Välilevyn pullistuma ja välilevytyrä
13.11.2024
Välilevyn pullistuma ja välilevytyrä ovat yleisiä selkärankaan liittyviä ongelmia, jotka voivat aiheuttaa kipua ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Miten välilevyn pullistuma ja välilevytyrä eroavat toisistaan?
Välilevyn pullistumassa välilevyn ulkokerros säilyy ehjänä, mutta sen pehmeä ydin painuu ulospäin, aiheuttaen painetta lähellä oleviin hermoihin. Tämä voi johtaa selkäkipuun ja säteileviin oireisiin, kuten puutumiseen tai heikkouteen raajoissa.
Välilevytyrässä taas välilevyn ulkokerros repeää, ja sen sisältö purkautuu selkäydinkanavaan. Suurin osa välilevyn pullistumista on oireettomia ja paranee itsestään ajan kanssa. Molemmat vaivat voivat kuitenkin aiheuttaa iskiasoireistoa eli alaraajaan säteilevää kipua.
Syyt ja riskitekijät
Välilevyn pullistuma kehittyy yleensä vähitellen ajan myötä, kun välilevyt kuivuvat ja heikkenevät. Välilevytyrä alkaa useimmiten äkillisesti. Pullistuman taustalla voi olla myös tapaturma kuten virheellinen asento raskasta esinettä nostaessa. Kaikissa tapauksissa taustalla on kuitenkin välilevyn rakenteen vaurioituminen.
Välilevyn pullistumalle altistavia riskitekijöitä ovat:
- istumatyö
- ylipaino
- tupakointi
- perinnöllisyys
Oireet
Välilevyn pullistuma on itsessään täysin kivuton ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on täysin oireettomia. Joissakin tapauksissa pullistuma kuitenkin painaa hermojuurta, mikä ilmenee kipuna. Kipua voi olla myös selässä, mutta se on yleensä pahempi alaraajassa.
Alaraajaan säteilevän kivun paikka riippuu siitä, mitä hermojuurta pullistuma painaa. Välilevyn pullistuman aiheuttama alaraajaan säteilevä kipu on hermokipua; jäytävää, jomottavaa ja polttavaa. Kipuun yhdistyy usein myös puutumista ja pistelyä. Harvinaisempina oireina voi ilmetä virtsarakon ja suolen toimintahäiriöitä.
Välilevyn pullistuman erottaa muista selkäkivuista siitä, että kipu leviää polven alapuolelle.
Hoito
Suurin osa välilevyn pullistumista paranee itsestään ajan myötä. Hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen ja paranemisen edistämiseen. Apuna voidaan käyttää kipulääkkeitä, fysioterapiaa ja lepoa.
Kivun sallimissa rajoissa kannattaa liikkua kuten ennenkin, vaikka kipu vaikeuttaisikin liikkumista. Työhön ja urheiluun voi palata kipujen ja liikkumisen salliessa. Venyttelyllä ja hieronnalla ei ole vaikutusta itse välilevyn pullistumaan, mutta ne voivat helpottaa mahdollisia samanaikaisia lihaskipuja. Fysioterapeutti voi auttaa löytämään sopivia tapoja työskennellä, liikkua ja levätä, jolloin pullistuman aiheuttamien oireiden haittaa voi lievittää.
Harvinaisemmissa tapauksissa voidaan joutua turvautumaan leikkaushoitoon. Leikkaushoidon tavoitteena on vapauttaa hermojuuri puristuksesta.
Lue lisää: Selkäleikkaukset
Milloin leikkaus on tarpeellinen?
Välilevyn pullistuman ja välilevytyrän aiheuttamat säteilevät kipuoireet kestävät yleensä pidempään kuin tavanomainen alaselkäkipu. Jatkotutkimuksia ja leikkaushoitoa voidaan harkita, jos iskiasoireet jatkuvat 6–8 viikkoa ilman lievittymisen merkkejä. Jos hermopuristus aiheuttaa merkittävää lihasvoiman heikkenemistä, leikkaus voi olla tarpeellinen hyvinkin nopealla aikataululla.
Milloin lääkäriin?
Jos jalassa on voimaheikkoutta, täytyy tilanne selvittää aina lääkärin vastaanotolla. Tällöin jatkotutkimuksena tarvitaan yleensä lannerangan magneettikuvaus. Jos jalka ei liiku ollenkaan, täytyy lääkäriin hakeutua mielellään samana päivänä. Yöaikainen päivystyskäynti ei ole tarpeen. Jos jalassa on lievempää voimaheikkoutta, riittää yleensä lääkärin arvio esimerkiksi viikon kuluessa.
Jos iskiaskipuun liittyy seuraavia oireita, päivystykseen on hakeuduttava välittömästi:
- ulosteen pidättämisessä on häiriöitä tai virtsaaminen ei onnistu
- lantionpohjan alueen tunnottomuus
- kova vatsakipu
- sietämätön kipu, joka ei hellitä missään asennossa
Sinua saattaisivat kiinnostaa myös:
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri