Syyhy eli scabies on syyhypunkin aiheuttama kutiseva ihosairaus.

Syyhy on kutiseva ihottuma, jonka voi tunnistaa kovasta iltakutinasta ja iholle ilmestyvistä näppylöistä

2.12.2021 | Päivitetty 15.1.2024

Emil Heinäaho

Asiantuntija Emil Heinäaho, yleislääketieteen erikoislääkäri

Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki, joka tarttuu ihmisestä toiseen pääasiassa kosketuksen kautta. Kutiseva syyhy on ikävä vaiva, jonka saa kuitenkin hoidettua pois voiteella tai suun kautta otettavilla tableteilla. Lue lisää syyhyn oireista, hoidosta ja siitä, milloin syyhyn takia kannattaa käydä lääkärissä.

Jos sinulla on syyhyyn viittaavia oireita etkä ole varma, onko kyseessä syyhy, varaa aika lääkärille.

Lääkäriin on syytä mennä myös silloin, jos kutina ei lopu syyhyn hoidosta huolimatta noin kuukaudessa tai jos jo kertaalleen rauhoittunut kutina alkaa uudestaan.

Syyhyepäilyssä voit varata ajan ihotautilääkärin lisäksi myös yleislääkärille.

Sisällysluettelo

Mikä on syyhy?

Syyhy eli scabies on syyhypunkin aiheuttama kutiseva ihottuma. Syyhypunkki on noin puolen millimetrin pituinen hämähäkkieläimiin kuuluva loinen.

Punkki siirtyy ihmisestä toiseen pääasiassa läheisen kosketuksen kautta, mutta joskus syyhyn voi saada myös lakanoiden tai vaatteiden välityksellä.

Syyhypunkkinaaras elää ihmisen ihossa 1–2 kuukautta, minkä aikana se munii ihon alle kaivamiinsa käytäviin. Munista kuoriutuvat toukat ovat valmiita lisääntymään noin kahdessa viikossa.

Syyhylle tyypillinen kutina alkaa noin kuukauden kuluttua tartunnan saamisesta sen jälkeen, kun elimistö on herkistynyt punkille ja sen eritteille. Uusintatartunnoissa oireet alkavat jo muutamassa vuorokaudessa.

Syyhypunkkeja on ihmisten lisäksi myös joillakin eläimillä, kuten koirilla ja kissoilla. Syyhypunkit eivät kuitenkaan tartu helposti eläimistä ihmisiin tai toisinpäin.

Jos tartunnan saa eläimeltä, oireita ei joko ilmaannu ollenkaan tai ne jäävät hyvin vähäisiksi ja paranevat itsestään.

Syyhy – oireet

Syyhyn tyypillisin oire on kutiseva ihottuma sormien ja varpaiden välissä, ranteissa, kyynärvarsissa ja genitaalialueilla. Voimakasta kutinaa esiintyy etenkin iltaisin ja öisin, ja iholle ilmestyy usein punoittavia näppylöitä ja vesirakkuloita. Kovan raapimisen seurauksena raapimisalueet saattavat myös tulehtua.

Tartunnan alkuvaiheessa iholla ei usein näy vielä juuri mitään, vaan syyhylle tyypillinen ihottuma alkaa noin kuukauden kuluttua tartunnan saamisesta.

Iholla voi näkyä myös syyhypunkin ihon alle kaivamia noin 0,5–1 cm pituisia käytäviä. Niiden päästä saattaa erottaa itse punkin mustana tai harmaana pisteenä.

Syyhypunkin aiheuttamia ihomuutoksia ilmestyy muun muassa:

  • sormien ja varpaiden väleihin
  • rannepoimuihin
  • kämmeniin
  • kyynärvarsien sisäpinnoille
  • kainaloihin
  • genitaalialueille

Pienillä lapsilla punkin aiheuttamasta kutinasta ja siitä johtuvasta raapimisesta syntyneitä ihomuutoksia ilmestyy usein myös jalkapohjiin.

Miehille taas on tyypillistä, että kivespusseihin tai peniksen varteen ilmestyy kutisevia nystyröitä.

Syyhyn toteaminen

Syyhyepäily herää useimmiten kutinan perusteella. Jos itsellä on vahvasti syyhyyn viittaavia oireita ja omassa lähipiirissä on lääkärin toteama syyhy, voi hoidon aloittaa ilman käyntiä lääkärissä. Lääkärissä on syytä käydä silloin, jos diagnoosi on epävarma.

Lääkäri toteaa syyhyn tutkimalla ensin näppylät ja muut ihomuutokset, ja pyydystämällä sen jälkeen punkkinaaraan neulalla sen kaivaman käytävän päästä.

Punkin pyydystäminen voi olla haastavaa, sillä syyhypunkkia on vaikea erottaa paljain silmin ja koko ihossa voi olla kovasta kutinasta huolimatta vain noin 5–10 punkkia. Pyydystämisen jälkeen punkki tunnistetaan mikroskoopilla.

Syyhy on tyypillisesti melko helppo tunnistaa. Jos iltakutina alkaa yllättäen muuten terveellä henkilöllä, on sen taustalla yleensä syyhy. Joskus syyhyn tunnistaminen juuri syyhyksi voi kuitenkin olla hankalaa, jolloin käynti lääkärissä voi olla tarpeen.

Karstasyyhy – onko kyseessä juuri syyhy?

Varsinkin karstasyyhy eli toiselta nimeltään yleistynyt syyhy on helppo sekoittaa muihin ihosairauksiin. Karstasyyhyä ilmenee vanhuksilla ja muilla henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt.

Ihoon ilmestyy karstasyyhyssä läiskiä, jotka voivat märkiä ja olla läpimitaltaan jopa muutaman senttimetrin kokoisia. Läiskät muistuttavat usein paljon läiskä- tai infektioekseemaa, jolloin voi olla vaikea erottaa, onko kyseessä syyhy vai ekseema.

Karstasyyhy sekoitetaan helposti myös atooppiseen ihottumaan. Lääkärin puoleen onkin hyvä kääntyä myös siinä tapauksessa, jos ei ole varma, onko kyseessä syyhy vai atopia.

Karstasyyhyä voidaan luulla helposti myös tyypilliseksi ikääntyneen kuivaan ihoon syntyneeksi ihottumaksi, joka on syntynyt ihon raapimisen seurauksena.

Syyhyn oikea diagnosointi on tärkeää, koska muuten hoito voi viivästyä ja punkki päästä leviämään helposti esimerkiksi vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla.

Syyhy – hoito

Lääkäriin ei tarvitse mennä, jos itsellä tai perheenjäsenellä on selkeitä syyhyyn viittaavia oireita ja lähipiirissä on lääkärin toteama syyhytartunta. Tällöin syyhyn itsehoidon voi aloittaa suoraan ilman lääkärikäyntiä.

Syyhy – lääke 

Syyhytartunta voidaan hoitaa joko iholle levitettävällä voiteella tai suun kautta otettavilla tableteilla. Ivermektiinitabletit ovat reseptilääke, ja tabletit otetaan kerta-annoksena.

Syyhypunkin hoitoon tarkoitetun permetriinivoiteen saa apteekista ilman reseptiä. Aikuiselle kertakäsittelyyn riittää yksi 30 gramman tuubi, ja alle 10-vuotiaille lapsille puolikas tuubi.

Syyhyvoidetta levitetään illalla pesulla käymisen jälkeeen kaikkialle kehoon leuasta alaspäin. Voidetta tulee levittää myös sormien ja varpaiden väleihin sekä genitaalialueille, mutta ei limakalvoille. Aamulla peseydytään huolellisesti ja vaatteet ja lakanat vaihdetaan.

Oireettomille syyhyn hoitoon riittää yksi hoitokerta. Oireilevien henkilöiden kohdalla hoito toistetaan 1–2 viikon kuluttua ensimmäisestä käsittelykerrasta.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt hoidetaan samalla kertaa riippumatta siitä, onko heillä oireita vai ei.

Hoidon jälkeen kutina voi edelleen jatkua 2–4 viikkoa, vaikka punkit olisivatkin jo poissa. Kovaa kutinaa voi rauhoittaa esimerkiksi kortisonivoiteella. Jos kutina jatkuu yli kuukauden ajan, ei hoito ole välttämättä onnistunut. 

Syyhy – kodin siivous

Olennaisessa osassa syyhyn hoitoa on myös kodin huolellinen siivoaminen. Hoidon jälkeen käytössä olleet vaatteet ja muut tekstiilit pestään vähintään 50 asteessa tai säilötään muovipussiin kolmen vuorokauden ajaksi.

Punkit voi tappaa myös pakastamalla tekstiilit joko pakastimessa tai ulkona vähintään 20 asteen pakkasessa yhden vuorokauden ajan.

Sisätilat ja huonekalut imuroidaan kunnolla. Myös patja, peitto ja tyynyt tulee imuroida tai tuulettaa huolella.

Hoitamaton syyhy

Voiko syyhy parantua itsestään? Syyhypunkki on loinen, joka lähtökohtaisesti viihtyy isäntäeläimessä. Tästä syystä ei ole todennäköistä, että syyhy poistuisi itsestään ilman lääkehoitoa.

Jos syyhypunkkia ei häädetä pois lääkkeiden avulla, sen aiheuttamat oireet jatkuvat. Syyhytartunta kannattaa hoitaa myös sen takia mahdollisimman nopeasti, jotta sitä ei levitä eteenpäin.


Tilaa Terveystalon uutiskirje

Oletko kiinnostunut terveemmästä elämästä?

Uutiskirjeemme tilaajana saat:

  • Lisää vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi
  • Tietoa ilmaisista webinaareistamme
  • Verkkokauppaamme −10 % alennuksen

Syyhyn tarttuminen

Syyhypunkki leviää pääasiassa kosketuksen kautta. Syyhyn tarttumiseen vaaditaan toistuva tai läheinen kontakti, kuten samassa taloudessa eläminen tai seksin harrastaminen. Kättely tai muu lyhytaikainen kosketus ei yleensä riitä siihen, että punkki siirtyisi ihmisestä toiseen.  

Syyhypunkin voi saada myös syyhyä kantavan ihmisen lakanoista tai vaatteiden välityksellä, sillä punkkinaaras selviytyy ihon ulkopuolella 1–2 vuorokautta. Syyhyn tarttuminen tällä tavalla on kuitenkin kosketustartuntaa selvästi harvinaisempaa.

Suomessa syyhytapauksia todetaan eniten talvisin, ja tartuntoja esiintyy varsinkin päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa. 

Syyhy – ehkäisy

Syyhytartuntaa voi olla vaikea itse ennaltaehkäistä tai välttää, varsinkin jos syyhy leviää esimerkiksi koulussa tai jos tartunnan saa oireettomalta henkilöltä.

Tartunnan itse saadessaan sen eteenpäin levittämiseen pystyy kuitenkin vaikuttamaan. Paras keino syyhyn leviämisen ehkäisemiseksi on se, että syyhytartunnan saaneet ja hänen lähipiirinsä hoidetaan asianmukaisella tavalla.

Läheistä kontaktia muihin ihmisiin kannattaa välttää hoidon toteutumiseen asti, jotta punkki ei pääse leviämään.

Jos syyhy on todettu lapsella, tulee asiasta ilmoittaa mahdollisimman nopeasti päiväkotiin tai kouluun. Myös aikuisten on syytä ilmoittaa syyhylle altistamilleen ihmisille, esimerkiksi seksikumppaneille, syyhytartunnan mahdollisuudesta.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua seuraavissa tapauksissa:

  • diagnoosi on epävarma
  • kutina ei lopu noin kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta
  • jo kertaalleen rauhoittunut kutina alkaa uudestaan

Syyhyepäilyssä voi varata ajan ihotautilääkärin lisäksi myös yleislääkärille. 


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Emil Heinäaho
Emil Heinäaho

yleislääketieteen erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.