportoi henkilöstön työmatkustamisesta aiheutuvat päästöt sekä yhtiön toiminnasta aiheutuvien jätteiden päästöt.
Terveystalossa pyritään välttämään tarpeetonta työhön liittyvää matkustamista muun muassa suosimalla etäpalavereja, kun se on mahdollista. Suomen henkilöstön työmatkalentämistä vuonna 2023 kertyi 0,8 (0,7) miljoonaa lentokilometriä, mikä vastaa 85,5 (84,1) CO2e-tonnia Scope 3 -päästöjä. Henkilöstön kilometrikorvattuja työmatkoja Suomessa kertyi yhteensä 2,7 (2,6) miljoonaa kilometriä, mikä vastaa 448,2 (440,8) CO2e-tonnia Scope 3 -päästöjä. Terveystalo kannustaa henkilöstöään valitsemaan vähäpäästöisiä työsuhdeajoneuvoja. Yhtiön Suomessa käyttämät työsuhdeautot olivat päästöarvoltaan keskimäärin 64 (72) g CO2e/km. Ruotsin henkilöstön työmatkalentämisestä aiheutui päästöjä 60,8 (45,1) CO2e-tonnia. Yhteensä Ruotsin henkilöstön kaikista työmatkoista aiheutui päästöjä 260,4 (262,6) CO2e-tonnia.
Jätteistä aiheutuvat epäsuorat päästöt Suomessa olivat 42,6 (41,7) tCO2e. Ruotsin toiminnoissa syntyvät jätemäärät ja niistä aiheutuvat päästöt ovat hyvin alhaiset, 3,4 (2,1) tCO2e koska jätettä syntyy pääasiassa toimistoissa.
Terveystalon hiilidioksiidipäästöintensiteetti on pieni
Terveystalon toiminnan luonteen vuoksi CO2-päästöjen intensiteetti on alhainen. Vuonna 2023 Terveystalon päästöintensiteetti (Scope 1 ja 2 markkinaperusteinen) liikevaihtoon suhteutettuna oli 2,1 (1,2) gCO2e/EUR. Suhteutettuna työsuhteisten työntekijöiden määrään päästöintensiteetti oli 0,4 (0,2) tCO2e. Luvuissa on mukana myös Terveystalon Ruotsin toiminnot.
Digitaalisilla palveluilla parannetaan hoitoon pääsyä ja vähennetään ympäristövaikutuksia
Terveystalo tekee jatkuvasti työtä kohti integroitua, tiedolla johdettua terveydenhuoltoa. Digitaalisilla terveydenhuollon ratkaisuilla on suuri rooli hoidon saatavuuden, vaikuttavuuden, resurssitehokkuuden ja ympäristöjalanjäljen pienentämisessä. Terveystalo tarjoaa ja kehittää ratkaisuja, joilla ohjataan potilas oikealle asiantuntijalle, oikeaan kanavaan oikea-aikaisesti. Esimerkki tästä on tekoälyä hyödyntävä oirearviointityökalu, joka sujuvoittaa sekä hoitoon pääsyä että ammattilaisen työtä. Terveystalossa kannustetaan ja ohjataan valitsemaan digikanava tapauksissa, jotka voidaan ratkaista etänä. Näin vähennetään samalla tarpeettomaan matkustamiseen liittyviä päästöjä. Terveystalo panostaa jatkuvasti innovatiivisten, energiatehokkaiden digitaalisten terveydenhuoltoteknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen.
Vuonna 2023 etävastaanottojen määrä Suomessa oli noin 1,3 (1,6) miljoonaa. Etävastaanottojen väheneminen edellisvuodesta johtui koronapandemian ja siitä aiheutuneiden etävastaanottojen loppumisesta.
Jätteet minimiin ja hyötykäyttöön
Keskeinen teema Terveystalon ympäristövastuussa on myös jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, missä tavoitteena on minimoida sekajätteen syntyminen kaikessa Terveystalon toiminnassa ja toimittaa mahdollisimman iso osa jätteistä hyötykäyttöön. Tätä mitataan Suomen toiminnoissa Terveystalon Suomen yksiköissä syntyvien jätteiden hyöty- ja kierrätysasteilla. Terveystalo on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheutuvaa muovijätettä EU:n muovistrategian mukaisesti parantamalla kierrätystä ja tarkastelemalla toimittajien pakkausvaihtoehtoja silloin, kun se on mahdollista. Vuonna 2023 Suomen jätelain erilliskeräysvelvoitteiden muutoksiin reagoitiin muun muassa päivittämällä jäteohjeistusta ja kouluttamalla henkilöstöä. Jätteiden erilliskeräys on Terveystalon ympäristötavoitteiden kannalta avainasemassa. Terveystalo seuraa tarkasti myös lääkehävikkiään, jota pyritään ehkäisemään varastonhallintaa tehostamalla. Terveystalon Ruotsin toimintojen jätteiden määrä on pieni ja ne ovat suurelta osin toimistojätettä, koska Feelgoodilla ei ole sairaaloita eikä sairaanhoidon klinikoita tai laboratorioita.
Vuonna 2023 Terveystalossa jatkettiin vuonna 2022 aloitettua valtakunnallista projektia, jossa tavoitteena on vähentää muovipussiroskan määrää yhteistyössä Terveystalolle siivouspalveluita tuottavien kumppanien kanssa. Toimintamallilla tavoitellaan muovijätteen vähentymisen lisäksi koko verkoston laajuista parannusta siivoustyön tehokkuudessa ja säästöjä materiaalikuluissa. Toimintamallilla on tähän mennessä vähennetty muun muassa jätesäkkien käyttöä yli 50 %.
Projektissa pienennetään ympäristöhaittaa vähentämällä muovipussien määrää siivoustyössä seuraavilla toimenpiteillä:
- Vähentämällä roska-astioiden määrää vastaanottohuoneissa
- Ohjeistamalla ja merkitsemällä jäteastiat
- Roska-astiat kipataan jätesäkkiin ja roskapussit vaihdetaan, kun roskapussi on rikki tai muuten epäsiisti.
Muutokset on tehty valtakunnallisesti siivouspalvelun tuottajien palvelukuvauksiin.
Terveystalossa käynnistettiin vuoden 2018 lopulla Muovit kiertoon -projekti yhteistyössä jätehuollon toimittajan Lassila & Tikanojan kanssa.
Projekti sai alkunsa erään leikkaussalihoitajan ideasta, jota pilotoitiin Helsingin Ruoholahden yksikössä. Projekti on tarkoitus laajentaa kaikkiin sairaalayksiköihimme ja tällä hetkellä mukana ovat Helsinki Ruoholahti, Turku Pulssi, Turku Aninkainen, Helsinki Kamppi, Pori Lääkäritalo sekä Seinäjoki ja Joensuu.
Projektissa kerätään ja analysoidaan muovijätettä, jota voidaan hyödyntää eristeenä, materiaalina tai energiana. Kyse on niin sanotun puhtaan yritysmuovin kierrättämisestä, joka eroaa kotitalouksista ja kahvihuoneista kerättävästä kuluttajamuovista.
L&T:n Merikarvian kierrätyslaitokselle avattu uusi linjasto mahdollistaa monipuolisemman muovin käsittelyn, jolloin muovi päätyy jatkossa polttamisen sijaan takaisin kiertoon teollisuuden raaka-aineeksi. Projektin yhteisenä tavoitteena on nostaa muovien kierrätysastetta ja erilliskeräystä sekä vähentää sekajätteen määrää.
