Trombosyytit, eli verihiutaleet, osallistuvat elimistössä veren hyytymiseen ja verenvuoden tyrehtymiseen.

Trombosyytit huolehtivat haavan tyrehtymisestä

21.11.2020 | Päivitetty 14.12.2022

Asiantuntija Emil Heinäaho, yleislääketieteen erikoislääkäri

Trombosyytit, eli verihiutaleet, osallistuvat elimistössä veren hyytymiseen ja verenvuoden tyrehtymiseen. Trombosyyttien määrään vaikuttavat esimerkiksi tietyt sairaudet, virukset ja bakteerit, elimistön tulehdustilat sekä tietyt syöpätaudit. Tässä tietopaketissa kerromme mitkä ovat trombosyyttien viitearvot ja mitä oireita voi seurata, jos trombosyyttiarvot ovat runsaasti koholla tai alhaalla. Lisäksi kerromme, mistä korkea ja alhainen verihiutaleiden määrä voi kertoa, ja miten omat trombosyyttiarvot voi mittauttaa.

Trombosyyttiarvojen mittaus sisältyy verenkuvatutkimukseen. Perusverenkuvasta tutkitaan lisäksi hemoglobiini, punasoluindeksit, punasolujen tilavuusosuus sekä valkosolut eli leukosyytit. Verenkuvalla voidaan tutkia ja seuloa useita eri veriarvoihin vaikuttavia sairauksia ja häiriötiloja, kuten anemiaa ja erilaisia tulehduksia. Perusverenkuvan tutkimukseen voi tulla ilman lähetettä. Varaa 10 minuutin aika laboratorioomme ja kerro paikan päällä laboratorioon saapuessasi, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.

Sisällysluettelo

Trombosyytit eli verihiutaleet

Trombosyytit eli verihiutaleet osallistuvat elimistössä veren hyytymiseen ja tyrehdyttämiseen esimerkiksi haavan tai muun verenvuodon yhteydessä. Trombosyytit ovat verisoluja. Niiden tehtävän mukaisesti sana trombosyytti juontaakin juurensa sanoista trombo (hyytymä) ja syytti (solu). Trombosyytit tutkitaan B-Tromb-tutkimuksella osana perusverenkuvaa. Koholla olevat tai matalat trombosyyttiarvot voivat aiheutua jonkin muun sairauden seurauksena, väliaikaisesta verenvuodosta tai tulehduksesta tai luuytimen häiriön seurauksena.

Trombosyytit – viitearvot

Trombosyyttien (B-Tromb) viitearvot veressä ovat 150-360 x109 /l.

Trombosyyttien viitearvo tarkoittaa sitä, että veressä on kyseinen arvo x109 kappaletta verihiutaleita yhdessä litrassa verta.

Trombosyytit koholla – trombosytoosi

Verihiutaleiden kohonnutta määrää veressä kutsutaan trombosytoosiksi. Trombosyyttien määrä voi kasvaa esimerkiksi akuuttien verenvuotojen tai tulehdusten takia, eikä kyseessä ole aina sairaus. Pitkäaikaisesti tai toistuvasti koholla oleva trombosyyttiarvo voi olla merkki luuytimen häiriöstä.

Trombosyytit voivat olla koholla seuraavista syistä:

  • Verenvuoto esim. synnytyksessä ja leikkauksessa
  • Raudanpuute
  • Kova fyysinen rasitus
  • Tietyt syöpäsairaudet
  • Pernan poistoleikkaus
  • Luuytimen häiriö, esim. essentiaalinen trombosytoosi, myelofibroosi ja krooninen myelooinen leukemia

Trombosytoosia, joka syntyy reaktiona johonkin sairauteen tai muuhun elimistön poikkeustilaan, kutsutaan sekundaariseksi eli reaktiiviseksi trombosytoosiksi. Esimerkiksi äkillinen verenvuoto synnytyksessä tai leikkauksessa, raudanpuute sekä pernan poistoleikkaus voivat välillisesti saada trombosyyttien määrän nousemaan. Trombosyyttiarvot voivat olla koholla joskus myös tiettyjen syöpäsairauksien takia. Kova liikunta voi kohottaa hetkellisesti trombosyyttiarvoja.

Trombosyyttien kasvanut määrä voi johtua myös luuytimen häiriöstä, kuten polysytemia vera, essentiaalinen trombosytemia, myelofibroosi ja krooninen myelooinen leukemia. Tällöin trombosytoosia kutsutaan essentiaaliseksi eli itsesyntyiseksi trombosytoosiksi. Luuydinperäinen trombosytoosi johtuu siitä, että verta muodostavassa kantasolussa oleva poikkeama aiheuttaa verihiutaleiden liikatuotantoa. 

Trombosytoosin oireet

Trombosytoosi on usein oireeton, mutta se kasvattaa veritulppariskiä. Vaikka verihiutaleiden tehtävä onkin osallistua veren hyytymiseen, kohonnut trombosyyttimäärä voi oireilla myös verenvuotoina. Tämä johtuu siitä, että vaikka trombosyyttien määrä on koholla, ne voivat olla huonolaatuisia, eivätkä siten vaikuta verenvuotoihin tavalliseen tapaan. Trombosytoosi todetaan usein oireettomuuden takia sattumalta verikokeiden yhteydessä.

Trombosyytit alhaalla – trombosytopenia

Tilaa, jossa verihiutaleiden määrä on matala, kutsutaan trombosytopeniaksi. Trombosytopenia syntyy, kun verihiutaleet vähentyvät joko siksi, että keho ei tuota niitä tarpeeksi tai koska keho itse tuhoaa niitä. Verihiutaleet voivat vähentyä myös jonkin sairauden tai lääkityksen seurauksena. 

Trombosyyttiarvot voivat olla matalat seuraavista syistä:

  • Eri lääkkeet
  • Virus- ja bakteeritulehdukset
  • Syöpähoidoissa käytetyt solunsalpaajat
  • Maksasairaudet
  • Alkoholin runsas käyttö
  • Harvinaisissa tapauksissa trombosyyttien vasta-aineet
  • Trombosyyttien vasta-aineita tuottava sairaus (immunologinen trombosytopenia, ITP)
  • Luuytimen sairaudet

Trombosytopenian oireet

Trombosytopenian yleinen oire on ihomuutos, jossa verenpurkaumat aiheuttavat iholle pieniä punaisia pisteitä tai läiskiä. Tätä kutsutaan purppuraksi. Verihiutaleiden runsas vähentyminen aiheuttaa myös esimerkiksi verenvuotoja (esim. nenästä), mustelmia sekä runsaita kuukautisvuotoja. Trombosytopenia tulee hoitaa, sillä se voi johtaa runsaisiin verenvuotoihin.

Lievä trombosytopenia ei yleensä aiheuta oireita, ellei käytössä ole verihiutaleisiin vaikuttavia lääkkeitä, kuten aspiriinia. Tällöin yhteisvaikutuksen myötä saattaa esiintyä lisääntyneitä verenvuotoja.

Milloin tutkimuksiin?

Mikäli sinulla esiintyy toistuvia, poikkeuksellisia verenvuotoja, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää trombosyyttien määrä ja muut veriarvot perusverenkuvalla. Verikokeissa lievästi koholla olevat tai laskeneet trombosyyttiarvot eivät vaadi yleensä jatkotutkimuksia, ellei ole syytä epäillä jotakin sairautta.

Trombosyyttiarvon (B-Trom) tutkiminen laboratoriossa

Trombosyyttiarvot tutkitaan B-Trom-tutkimuksella osana perusverenkuvan tutkimusta verikokeella laboratoriossa. Verenkuvan tutkimuksen voi tehdä ilman lähetettä joko omana tutkimuksenaan, tai osana laajempaa terveydentilaa selvittäviä tutkimuspakettejamme.

Perusverenkuva

Perusverenkuva tutkitaan verikokeella. Perusverenkuvan voi mittauttaa helposti ja nopeasti ilman lähetettä. Perusverenkuva on hyvin yleinen tutkimus, ja sillä voidaan hyvin diagnosoida ja sulkea pois eri sairauksia ja tulehdustiloja.

Perusverenkuva tutkitaan esimerkiksi, kun potilaalla on väsymystä, tulehdusoireita tai viitteitä anemiasta. Tutkimus selvittää yleiskuvaa hemoglobiinista ja erilaisista verisoluista, kuten leukosyyteistä ja trombosyyteistä.

Tietyt sairaudet aiheuttavat esimerkiksi sen, että veren trombosyytit ja leukosyytit ovat molemmat koholla viitearvoihin verrattuna tai hemoglobiini on alhainen. Lisätutkimuksilla ja kokonaisvaltaisilla laboratoriopaketeilla voidaan selvittää poikkeaviin arvoihin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten raudanpuutetta

Lähetteettömät tutkimuspaketit

Perusverenkuva sisältyy myös kattavampiin tutkimuspaketteihin, joilla voidaan selvittää kokonaisvaltaisesti erilaisia hyvinvointiin liittyviä arvoja ja selvittää laajemmin esimerkiksi voimattomuuden tai vatsaoireiden syitä. Tutkimuspaketin tutkimuksiin voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä.

Verenkuvan, laboratoriotutkimuspakettien sekä muiden tutkimustemme hinnat löydät hinnastostamme

Lue lisää: Laboratoriokokeet ilman lääkärin lähetettä

Ohjeet asiointiin

Perusverenkuvan voi tutkia joko erillisenä tutkimuksena tai osana kokonaisvaltaisia laboratoriotutkimuspakettejamme. Tutkimuspaketeilla voi selvittää kattavasti esimerkiksi mahdollista anemiaa, liikkujille ja kasvissyöjille tärkeitä arvoja sekä muita kokonaishyvinvointiin liittyviä arvoja.

  1. Lähetteettömiin laboratoriotutkimuksiin varataan 10 minuutin aika näytteenottoa varten. Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.
  2. Tutkimustulokset valmistuvat tavallisesti 1–2 vuorokauden kuluessa. 
  3. Selkeä ja helposti ymmärrettävä tulosraportti on nähtävissä Terveystalo-sovelluksessa heti kun tulokset valmistuvat. Tulokset voidaan toimittaa myös postitse, kun asiasta sovitaan erikseen laboratoriossa. Tulosraportista näkee otetun laboratoriotutkimuksen viitearvot ja sekä jatko-ohjeet tilanteeseen, jossa arvot poikkeavat viitearvoista. Samassa yhteydessä kerrotaan mitä mikäkin arvo tarkoittaa ja mikä sen tehtävä on elimistössä.
  4. Viitearvoista poikkeavien tulosten arviointia varten on syytä varata aika lääkärille, joka auttaa tulosten tulkinnassa ja selvittää hoito- ja jatkotutkimusten tarpeen. Mikäli tulokset ylittävät hälytysrajat, Terveystalosta otetaan asiakkaaseen yhteyttä ja varmistetaan, että hän on saanut tulokset.

Toimi näin


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Emil Heinäaho

yleislääketieteen erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.