Työergonomia optimoi työskentelyolosuhteet ja turvallisuuden
15.11.2021 | Päivitetty 16.11.2021
Ergonomia tarkoittaa tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille sopivaksi. Työergonomian avulla työ, työvälineet ja työympäristö pyritään kehittämään sellaisiksi, että ne vastaavat työntekijän tarpeita. Tavoitteena on kehittää toimintaa siten, että työskentelyolosuhteet ovat työntekijälle sopivat ja mahdollisimman toimivat kuormittamatta häntä liikaa.
Ergonomian osa-alueet
Ergonomian piiriin kuuluvat fyysinen ergonomia, joka koskee työn fyysisiä ulottuvuuksia kuten työasentoa, kognitiivinen ergonomia, joka liittyy työn henkiseen kuormittavuuteen sekä organisatorinen ergonomia, jonka piiriin kuuluvat muun muassa aikatauluttaminen, motivointi ja etätyönteon olosuhteet. Kaikkien ergonomian osa-alueiden pyrkimyksenä on luoda työntekijälle turvallinen ja terveellinen työympäristö.
Hyvällä ergonomialla syntyy tehoja ja säästöä
Fyysisen ergonomian vaikutuspiiriin kuuluvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma työelämässä. Inhimillisen kivun lisäksi ne aiheuttavat työstä poissaoloja sekä haittaavat ja hidastavat työntekoa heikentäen näin tuottavuutta.
Työergonomian haasteisiin voidaan vaikuttaa monilla keinoilla, kuten muokkaamalla työtapaa, työpistettä ja työasentoja sekä vahvistamalla kehonhallintaa eri työliikkeissä. Jo pienilläkin muutoksilla ja ohjeistuksella voidaan parantaa ergonomiaa.
Työterveyshuollon työergonomian ammattilaiset tuntevat apuvälineet, joiden käyttö voi helpottaa työn kuormittavuutta tai korjata virheasentoja. He osaavat myös arvioida, milloin niihin kannattaa investoida.
Ergonomisesti toimivan työympäristön tekijöitä
Työpaikan turvallisuus ja terveyttä tukevat työolot ovat tehokkaan työskentelyn perusta. Terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työpaikassa työn tekeminen etenee sujuvasti ja ilman turhia keskeytyksiä tai häiriöitä. Työympäristö tarjoaa tarvittaessa yksityisyyden ja työrauhan keskittymistä vaativiin tehtäviin sekä mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.
Hyvässä työympäristössä ilma on riittävän raikasta hengitettäväksi, lämpötila asiallisesti pukeutuneelle työntekijälle sopiva ja valaistus sekä äänten voimakkuus hallittavissa. Työvälineisen ja kalusteiden tulee mahdollistaa esteetön työskentely ja liikkuminen. Työssä tarvittava voimankäyttö ja työtahti tulisi olla työntekijän suorituskykyyn nähden sopivalla tasolla. Sairastumisen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi työympäristön tulee olla turvallinen ja vaarallisissa olosuhteissa käytettävissä on oltava asialliset turvalaitteet ja -varusteet. Myös sopivan pituiset työjaksot ja riittävät tauot lisäävät turvallisuutta. Työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvät riski- ja vaaratekijät on tunnistettava ja niiden tulee olla hallinnassa.
Ergonomian asiantuntijamme auttavat ergonomiasuunnittelussa
Työterveyshuollon erityisasiantuntijat osaavat arvioida työympäristön ergonomiaa ja turvallisuutta koskevia yksityiskohtia, kuten työhön liittyviä kuormitustekijöitä. Pyydä asiantuntijamme mukaan suunnitteluun, kun harkitsette työpaikan työolosuhteisiin muutoksia esimerkiksi kehittäessänne työtiloja, hankkiessanne uusia kalusteita, muuttaessanne tilasta toiseen tai remonttien yhteydessä. Kun oikeat valinnat, kuten kalusteet ja työskentelypisteet suunnitellaan jo alusta lähtien asiantuntijatiimin tuella, voidaan työntekijöille taata parhaat mahdolliset olosuhteet tehokkaaseen työhön ja säästytään myöhemmiltä korjauskustannuksilta.
Työntekijän työolojen ergonominen selvitys
Jos työpaikkaselvityksessä käy ilmi, että työntekijän työkyky on alentunut ergonomisista syistä kuten häiritsevästä melusta, toistuvista liikkeistä tai staattisesta asennosta johtuen, työfysioterapeutti voi tehdä ergonomiaselvityksen. Siinä kartoitetaan työntekijän fyysistä toimintakykyä haittaavat tekijät ja tehdään työntekijän työpisteen ja kuormituksen arviointi. Työolojen ergonomisesta selvityksestä tehdään raportti toimenpidesuosituksineen. Työfysioterapeutti voi kädestä pitäen opastaa käyttämään laitteita paremmin, korjata työasentoja ja ehdottaa kuormitusta helpottavia apuvälineitä. Seurannan avulla tarkkaillaan, ovatko tehdyt kehitysehdotukset toteutuneet ja onko tilanne korjaantunut.
Uuden työntekijän saapuessa taloon saadaan hänelle hyvät lähtökohdat, kun työfysioterapeutti opastaa hyvää työergonomiaa ja neuvoo ennaltaehkäisevästi välttämään tehtävälle tyypillisiä kuormitushaasteita. Tällaista työskentelytapojen ohjausta voidaan tehdä myös isommalle ryhmälle ja aika ajoin kannattaa tarkistaa myös kaikkien työntekijöiden työpisteiden työvälineet ja niiden säädöt. Hyvän ja toimivan työergonomian avulla edistetään tehokasta työskentelyä ja ennaltaehkäistään työperäisiä vammoja, joten on viisasta tarkistaa työpaikan ergonomia säännöllisin väliajoin.