Sylkirauhasen tulehduksen yleisin syy on sylkikivi.

Sylkirauhasen tulehduksen yleisin syy on sylkikivi

13.4.2022

Ritva Lindblad

Asiantuntija Ritva Lindblad, suunterveyden ylihammaslääkäri

Sylkirauhasen tulehdus on sylkirauhasen hyvänlaatuinen sairaus. Tulehduksen aiheuttajana on useimmiten sen tiehyttä ahtauttava tai sen tukkiva sylkikivi. Muita aiheuttajia voivat olla rauhastiehyeen arpeumat ja muut ahtaumat. Tässä tietopaketissa kerrotaan sylkirauhasen tulehduksen oireista ja hoidosta. Saat myös tietoa muista sylkirauhasten sairauksista.

Jos korvan edustalla, leuanalusalueella tai suunpohjassa esiintyy toispuoleista turvottelua ja siihen liittyvää syömisen aikaansaamaa kipua, on hyvä hakeutua korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolle. Turvotustilanteissa kannattaa aina muistaa myös hammaslähtöisen bakteeritulehduksen mahdollisuus ja hakeutua herkästi hammaslääkärin hoitoon. Suunpohjassa ja leuanalusalueella tällainen tila voi olla kriittinen, koska turvotus voi ahtauttaa hengitysteitä.

Sisällysluettelo

Sylkirauhaset

Ihmisen sylkirauhaset jaotellaan suuriin ja pieniin sylkirauhasiin. Suuret sylkirauhaset ovat parillisia eli niitä on aina kaksi kappaletta: korvasylkirauhanen, leuanalussylkirauhanen ja kielenalussylkirauhanen. Ne sijaitsevat nimensä mukaisesti korvan edessä sekä suun pohjassa leuan ja suun pohjassa kielen alla. Pieniä sylkirauhasia on kaikkialla suun limakalvoilla.

Sylkirauhaset erittävät sylkeä. Syljellä on useita tärkeitä tehtäviä, kuten pureskelun ja nielemisen helpottaminen ja ruuansulatuksen käynnistäminen. Kaikki hampaita suojaavat tekijät ovat syljessä. Jos syljen eritys on vähentynyt, suojaavia tekijöitä on aina vähän, jolloin suun ja hampaiden sairauksien riski kohoaa.

Aikuinen tuottaa 1–1,5 litraa sylkeä vuorokauden aikana. Tästä sylkimäärästä valtaosan erittävät suuret sylkirauhaset. Runsaimmin sylkeä erittyy korvasylkirauhasesta, jonka erite on vesimäisen juoksevaa. Kielenalusrauhasten tuottama sylki on koostumukseltaan paksumpaa. Yöllä sylkeä erittävät lähinnä vain pienet sylkirauhaset.

Sylkirauhasen tulehdus − oireet

Sylkirauhasen tulehduksen oireet ovat:

  • korvan edustalla tai leuanalusseudussa ja/tai suunpohjassa esiintyvä toispuoleinen turvottelu
  • usein turvotukseen liittyy myös syömisen aikaansaamaa kipua

Edenneen ja vakavan tulehduksen oireita ovat:

  • ihoalueen punoitus ja kuumotus
  • suun avaamisvaikeus
  • kuume
  • huonovointisuus

Mikä aiheuttaa sylkirauhasen tulehduksen?

Sylkirauhasen tulehduksen yleisin aiheuttaja on sylkikivi. Sylkikivistä 80−90 prosenttia muodostuu leuanalussylkirauhaseen, koska sillä on pisin ja ylöspäin suuntautuva tiehyt.

Sylkikivi aiheuttaa sylkirauhastulehduksen, koska syljen virtaus tiehyessä vähenee tai estyy. Suun bakteerit voivat tiehyeeseen päästyään aiheuttaa rauhasen bakteeritulehduksen. Muita syljen virtausta estäviä tekijöitä voivat olla sylkirauhastiehyiden arpeumat tai muut ahtaumat.

Korvasylkirauhanen turpoaa myös sikotaudissa, joka on paramyksoviruksen aiheuttama lastentauti. MPR-rokotteen myötä se on Suomessa nykyään varsin harvinainen.

Muita sylkirauhastulehduksen syitä ovat esimerkiksi sylkirauhastiehyen arpeumat tai ahtaumat.

Sylkikivi

Toispuoleisen ja toistuvan leuanalus- ja korvasylkirauhasen turvotuksen ja kivun syynä on yleensä sylkikivi.

Sylkikivet ovat melko tavallisia, ja niitä esiintyy noin joka sadannella ihmisellä. Usein sylkikivet ovat oireettomia tai niistä johtuvat oireet saattavat olla ajoittaisia. Sylkikiven oireet pahentuvat tyypillisesti syömisen yhteydessä, koska syöminen lisää syljen eritystä. Aterian aikana sylkirauhanen tuottaa sylkeä, mutta rauhastiehyen tukkiva sylkikivi estää syljen kulkeutumisen suuhun. Syljen kertyminen rauhaseen aiheuttaa turvotusta ja kipua.

Sylkikivi saattaa poistua toisinaan itsestään. Joskus sylkikiviä poistetaan laajentamalla sylkitiehyen aukkoa ja auttamalla kivi ulos, mutta hankalimmillaan sylkikiven poisto voi vaatia leikkausta.

Tarkkaa syytä sylkikivien syntyyn ei tiedetä. Sylkikivi koostuu pääosin kalsiumsuoloista, ja sen orgaaninen aines hiilihydraateista ja aminohapoista. Sylkikivet syntyvät yleensä leuanalussylkirauhasiin, koska niiden erittämä sylki on paksumpaa kuin muiden sylkirauhasten erittämä sylki ja sisältää enemmän kalkkia. Sylkikiven syntyä leuanalussylkirauhaseen edistää myös se, että leuanalussylkirauhasen tiehyt on varsin pitkä ja se suuntautuu ylöspäin. Ruokavaliolla ei ole tiettävästi vaikutusta sylkikivien syntyyn.

Mikä auttaa sylkirauhasen tulehdukseen?

Toispuoleinen sylkirauhasen tulehdus on yleensä bakteerin aiheuttama, ja sen hoidoksi määrätään antibiootteja. Antibiootti ei kuitenkaan yksinään auta, mikäli sylkikiveä ei ole saatu tiehyestä pois.

Itsehoitona sylkirauhasen tulehdukseen voi kokeilla lisätä syljen virtausta. Syljen virtausta voi lisätä painamalla rauhasta ihon päältä suuhun päin suuntautuvilla napakoilla painalluksilla. Syljeneritystä voi lisätä myös syömällä sitruunaa tai muuta hapanta ruokaa. Lievään turvotteluun ja kivun lievitykseen kannattaa kokeilla tulehduskipulääkkeitä.

Hoitoon pitää hakeutua heti, jos esiintyy yleisoireita, kuten kuumetta tai huonovointisuutta, turvotus ei ollenkaan laske ja mikäli iho punoittaa ja kuumottaa. Lievääkään turvottelua ei kannata seurailla pitkään, koska tiehyttä voi ahtauttaa pahimmillaan, vaikka rauhasessa oleva kasvain tai muu hoidettava prosessi.

Onko sylkirauhasen tulehdus tarttuva?

Bakteeritulehdus syntyy omien bakteerien aiheuttamana ja taustalla on mekaaninen syy. Sylkirauhasen bakteeritulehdus ei tartu. Sen sijaan sikotauti ja sen aiheuttama korvasylkirauhasen tulehdus voi tarttua rokottamattomaan henkilöön.

Muut sylkirauhassairaudet

Sylkirauhasen tulehduksen lisäksi sylkirauhasten suurentumisen taustalla voi olla sialadenoosi eli sialoosi, jota ei aiheuta tulehdustila, bakteeritulehdus eikä kasvain. Sialoosi on ei-tulehduksellinen sylkirauhasen suurentuma, ja se sijaitsee tavallisesti oireettomana turvotuksena korvasylkirauhasessa. Sialoosille ominaista ovat sylkirauhasten toimintahäiriöt, kuten vähentynyt tai lisääntynyt syljeneritys.

Sylkirauhasten suurentumisen syynä voivat olla myös muun muassa maksakirroosi, alkoholismi, anoreksia, bulimia tai erilaiset suolistosairaudet. Rauhaset palautuvat yleensä normaaleiksi, kun perusongelma korjaantuu.

Turvotus sylkirauhasissa voi liittyä myös sylkirauhasten kasvaimiin tai yleissairauksiin, kuten Sjögrenin oireyhtymään. Sjögrenin oireyhtymä eli Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, joka kuuluu reumasairauksiin, ja sen oireena on muun syljen erityksen vähentyminen, silmien ja limakalvojen kuivuminen sekä sylkirauhasten turpoaminen. Sjögrenin oireyhtymä voidaan todeta esimerkiksi ottamalla sylkirauhasesta koepala. Tässä paikallispuudutuksessa tehtävässä toimenpiteessä pienestä alahuulen sisäpinnalle tehtävästä limakalvoviillosta poimitaan muutama pieni sylkirauhanen patologin tutkittavaksi.

Sylkirauhasissa esiintyvät kasvaimet ovat yleensä kivuttomia, ja ne kasvavat hitaasti. Kasvaimista noin 80 prosenttia on hyvänlaatuisia, ja niistä valtaosa sijaitsee korvasylkirauhasessa. Kasvainten hoitona on aina kasvaimen poisto leikkauksella.

Milloin lääkäriin?

Jos korvan edustalla, leuanalusalueella tai suunpohjassa esiintyy toispuoleista turvottelua ja siihen liittyvää syömisen aikaansaamaa kipua, on hyvä hakeutua korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolle.

Turvotustilanteissa kannattaa aina muistaa myös hammaslähtöisen bakteeritulehduksen mahdollisuus ja hakeutua herkästi hammaslääkärin hoitoon. Suunpohjassa ja leuanalusalueella tällainen tila voi olla kriittinen, koska turvotus voi ahtauttaa hengitysteitä.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Ritva Lindblad
Ritva Lindblad

suunterveyden ylihammaslääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalon suunterveyden ylihammaslääkäri, hammaslääkäri Ritva Lindblad.