Uusimmat työterveyden artikkelit, uutiset ja blogit

Kuinka luoda mielekästä työelämää?

Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa

Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.

Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla

Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?

Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli

Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.

Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024

Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.

Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?

Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.

Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.

Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?

Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…

Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys

Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.