Uniapnea − oireet ja hoito

Kyllä voi. Uniapnea aiheuttaa yönaikaisia heräämisiä ja unen laadun heikkenemistä. Diagnoosia ei toki voi tehdä pelkästään näillä tiedoilla, vaan aluksi tulee arvioida tilannettasi yksilöllisesti ja tarvittaessa tehdä laboratoriokokeita, sekä uniapneatutkimus. Heräily voi johtua myös muista sairauksista, unettomuudesta, tai esimerkiksi yöllisestä raajaliikehäiriöstä.

Hengitämme normaalisti nenän kautta yöaikana, mutta jos nenä on tukkoinen, voi uniapnean riski lisääntyä. Jos nenä on tukossa (esimerkiksi allergian tai muun syyn takia), joutuu ihminen hengittämään suun kautta. Suun auetessa alaleuka painuu hieman taaksepäin ja myös kielen kanta ahtauttaa nielua etenkin nukuttaessa selällään.

Kyllä, vaikea hoitamaton uniapnea lisää sydämen rytmihäiriöiden esiintymistä. Hoitamaton uniapnea voi olla myös toistuvien flimmereiden eli eteisvärinän taustalla.

Tämä liittyy usein kuorsaukseen ja suuhengitykseen sekä näiden aiheuttamaan äänihuulien ärsytytykseen ja limakalvojen kuivuuteen. Välillä myös närästys aiheuttaa aamuista äänen käheyttä. Voit kokeilla nostaa sängyn päätypuolta ylöspäin sekä kokeilla välttää liian tuhtia ruokailua ennen nukkumaanmenoa.

Lisäksi kiinnitä huomiota nukkumisasentoon: jos sinulla esiintyy kuorsausta, niin kuorsaus on normaalisti vähäisempää kylkiasennoissa. Mikäli sinulla on havaittu hengityskatkoksia, katkoilevaa kuorsausta tai väsymystä, tällöin tulee uniapnea poissulkea. Uniapnean CPAP-laitehoito auttaa myös äänen käheyteen, sillä laitteen kautta tuleva ilma on kosteaa ja lämmitettyä (mikäli lämpöletku on käytössä).

Voimakas tai katkonainen kuorsaus on yksi uniapnean oireista. Jos kuorsaus on kuitenkin hiljaista ja tasaisen surraava, eikä kukaan ole todennut selviä äänettömiä hengityskatkoja kuorsausäänen välillä, on uniapnea epätodennäköistä. Tällaisissakin tapauksissa riski uniapnean kehittymiselle on selvästi kohonnut, mikäli keskivartalolihavuus lisääntyy.

Ei välttämättä, mutta välillä näin on. Hoitamattomalla uniapneapotilaalla voi olla lisääntynyttä syljen eritystä ja myös hikoilua. Uniapneapotilaan kuorsaus voi aiheuttaa limakalvojen kuivuutta, mikä voi lisätä liman eritystä. Suoraan ei voida siis sanoa, että limaisuus johtuisi uniapneasta. Yleisin syy on ylähengitysteistä tuleva tai keuhkoista nouseva lima, myös refluksitauti voi aiheuttaa limaisuutta ja yskää.

Jos on kuorsausta ja yöllistä suun kautta hengittämistä, voivat nämä ärsyttää nielun aluetta. Lisäksi uniapneapotilailla on usein anatomisesti ahdas nielun alue. Palan tunne nielussa ja nielemisvaikeudet ovat tekijöitä, mitkä on hyvä selvittää KNK(korva-nenä-kurkku)-lääkärin vastaanotolla.

Kyllä on. Määritelmän mukaan unenaikainen hengityskatkos tarkoittaa uniapneaa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että täysin terveelläkin ihmisellä voi olla yksittäisiä ajoittaisia hengityskatkoja eli uniapneoita nukkuessa. Sairausasteisessa uniapneassa, eli uniapneaoireyhtymässä (uniapneataudissa) hengitys katkeaa tai voi vaimentua/heikentyä niin paljon, että näillä on vaikutus joko happitasoihin tai unesta havahtumiseen. Tällöin uni ei virkistä eikä palauta ja myös päiväaikainen toimintakyky huononee.

Kyllä. Uniapnean riskiä lisäävät ylipaino, sekä rakenteelliset eli anatomiset muutokset ylähengitysteissä erityisesti nielun ja ylähengitysteiden alueilla. Syynä voivat olla esimerkiksi ahdas nenä, suuret kita- ja/tai nielurisat, suuri kieli, paksu ja/tai lyhyt kaulac, lisääntynyt nielun alueen rasvakudos, pieni leuka ja muut kasvojen anatomiset muutokset esimerkiksi joissakin perityvissä sairauksissa. Jos kyseessä on selkeästi anatominen poikkeavuus kasvojen luisissa rakenteissa voi kyseeseen tulla myös leikkaushoito. Lapsilla suuret nielu ja/tai kitarisat ovat yleisin uniapnean aiheuttaja. Mikäli aikuisella on suuret kita- ja/tai nielurisat, niiden poistaminen voi korjata uniapnean tai ainakin vähentää uniapnean vaikeusastetta.

Uniapnea lisää diabeteksen esiintyvyyttä ja riskiä. Yhteys on myös toiseen suuntaan. Merkittävällä osalla (keskimäärin yli 50 %) aikuistyypin dibetespotilaista on uniapnea.

Unihäiriöt (erityisesti unettomuus) lisäävät voimakkaasti riskiä masennukseen, täten myös uniapnea voi vaikuttaa masennuksen esiintyvyyteen. Tutkimusten mukaan uniapnea on selvästi keskimääräistä yleisempi masennuspotilailla ja toisaalta masennus on yleisempää uniapneapotilailla kuin hoidetuilla uniapneapotilailla ja terveillä.

Kyllä voi. Uniapnean ja unettomuus yhdessä ovat hyvin yleistä. Jopa 30–50 % uniapneapotilaista kärsii samanaikaisesti unettomuudesta, osalla voi olla myös levottomia jalkoja tai yöllistä raajaliikehäiriötä, sekä harvinaisempia unihäiriöitä taustalla.

Kyllä. Uniapnea aiheuttaa yöllisiä happitasojen laskua ja kehon stressiä, mikä lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksille, kuten sydäninfarktille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Uniapneassa on perinnöllisyyttä. Sillä ylähengitysteiden anatomiset tekijät ja ylipaino voivat linkittyä perinnöllisiin tekijöihin.

Kyllä voi. Mikäli saadaan paino laskettua, uniapneaa lisääviä lääkkeitä lopetettua tai tarvittaessa anatomisia muutoksia korjattua esimerkiksi leikkaustoimenpiteillä voidaan uniapneasta parantua.

Kyllä voi. Jo 5–10 % painonmuutos voi helpottaa ja välillä jopa parantaa uniapnean. Tämän vuoksi kannustamme kaikkia elämäntapamuutoksiin.

Kuorsaaminen itsessään ei ole vaarallista. Kuorsaamiseen voi kuitenkin liittyä uniapnean mahdollisuus, erityisesti, jos kuorsaus on voimakasta tai katkonaista.

Suppean yöpolygrafian eli niin sanotun uniapneatutkimuksen tulisi kestää mielellään vähintään noin 3–4 tuntia. Jos kuitenkin potilaalla on samalla vaikea unettomuus, ei pitempi rekisteröinti aina onnistu. Tällaisissa tapauksissa laaja unipolygrafia on parempi tutkimus kuin suppea uniapneatutkimus.

Tulokset ovat käytännön lääkärintyötä ajatellen hyvinkin luotettavia. Keskivaikeat ja vaikea-asteiset uniapneat löytyvät hyvin yhdenkin yön tutkimuksen aikana ja nämä ovat tärkeimmät ryhmät, jos ajatellaan hoidon aloitusta. Jos henkilö on nukkunut alle 3 tuntia tutkimusyönä, emme tällöin voi arvioida unen aikana esiintyviä hengityskatkoksia.

Jos on vähääkään syytä epäillä, että kyseessä voisi olla muutakin, kuin pelkkä uniapnea (esimerkiksi samanaikainen unettomuus tai levottomat jalat ja uniapnea), on ehdottomasti hyvä tehdä laaja unitutkimus eli unipolygrafia. Sen avulla voimme saada runsaasti informaatiota myös muista mahdollisista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa unen laatuun. Näitä ovat esimerkiksi yöllinen raajaliikehäiriö, rytmihäiriöt, yöllinen verenpaine, unen vaiheet ja ylähengitysteiden virtausvastus.

Uniapnea voi olla obstruktiivista eli ahtauttavaa, jolloin oireita esiintyy joka asennossa. Tällöin asentohoidosta ei ole apua. Uniapnean asentohoitovyö, kuorsauspaidat tai uniapnean tennispallohoidot ovat kaikki asentohoitoja, jotka voivat auttaa asentoriippuvaiseen uniapneaan. Mikäli on havaittu, että selällään nukkuessa esiintyy enemmän uniapneoita kuin kylkiasennoissa, voi kyseessä olla asentoriippuvainen uniapnea. Tähän suositellaan asentohoitoa. Sähköinen uniapneavyö tai asentohoitovyö tai kuorsausvyö on varsin hyvä keino saada yöaikainen selin nukkuminen loppumaan. Vyö alkaa tärisemään aina, jos selin asennossa ollaan yli 10 sekunnin ajan, täten se ei häiritse esim kyljeltä-kyljelle kääntyessä.   Kun henkilö nukkuu vain kylkiasennoissa, ei kieli ja nielun rakenteet pääse estämään hengitysilmavirran kulkua yhtä helposti, eivätkä täten ahtauta nielua. Asentohoidon ohessa on tärkeä muistaa painonhallinta ja mahdollisten anatomisen poikkeavuuksien korjaaminen.

Riippuu uniapnean vaikeusasteesta ja oireista. Erittäin vaikea-asteisilla uniapneapotilailla hoito suositellaan aloitettavan päivissä tai enintään viikoissa. Hoidon aloittamista ei tulisi viivytellä kuukausikaupalla, sillä tällöin uniapnea aiheuttaa riskiä muiden sairauksien synnylle ja mahdollisille liikenne- ja työtapaturmille. Valitettavasti uniapnean hoitoon pääsy voi olla joillakin hyvinvointialueilla hyvinkin hidasta. Terveystalossa pystymme aloittamaan CPAP-hoidon jo 1–2 viikon sisällä diagnoosista. Terveystalossa tehdään uniapnean CPAP-hoidon aloituksia ympäri Suomen. Voit tiedustella tarkempia toimipisteitä ajanvarausnumeron kautta.

Hoitamaton uniapnea lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksille (esimerkiksi rytmihäiriöiden ja sydäninfarktien riski lisääntyy), se nostattaa verenpainetta, lisää diabetesriskiä sekä liikenneonnettomuuksien todennäköisyys kasvaa. Tässä vain yleisimmät syyt, mutta ei ole liioiteltua sanoa, että uniapnea voi vaikuttaa melkein kaikkeen.

Suosittelen varaamaan ajan uniapneasta osaavalle keuhkolääkärille, korva-, nenä- ja kurkkulääkärille, unen asiantuntijalääkärille tai Terveystalo Helsinki Uniklinikan lääkärille. Tämän jälkeen katsomme vielä yhdessä tuloksesi ja suunnittelemme, mikä on paras hoitokeino sinulle. Aloitamme uniapnean CPAP-hoidon, ohjaamme sinut uniapnean kiskohoidon aloitukseen tai ohjeistamme elämäntapamuutokset ja asentohoidon. Kaikki tämä voidaan tehdä Terveystalossa. Kiireellisissä tapauksissa CPAP-hoito aloitetaan nopeasti.

Hoidon aloitusvaiheessa uniapneahoitaja kontrolloi hoidon onnistumista noin 1–2 viikon välein. Hoidon sujuessa hyvin, suositellaan seurantaa noin 6–12 kuukauden välein, jolloin käydään läpi uniapnean laitehoidon onnistuminen, uniapnean laitehoitoon liittyvät puhdistusasiat sekä elintapamuutokset ja muiden taustasairauksien hoito. Etäseuranta voidaan järjestää jatkuvaksi ja tarvittaessa voit olla aina yhteydessä omaan Terveystalon uniapneahoitajaasi.

Uniapnean kiskohoito ja CPAP-laitehoito maksavat molemmat noin 1200–1300 €, mikä pitää sisällään laitteet (uniapneakisko / CPAP-laite + maski + letku), ohjauksen ja kontrollin.

Jos on täysin normaalipainoinen, niin voi olla vaikea laihduttaa. Voisi sanoa, että liikunnan lisäämisestä on kuitenkin varmasti hyötyä ja sitä kautta osa rasvakudoksesta voi muuttua lihaksiksi, jolloin uniapnea lievenee tai korjaantuu kokonaan. Selkeän ja merkittävän laihdutuksen jälkeen voidaan kontrolloida uniapneatutkimus, jotta tiedetään, onko uniapnean parantunut. Jos kuorsaus on häiritsevää ja on lievä uniapnea, voi olla järkevää ottaa käyttöön uniapneakisko.

Yleislääkärin ja työterveyslääkärin kautta voidaan saada lähete uniapneatutkimuksiin. Jos tämän jälkeen suunnitellaan hoidon aloitusta, on hyvä hakeutua uniapnean CPAP-hoidosta osaavalle lääkärille. Osa yleislääkäreistä ja työterveyslääkäreistä on perehtynyt CPAP-hoitoon. Tämän lisäksi kaikki keuhkolääkärit, korva-, nenä- ja kurkkulääkärit ja unen asiantuntijalääkärit osaavat arvioida yksilöllisesti sinulle parhaimman hoitovaihtoehdon.

Asentoriippuvainen lievä uniapnea on hyvin yleistä. Hoitona käytetään kuorsausvyötä/uniapnean asentohoitovyötä, kuorsauspaitoja ja uniapnean tennispallohoitoja, jotka ovat kaikki asentohoitoja asentoriippuvaiseen uniapneaan.

Alkuun uniapneakisko voi tuntua hankalalta. Sylkeä saattaa alkuvaiheessa erittyä normaalia enemmän, koje voi tuntua kiristävältä ja leuan asento oudolta. Syljen eritys kuitenkin tasoittuu ja leuan uuteen asemaankin tottuu muutamassa viikossa. Herkkäunisen on helpompi tottua uniapneakiskoon kuin CPAP-laitteeseen.

Kyllä voi, vaikkakin uniapnean mahdollisuus kannattaa aina sulkea pois.

Laite puhaltaa puhdistettua huoneilmaa pienellä paineella hengitysteihin pitäen hengitystiet avoimena.

 

  Maski valitaan aina yksilöllisesti ottaen huomioon mahdolliset nukkuma-asennot. Kokokasvomaskin kanssa voi olla vaikeampaa nukkua mahallaan.

 

  Terveystalossa on useita toimipisteitä, joissa CPAP-hoito voidaan aloittaa ja mistä laitteen ja tarvikkeet voi ostaa. Suosittelen ottamaan yhteyden Terveystalon ajanvarausnumeroon, sieltä voidaan katsoa mistä saisit nopeiten apua. Uniapneahoitajat aloittavat CPAP-hoidot ja hoidon aloitus toteutuu meillä pääsääntöisesti 1–2 viikon sisällä.  

  Koneen äänitaso on 20–30 dB, eli se on hyvin hiljainen.