Mielenterveysongelmat ja työ

Mielenterveyden ongelmat voivat ilmetä monella tavalla, eikä kaikille yhteistä oiretta ole. Psyykkisen oireilun voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista tekijöistä:

• voimakkaat ja yhtäkkiset muutokset käytöksessä
• vetäytyminen
• häiriökäyttäytyminen
• sensitiivisyys, herkkyys kritiikille
• itkuherkkyys
• selkeät keskittymisvaikeudet ja jatkuva levottomuus
• voimakkaat mielialan vaihtelut
• väsymys ja aloitekyvyttömyys
• ongelmat suhteissa muihin ihmisiin
• somaattinen oireilu ja huoli terveydestä
• hygienian heikkeneminen

Jos oman työntekijän mielen hyvinvoinnista herää huoli, on tärkeintä ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että myös etänä töitä tekeviin säilyy säännöllinen kontakti. Vaikeiden aiheiden puheeksi ottamista on hyvä harjoitella ja tarvittaessa ohjausta saa esimerkiksi työkykyjohtamisen esihenkilövalmennuksesta.

Esihenkilö saa apua yksittäisen työntekijän työkykyyn liittyvissä kysymyksissä omalta työterveyden tiimiltään esimerkiksi työterveyspsykologia konsultoimalla.

Työntekijän kanssa voi yhdessä keskustellen miettiä, mitä tilanteessa seuraavaksi tarvitaan. Jos vaikeudet näkyvät työkyvyssä ja työsuorituksessa, voi esimerkiksi työtehtäviä väliaikaisesti keventää. Esihenkilön tehtävänä ei kuitenkaan ole toimia lääkärinä tai psykologina: tärkeää on ohjata työntekijä aina työterveyden ammattiavun piiriin.

Työterveyslääkärin tehtävä on arvioida, onko sairausloma tarpeen mielen hyvinvoinnin pulmien kanssa painiskelevan kanssa. Pääsääntöisesti mielenterveyden haasteita, kuten masennusta tai ahdistusta, ei ole hyvä hoitaa jäämällä kotiin.

Työn tarjoama rutiini auttaa, kunhan työt pystytään järjestelemään niin, etteivät ne kuormita liikaa. Hybridityössä on hyvä sopia tarkat säännöt sille, milloin töitä tehdään toimistolla ja milloin kotona. Näin kontakti työntekijään säilyy ja työntekijän on mahdollista saada säännöllistä tukea esihenkilöltä esimerkiksi työtehtävien priorisoimiseen.

Lyhyt sairausloma voi joskus auttaa työntekijää saamaan etäisyyttä tilanteessa, jossa oma tilanne näyttäytyy umpikujamaiselta ja palautuminen on häiriintynyt univaikeuksien vuoksi.

Tiedetään, että jos sairausloma jatkuu yli kolme kuukautta, työhön paluu vaikeutuu ja eläköitymisriski nousee huomattavasti. On siis kaikkien etu, että ihmistä tuetaan pysymään mukana työelämässä ja sairauslomien sijaan työt järjestellään ihmisen voimavarojen mukaan.

Apua työjärjestelyihin saat esimerkiksi työkykyjohtamisen palvelusta.

Kokonaisjaksamiseen ja mielen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa paljon työelämässä: vietämmehän arkisin yleensä vähintään kolmasosan vuorokaudesta töissä. Pitkittynyt stressi työssä tai työuupumus saattavat vaikuttaa mielenterveyden häiriön, kuten masennuksen tai unihäiriön, kehittymiseen.

Hyviin työjärjestelyihin panostamisella on suuri merkitys muun muassa sillä, ettei työuupumusta pääse kehittymään. Esihenkilön on hyvä kiinnittää esimerkiksi seuraaviin asioihin huomiota:

• Työntekijän työmäärä on kohtuullinen
• Mielekkäitä työtehtäviä on riittävästi
• Työt on mahdollista tehdä työajan puitteissa
• Tukea ja apua työhön on saatavilla
• Esihenkilöön on hyvä keskusteluyhteys
• Työroolit ovat selvät tiimissä
• Työpaikka tukee hyvinvointia

Esihenkilötyön sparraus -palvelu  tarjoaa esihenkilölle käytännön tukea esimerkiksi tiimin työjärjestelyihin, kommunikointiin ja yhteisten pelisääntöjen määrittämiseen. Esihenkilö voi hyötyä myös omasta työnohjauksestaan, jossa on mahdollisuus reflektoida luottamuksellisesti johtamistyöhön liittyviä kysymyksiä.

Myös muut esihenkilöiden johtamistyön tueksi tarkoitetut sparrauksemme toimivat apuna, kun työpaikalla ilmenee pulmia. Esimerkiksi Työyhteisön sparraus -palvelu  toimii esihenkilön tukena, kun tiimi kaipaa yhteistyön kirkastamista tai keskinäisen vuorovaikutuksen kehittämistä. Hyvinvoiva työyhteisö tukee jokaisen tiimiläisen jaksamista ja mielen hyvinvointia.