Uniapnea − oireet ja hoito

Uniapnea on sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Obstruktiivinen uniapnea ahtauttaa ylähengitysteitä unen aikana ja aiheuttaa siten toistuvia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista. Hengityskatkosten eli apneoiden aikana sisäänhengitys estyy ja hengityksen vaimentuessa hengitysvirtaus vähenee. Tämän seurauksena veren happipitoisuus laskee ja verenpaine voi kohota. Hengityskatkoksen seurauksena aivot herättävät nukkujan, sillä happipitoisuuden alenemisen takia hapen määrä verenkierrossa laskee. Hengityskatkokset voivat kestää muutamasta sekunnista yli minuuttiin. 

Uniapneaa sairastaa noin 9−24 prosenttia väestöstä ja sitä esiintyy niin miehillä kuin naisillakin. Uniapneaa voivat sairastaa kaikenikäiset, mutta yleisintä se on 40−65-vuotiailla. Moni sairastaa uniapneaa tietämättään: diagnosoimattomia uniapnea potilaita arvioidaan olevan Suomessa noin 150 000.

Uniapnea voidaan jaotella kolmeen eri ryhmään sen vaikeusasteen mukaan: lievä, keskivaikea ja vaikea.

Uniapnean vaikeusasteet:

• lievä uniapnea: 5−15 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa
• keskivaikea uniapnea: 16−30 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa
• vaikea uniapnea: yli 30 hengityskatkoa tai hengityksen vaimentumaa tunnissa

Uniapnea voi oireilla muun muassa voimakkaana päiväaikaisena väsymyksenä sekä keskittymisvaikeuksina. Uniapnea aiheuttaa oireita niin yöaikaan kuin päivälläkin. Uniapnean oireet voimistuvat alkoholin sekä rauhoittavien ja rentouttavien lääkkeiden myötä. 

Uniapnean tyypilliset oireet yöllä:

• kuorsaus
• hengityskatkokset
• tukehtumisen tunne
• unettomuus
• yöhikoilu
• närästys
• kuolaaminen
• suun kuivuminen
• lisääntynyt virtsaamisen tarve

Tyypilliset oireet päivällä:

• päänsärky
• väsymys
• keskittymisvaikeudet
• toimintakyvyn aleneminen
• muistivaikeudet
• masennus
• virkistämätön yöuni

Kuorsaus ei aina tarkoita, että nukkuja sairastaisi uniapneaa. Lisäksi, uniapneasta johtuva päiväaikainen väsymys on usein poikkeavaa väsymystä. Unenaikaiset hengityskatkoset saattavat häiritä unta, jonka takia yöuni ei virkistä nukkujaa. Tämän seurauksena potilaalla saattaa esiintyä poikkeavaa päiväsaikaista väsymystä sekä lisääntynyttä nukahtamisalttiutta.

Uniapnea diagnosoidaan joko laajalla unipolygrafialla tai suppeammalla yöpolygrafialla. Yöpolygrafia eli uniapneatutkimus selvittää mahdollisia unenaikaisia hengityskatkoksia ja ylähengitysteiden ahtautta. Tutkimus tehdään yön aikana, jolloin tutkimuslaite mittaa antureilla hengitystä, hengitysliikkeitä, nukkumisasentoa, sydämen syketaajuutta sekä veren happikyllästeisyyttä. Tutkimuslaitteen saa mukaan kotiin. Tutkimus on kivuton, joten se ei häiritse nukkujaa. Tutkimustulosten perusteella potilas osataan ohjata oikeaan hoitoon.

Mikäli kärsit uniapnean tyypillisistä oireista tai toinen henkilö on toistuvasti todennut sinulla hengityskatkoksia sekä kuorsausta, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Lääkärin vastaanotolla potilaan kanssa keskustellaan oireista sekä tutkitaan potilaan nenänielu. Tarvittaessa potilas ohjataan laboratoriotutkimukseen, jonka lisäksi tutkimuksiin kuuluu unen tutkiminen joko yöpolygrafialla tai unipolygrafialla. Näiden avulla saadaan lopullinen diagnoosi uniapneasta.