Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja tarkoituksellista työyhteisön jäsenen kaltoinkohtelua. Kiusaaminen voi ilmetä monella tavalla, kuten puheessa asiattomina, ivallisina kommentteina, moittimisena, pilkkaamisena, huutamisena tai kiusatun persoonan tai työsuorituksen vähättelynä. Tekoina se voi näkyä esimerkiksi kiusatun sivuuttamisena ja joukosta pois sulkemisena, puhumattomuutena, tiedon panttaamisena tai työtehtävittä jättämisenä. Nykyään työpaikkakiusaaminen voi ilmetä myös ilkeämielisinä kirjoituksina tai vihjailuina sosiaalisen median kanavissa. Pahimmillaan kiusattua voi painostaa työyhteisön usean jäsenen muodostama joukko.

Työpaikkakiusaamista ei ole satunnainen pahan mielen purkaminen työkaveriin, alaiseen tai esimieheen, ellei se toistu usein ja jatku pitkään. Kiusaamista ei ole myöskään työnantajan toteuttama työn seuranta, työtehtävien antaminen, perusteltu kurinpidollinen rangaistus tai ohjaaminen työkyvyn selvitykseen, jos asiasta on ensin keskusteltu työntekijän kanssa.

Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan välittömästi tilanteisiin, joissa havaitaan todistetusti kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla kaikkeen ilmenevään häirintään oma-aloitteisesti. Työturvallisuuslaissa kielletään työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttava häirintä.

Kiusaaminen haittaa kiusatun mahdollisuuksia tehdä työtään. Hän joutuu usein puolustuskyvyttömään tilanteeseen, jossa hänellä ei ole mahdollisuutta pysyä erossa kiusaajasta. Sen seurauksena hän stressaantuu ja joutuu työskentelemään pelon alla. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen heikentää merkittävästi kiusatun henkistä hyvinvointia. Pitkään jatkuessaan se voi vaikuttaa myös kiusatun fyysiseen terveyteen esimerkiksi masennuksen ja unettomuuden kautta, jolloin työntekijällä ei riitä voimavaroja itsestä huolehtimiseen.

Työpaikkakiusaaminen heijastuu koko työyhteisöön heikentäen yleistä ilmapiiriä ja vaikeuttaen kommunikointia, tiedonkulkua, työntekoa sekä työyhteisön toimivuutta. Työterveyslaitos arvelee pitkään jatkuvan kiusaamistapauksen maksavan työnantajalle jopa kymmeniätuhansia euroja.

Jos työntekijä kokee tulevansa työpaikalla kiusatuksi, kannattaa kirjata ylös tilanteet, joissa kokee kiusaamista ja kerätä mahdolliset dokumentit, kuten sähköpostit. Luotettavilta työkavereilta voi kysyä, ovatko he havainneet asiaa. Seuraavaksi on hyvä kääntyä lähimmän esimiehen puoleen. Jos kiusaaja on lähiesimies, tulee kääntyä hänen esimiehensä, työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen. Jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin saatuaan tiedon kiusaamisesta, asiasta voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle.

Työterveys on hyvä yhteistyökumppani kaikissa epäasialliseen kohteluun ja kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Terveystalolla on oma Kiusaamisväitteiden tutkinta -menetelmä, joka tutkimustietoon perustuen selvittää kiusaamisväitteiden todenperäisyyttä. Palvelun toteuttaa tutkijapsykologityöpari, jolla on erityiskoulutus menetelmän käyttöön. Kokemukset ovat osoittaneet, että sen avulla kiusaamistilanteet saadaan selvitettyä ja päättymään.

Tutkijaparista saavat tukea niin esimiehet, yksittäiset työntekijät ja kuin koko työyhteisökin. Joskus kiusaajaksi voidaan väittää henkilöä, joka ei itse tietoisesti ole tehnyt mielestään mitään väärää, ja kokemus on hänellekin henkisesti hyvin raskas. Siksi näiden tilanteiden selvittämiseksi on hyvää saada muuta todistusaineistoa ja puolueettomien asiantuntijoiden näkemys. Terveystalon psykologeilla on koulutus yhteisöjen ja yksilöiden monipuoliseen tukemiseen.

Kiusaamisväitteiden tutkinta -palvelumme myydään erillisenä konsultointikokonaisuutena myös niille yrityksille, jotka eivät ole työterveysasiakkaitamme. 

Lähteet: Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Työolobarometri, Työ ja elinkeinoniministeriö 2019 ja Tilastokeskus