Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimon sisäseinämä on tukkeutunut ja kovettunut.

Sepelvaltimotauti on yleinen sydänsairaus, jonka oireet ja eteneminen ovat hoidettavissa

20.9.2021 | Päivitetty 15.1.2024

Sepelvaltimotauti kuuluu valtimotauteihin. Tavallisin sepelvaltimotaudin oire on puristava rintakipu, mutta se voi oireilla myös muilla tavoin. Sepelvaltimotaudin tärkeimmät vaaratekijät ovat ikä, tupakointi, sokeritauti, korkea verenpaine ja heikot rasva-arvot. Kuitenkin myös omilla elämäntavoillaan voi vaikuttaa sairauden kehittymiseen. Hoitoon ja tutkimuksiin tulisi hakeutua, jos tunnistaa itsellään edellä kuvailtuja oireita ja epäilee niiden johtuvan sepelvaltimotaudista. Tässä tietopaketissa käsitellään sepelvaltimotaudin syitä, oireita ja hoitoa.

Jos tunnistat itselläsi sepelvaltimotaudin tyypillisiä oireita tai tiedät riskisi sairastua siihen olevan suuri, varaa aika kardiologin vastaanotolle. Kardiologi voi tehdä erilaisia tutkimuksia asian selvittämiseksi ja osaa ryhtyä toimenpiteisiin ennusteesi parantamiseksi. Mikäli oireet, esimerkiksi puristava rintakipu, ovat voimakkaita ja äkillisiä, on hyvä hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon.

Sisällysluettelo

Mikä on sepelvaltimotauti?

Sepelvaltimotauti on sydänsairaus. Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla ja niiden tehtävä on turvata sydänlihaksen verenkierto.

Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimon sisäseinämä on tukkeutunut ja kovettunut, jolloin mahdolliset ahtaumat haittaavat veren ja sen mukana hapen kulkeutumisen sydänlihakseen.

Kun sydän ei saa veren mukana tarvitsemaansa happea toimiakseen, alkaa sepelvaltimotauti oireilemaan.

Sepelvaltimotautiin sairastuvat ovat yleensä keski-ikäisiä tai vanhuksia.

Tautia esiintyy niin miehillä kuin naisillakin. Naisilla sitä kuitenkin esiintyy yleensä myöhemmällä iällä kuin miehillä. Nuorilla sepelvaltimotautia ei sen sijaan juurikaan diagnosoida.

Sepelvaltimotautia sairastavan on tärkeää hoitaa tautia asianmukaisesti lääkärin ohjeiden mukaan.

Mikä aiheuttaa sepelvaltimotautia?

Ikä ja perinnölliset tekijät vaikuttavat sepelvaltimotaudin muodostumiseen, mutta myös omilla elämätavoillaan voi nostaa tai laskea sairastumisen riskiä.

Tavallisimpia sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat:

Sukurasituksella tarkoitetaan sitä, että potilaan lähisukulainen eli vanhempi tai sisarus on sairastanut sepelvaltimotaudin nuorella iällä. Alttius sepelvaltimotaudille on osittain perinnöllistä ja näin ollen lisää vaaraa sairastua.

Sepelvaltimotaudin muodostumista voidaan ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla. Lisäksi muiden jo diagnosoitujen sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin asianmukainen hoito ehkäisee tai lykkää sepelvaltimotautiin sairastumista.

Sepelvaltimotauti − oireet

Sepelvaltimotaudin oireita ovat rintakipu, puristava tunne rinnassa, hengenahdistus ja selkeä suorituskyvyn heikkeneminen. Rintakipu voi säiteillä myös muualle ylävartaloon, kuten kaulalle, leukaperiin tai vasempaan hartiaan ja olkavarteen. On tavallista, että sepelvaltimotaudin oireet toistuvat samankaltaisina ja voimistuvat erityisesti fyysisessä tai henkisessä rasituksessa.

Oireet helpottavat usein minuuteissa levossa tai vauhtia hidastaessa. Edellä mainittujen tyypillisimpien oireiden lisäksi myös esimerkiksi väsymys ja närästys voivat olla sepelvaltimotaudin oireita.

Aina sepelvaltimotaudin oireisiin ei välttämättä kuitenkaan kuulu edes rintakipua, vaan varsinkin naisilla ja vanhuksilla oireet voivat olla hieman vaikeammin tunnistettavissa. On siis tärkeää tiedostaa omat riskitekijänsä sairastua sepelvaltimotautiin, jotta osaa oireiden ilmetessä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

On myös mahdollista, että sepelvaltimotautia sairastava saa sydäninfarktin eli sydänkohtauksen, vaikka kaikkia taudin tyypillisiä ennakko-oireita ei olisikaan ilmennyt. Usein sydäninfarkti onkin sepelvaltimotaudin ensimmäinen oire. Piilevässä sepelvaltimotaudissa oireet ovat hyvin vähäisiä, joten on tärkeää hakeutua hoitoon nopeasti, jos tuntee äkillistä ja voimakasta rintakipua.

Sepelvaltimotauti − toteaminen

Jos potilaalla epäillään sepelvaltimotautia, suoritetaan hänelle aluksi sydän- ja verenkiertosairauksien riskiarviointi. Tutkimuksella selvitetään muun muassa kolesteroliarvot ja verensokeri sekä otetaan sydänkäyrä. Riskiarvioinnin ja muiden mahdollisten tutkimusten jälkeen voidaan potilaalle laskea todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Lääkäri arvioi, onko potilaalle tarve tehdä jatkotutkimuksia sepelvaltimotaudin toteamiseksi tai poissulkemiseksi. Potilaalle tehdään usein myös sydämen kaikututkimus, jolla poissuljetaan mahdollinen rakenteellinen sydänvika.

Sepelvaltimotaudin toteamiseen käytetään perinteisesti kliinistä rasituskoetta, jossa potilaan sydämen sähkökäyrää eli EKG:ta, syketaajuutta, mahdollisia rytmihäiriöitä ja verenpainetta tarkkaillaan hänen polkiessaan kuntopyörää. Kuntopyörän vastusta suurennetaan koko ajan rasituskokeen aikana. Lääkäri arvioi rasituskokeen perusteella, näkyykö viittauksia sepelvaltimotautiin. Rasituskokeen vaihtoehtona on moderni kuvantamistutkimus eli sepelvaltimoiden tietokonetomografia, jossa sepelvaltimot kuvannetaan.

Sepelvaltimotauti − hoito

Sepelvaltimotaudin hoitotapa riippuu siitä, missä vaiheessa taudin etenemistä se diagnosoidaan. Lisäksi hoitotapaa valitessa huomioidaan potilaan ikä ja muut riskitekijät.

Sepelvaltimotaudin hoito edellyttää poikkeuksetta lääkehoitoa, mutta se ei välttämättä ole itsessään riittävä. Todetun sepelvaltimotaudin hoitaminen jatkuu potilaan koko elämän ajan.

Lue lisää sepelvaltimotaudin hoidosta.

Sepelvaltimotauti − lääkkeet

Sepelvaltimotaudin hoitoon kuuluu poikkeuksetta lääkitys, jota käytetään taudin diagnoimisen jälkeen loppuelämän ajan. Tautiin määrätyt lääkkeet ovat sairauden etenemistä estäviä lääkkeitä, joiden lisäksi potilaalle voidaan määrätä oireiden lievittämiseen tarkoitettuja lääkkeitä. Säännöllisellä sepelvaltimotaudin etenemistä estävällä lääkityksellä vähennetään myös potilaan vaaraa saada sydäninfarkti. Oireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet sen sijaan eivät estä taudin etenemistä, mutta helpottavat potilaan oloa ja tekevät sepelvaltimotaudin oireista lievempiä tai poistavat ne.

Myös muut sairaudet tulisi hoitaa asianmukaisesti: esimerkiksi diabeteksen ja verenpainetaudin hoitaminen sekä niiden mahdollinen lääkitys ovat tärkeitä sepelvaltimotaudinkin kannalta.

Sepelvaltimotauti − toimenpiteet

Jos sepelvaltimotaudin lääkehoito ei ole itsessään riittävä, tehdään potilaalle ensin yleensä sepelvaltimoiden varjoainetutkimus. Siitä saadun tuloksen perusteella päädytään usein lääkehoidon lisäksi sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen tai pallolaajennukseen, jossa sepelvaltimoon asetetaan sitä auki pitävä verkkoputki.

Terveelliset elämäntavat

Lääkehoidon ja mahdollisten toimenpiteiden lisäksi terveelliset elämäntavat ovat tärkeässä roolissa sepelvaltimotaudin hoidossa: potilaan tulisi kiinnittää huomiota ruokavalioonsa ja ottaa säännöllinen liikunta osaksi arkeansa. Tulee myös huomata, että tupakointi on yksi sepelvaltimotaudin riskitekijöistä, joten tupakointi on syytä lopettaa viimeistään sepelvaltimotautidiagnoosiin.

Terveellisillä elämäntavoilla voidaan jo ennaltaehkäistä taudin muodostumista, mutta niiden avulla voidaan myös hidastaa sen edistymistä. Esimerkiksi säännöllisellä kuntoliikunnalla voidaan helpottaa sepelvaltimotaudin oireita. Sepelvaltimotaudissa myös ruokavalio tulisi suunnitella sydämen kannalta sopivaksi. Muun muassa vähärasvaiset tuotteet, kala ja kasvisten sekä marjojen suuri määrä ovat hyviä valintoja sepelvaltimotautia sairastavalle.

Seurantakäynnit lääkärissä

On tärkeää, että sepelvaltimotautia sairastava käy säännöllisesti lääkärin vastaanotolla. Näin voidaan varmistaa, että potilaalle määrätty lääke ja sen annos on sopiva. Lisäksi tarkistetaan, onko tauti edennyt ja ovatko elämäntavat kohdillaan.

Milloin lääkäriin?

Kardiologin vastaanotolle kannattaa hakeutua heti, jos huomaa itsellään sepelvaltimotautiin viittaavia oireita. Lisäksi jos tietää oman riskinsä sairastumiseen olevan korkea, on hyvä käydä lääkärin vastaanotolla. Siellä voidaan tehdä tautiin liittyvät riskiarviointi ja mahdolliset jatkotutkimukset.

Jos oireet ovat äkillisiä ja hyvin voimakkaita, tulee hakeutua päivystyksellisesti lääkärin arvioon välittömästi.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Asiantuntija
Kristian Paavonen
Kristian Paavonen

kardiologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.