Työkyvyttömyyseläkkeen syyt ja myöntämisen edellytykset

Jos työntekijän työkyky on merkittävästi alentunut ja hän on pitkään tai usein sairauspäivärahalla, on syytä tehdä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä työkykyselvitys. Siinä selvitetään, voidaanko hänen työuraansa tukea työjärjestelyin esimerkiksi työnkuvan muutoksella tai tehtävien vaihdolla, vai tarvitaanko vakuutuslaitoksen ammatillista kuntoutusta esimerkiksi uudelleenkoulutuksella. Jos työntekijä ei hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta kykene palaamaan työhön noin vuoden pituisen sairauspoissaolojakson jälkeen, hän voi hakea osa-aikaista tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä joko määräaikaisena tai toistaiseksi. Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan kuntoutustueksi. Kuntoutustuen myöntämisen edellytys on selkeä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää työntekijälle, jos työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Täyden työeläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut 60-prosenttisesti, osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada 40 prosenttia alentuneella työkyvyllä. Hakijan tulee olla vähintään 17 vuotta, mutta ei vielä täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään yleisen työkyvyttömyyden perusteella, julkisella sektorilla on taasen käytössä ammatillinen työkyvyttömyys.

Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät olivat vuonna 2020 mielenterveyden häiriöt (44 %), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (24 %), hermoston sairaudet (9 %) ja verenkiertoelinten sairaudet (6 %). Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien. Mielenterveyshäiriöiden merkitys sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeiden syynä on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa.

Tekemämme ennusteen mukaan joka neljännellä 40–45-vuotiaalla suomalaisella on yksi tai useampi riskitekijä, joka kasvattaa todennäköisyyttä pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen.

Työyhteisön hyvinvointia voi seurata ja mitata kyselyillä ja digitaalisilla ratkaisuilla. Terveystalon tieteellisesti validoitu Terveyskysely ennustaa luotettavasti tulevia sairauspoissaoloja (alle vuoden työkyvyttömyys) sekä työkyvyttömyysetuuksia (yli vuoden työkyvyttömyys) kattaen kuntoutustuet ja työkyvyttömyyseläkkeet. Terveyskyselyn aihealueet ovat elämäntavat, tuki- ja liikuntaelinongelmat, kipu ja fyysisen toiminnan haitta, mieliala, stressi ja uupumus, unihäiriöt ja vireystila, pitkäaikaissairaudet, diabetesriski ja oma arvio työkyvystä. Säännöllisesti toteutettujen kyselyjen avulla pystytään ennakoimaan ja hallitsemaan paremmin sairauspoissaoloja ja työkykyriskejä.

Työkykyjohtaminen on työterveyden toimintamalli, jonka avulla työnantaja voi ylläpitää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä, vähentää sairauslomien määrää, pidentää työuria ja alentaa tekemättömän työn kustannuksia. Terveystalon työkykyjohtamisessa yhdistyvät lääketieteellinen asiantuntijuus, edistyneet digitaaliset ratkaisut ja tieteellisesti validoidut mittarit. Työkykyriskien ennakointiin kehitetty Ethydi-tekoäly tunnistaa mm. Terveyskyselyn ja Oma Terveys -sovelluksen kautta kerätyn datan perusteella työkyvyn heikkenemiseen liittyviä ennakoivia signaaleja, ja lähettää työterveyslääkärille tai -hoitajalle signaalin. Tunnistetun signaalin jälkeen työterveyshoitaja kontaktoi työntekijän, kartoittaa tilannetta ja ohjaa hänet oikean asiantuntijan hoitoon ja hoitopolulle. Yrityspäättäjille kehitettyihin järjestelmiin kertyy dataa yrityksen yleistilanteesta ja työkykyyn liittyvien tavoitteiden edistymisestä, mikä auttaa johtamaan yrityksen työntekijöiden työkykyä yhdessä Terveystalon asiantuntijoiden kanssa.