Työuupumus eli burn out

Työuupumus eli loppuunpalaminen on tila, jossa työntekijästä tuntuu siltä, että omat voimat eivät enää riitä työstä selviytymiseen. Ilmaisut burnout ja loppuunpalaminen kuvaavat hyvin sitä kokonaisvaltaista väsymyksen tunnetta, joka on akuutin työuupumuksen tyypillisin oire. Työuupumukselle ominaista on myös kokemus siitä, että aiemmin mielenkiintoinen työ alkaa tuntua yhdentekevältä eikä työllä tunnu olevan merkitystä.

Työuupumus on ihmisen ja työn välisen suhteen pitkäkestoinen häiriötila, jota kuvaa merkittävä epäsuhta työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä. Työuupumus ei siksi ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua esimerkiksi masennukseen tai unihäiriöihin. Pitkään jatkunut työuupumus heikentää kykyä huolehtia omasta terveydestä sekä altistaa sydänperäisille sairauksille ja mielen sairauksille. Pitkään jatkuneena se voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.

Työkuorma:

• Pitkäkestoinen määrällinen yli- tai alikuormitus, eli liikaa töitä tai liian vähän töitä
• Pitkäkestoinen laadullinen yli- tai alikuormitus, eli liian vaikeita tai liian helppoja töitä

Vaikutusmahdollisuudet:

• Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, työmenetelmiin ja työn tekemisen tapoihin
• Monimutkainen päätöksenteko tai yletön byrokratia

Palkitsevuus:

• Epäselvät tai ristiriitaiset tavoitteet ja roolit
• Työsuoritusta ei arvosteta tai huomata tai työn tulosta on vaikea nähdä
• Työstä saatavan palkan ja palkkioiden riittämättömyys suhteessa työpanokseen
• Onnistumisen kokemuksia ei ole mahdollista saada
• Jatkuva negatiivinen palaute

Yhteisöllisyys:

• Työyhteisön sosiaalisen rakenteiden mureneminen
• Sosiaalisen tuen ja avun puuttuminen
• Yhteistyövaikeudet ja liiallinen sisäinen kilpailu
• Esihenkilöiden tai työtovereiden huono käytös
• Tiimien jatkuvat kokoonpanomuutokset (suuri vaihtuvuus, organisaatiomuutokset)
• Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta

Oikeudenmukaisuus:

• Päätöksenteon sattumanvaraisuus
• Epäselvät prosessit
• Suosikkijärjestelmät

Arvot:

• Työnantajan ja työntekijän arvokonfliktit

Kun työntekijä on huolestunut jaksamisestaan, hänen kannattaa hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolle. Vastaanotolla arvioidaan terveydentilaa, työolojen vaikutusta terveyteen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tavallisesti jatkoselvittelyyn työterveyspsykologin vastaanotolle. Työterveyspsykologin tehtävä on auttaa työntekijää jäsentämään työuupumukseen johtanutta tilannetta ja etsimään reittiä ulos siitä.     

Toipuminen työuupumuksesta edellyttää toimia sekä työntekijän voimavarojen vahvistamiseksi että työperäisten taustatekijöiden korjaamiseksi. Työuupumuksen hoidossa tärkeää on tiivis yhteistyön työuupuneen, hänen esihenkilönsä ja työterveyden asiantuntijoiden välillä.

Mitä työntekijän on hyvä tehdä:

• Työssä uupuneen henkilön on tärkeää ymmärtää, mistä uupuminen johtuu ja mitä hän voi itse tehdä toipumisen edistämiseksi. Riittävän levon lisäksi tärkeää on elämäntapojen ja elämäntilanteen kartoittaminen ja jaksamista haittaavien tapojen karsiminen.
• Usein tarvitaan muutoksia myös ajattelu- ja toimintatavoissa, arvoissa ja asenteissa suoriutumista, omaa arvoa ja itsestä huolehtimista kohtaan.
• Tärkeää on rehellinen keskustelu työterveyshuollon ja oman esihenkilön kanssa.
• Työuupunut voi hyötyä ammattiavusta, kuten psykoterapeuttisista yksilö- tai ryhmämenetelmistä tarvittavien muutoksen toteuttamiseksi.
• Sivuillamme on lisätietoa stressistä, sen hallinnasta ja ennaltaehkäisystä.

Mitä työnantaja on hyvä tehdä:

• Työuupumuksesta toipumiseksi tarvitaan aina työntekijän työkuormituksen ja stressin hallintamahdollisuuksien kartoitusta ja niiden muokkaamista.
• Työuupumuksesta toipumista voidaan edistää muokkaamalla uupuneen henkilön työnkuvaa. Kuormitustekijöitä tulisi vähentää tai kohtuullistaa ja voimavaratekijöitä puolestaan vahvistaa.
• Esihenkilön tuki sekä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö ovat tärkeitä. Työterveyshuolto tai esihenkilö voivat tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelun yhdessä työntekijän ja esihenkilön kanssa, jotta löydetään terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevat ratkaisut. Myös työntekijällä on oikeus kutsua terveys ja työnantajan edustaja neuvotteluun kanssaan.
• Tehokkaan työkykyjohtamisen avulla voidaan ennakoida, tunnistaa ja ehkäistä myös työuupumukseen liittyviä työkykyriskejä. Tarjoamme työkykyjohtamiseen tieteellisesti validoidut mittarit, laadukkaat digitaaliset palvelut ja Etydi-tekoälyn, joka pystyy aidosti ennakoimaan riskit jo varhaisessa vaiheessa.

Työntekijä:

• Töihinpaluuta ei tarvitse pelätä. Esihenkilön tehtävä on huolehtia siitä, että paluu sujuu jouhevasti.
• Jos työkaverit haluavat keskustella uupumuksesta, kannattaa olla rohkea ja avoin. Työyhteisössä voi olla muitakin työstä kuormittuneita, jolloin puhuminen auttaa koko työyhteisöä.
• Työtapoihin ja asenteeseen tulee tehdä muutoksia eikä entiseen liikasuorittamiseen saa palata. Työnantajalta edellytetään, että työuupuneen työn kuormittavuuteen tehdään muutoksia.
• Työnantajan ja työterveyshuollon palveluja, kuten psykologin vastaanottoa, kannattaa hyödyntää, jotta työ lähtee hyvin käyntiin. Erilaisista nettipalveluista ja sosiaalisen median tarjoamista vertaistukiryhmistä voi myös olla apua.
• Tärkeintä on uskoa itseensä ja muistaa, että omat taidot ovat vielä tallella ja elämässä on muutakin kuin työ.

Työnantaja:

• Jos työuupunut joutuu pitkälle sairauslomalle, kannattaa hyödyntää työpaikan mahdollisia työhön paluun tuen toimintamalleja.
• Työhön paluu on hyvä suunnitella yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työntekijää kuunnellen.
• Työuupuneen tilannetta kannattaa seurata jonkin aikaa toteutettujen toimenpiteiden jälkeen.