Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva − suurin osa selkäongelmista on onneksi hyvänlaatuisia ja ohimeneviä
13.5.2022
Selkäkipu on yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Ylivoimaisesti suurin osa selkäongelmista on hyvänlaatuisia ja ohimeneviä. Tässä tietopaketissa kerrotaan, mistä selkäkipu johtuu, miten kipua voi hoitaa itse ja missä tilanteessa on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Jos selkäkipu aiheuttaa huolta, etkä ole varma, kuinka selkäkipua voisi hoitaa itse eikä sinulla ole riittäviä taitoja selkäsi hoitamiseen, kannattaa hakeutua ensisijaisesti selkään perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Jos kipu muuttuu jatkuvaksi ja yöunta haittaavaksi ja koet, että et saa kipua lievitettyä käytössäsi olevin keinoin, on syytä arvioida tilannetta fysioterapeutin, yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Päivystykseen on hakeuduttava välittömästi, jos selkäkipuun liittyy ulosteen pidättämisen häiriötä, virtsaaminen ei onnistu, lantionpohjan alue on tunnoton tai kipu on hyvästä kipulääkityksestä huolimatta sietämätöntä eikä hellitä missään asennossa. Nämä oireet ovat erittäin harvinaisia, ja ne on helppo erottaa akuutin selkäkivun tyypillisistä oireista.
Sisällysluettelo
Selkäkipu
Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva, käytännössä kaikki aikuiset ovat kokeneet selkäkipua jossain vaiheessa elämänsä aikana. Kipu tuntuu useimmiten alaselässä, mutta se voi tuntua myös ylempänä.
Mistä selkäkipu voi johtua?
Tutkimuksissa on havaittu, että selkäkivuille ei pystytä löytämään tarkkaa selittävää syytä. Niskan ja kaularangan alueella kipu johtuu lähes aina lihasjumista. Sama koskee lapojen välistä ja yleisemmin rintarangan alueella ilmenevää kipua.
Välilevyn pullistuma on kaularangassa harvinainen ja rintarangassa erittäin harvinainen. Ylivoimaisesti suurin osa välilevyn pullistumista on oireettomia, mutta joissakin tapauksissa pullistuma painaa hermojuurta ja hermon puristuminen aiheuttaa iskiaskipua. Kaularangassa pullistuma oireilee käsiin ja kyynärvarsiin säteilevänä kipuna ja puutumisena.
Yksi selkäkivun ja erityisesti iskiasoireen syistä on fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy raskaita nostoja ja hankalia selän asentoja.
Selkäkipuja saattavat lisätä myös vähäinen liikunta, ylipaino ja tupakointi. Lisäksi stressi ja tyytymättömyys omaan työhön näyttävät olevan yhteydessä selkävaivoihin.
Mahdollinen vakava selkäsairaus on selkäkipujen syynä vain alle viidessä prosentissa tapauksista. Esimerkkejä vakavista selkäkivun syistä voivat olla selkäydinkanavan ahtauma, nikamasiirtymä, selkärangan murtumat, tulehdukselliset selkäsairaudet, ääreishermojen tulehdus, ääreishermon vamma, sisäelinten syöpä tai syövän etäpesäke.
Lue lisää selkäkivun hoidosta.
Alaselkäkipu
Alaselkäkipu on hyvänlaatuinen ja yleisimmin ohimenevä vaiva. Sen paranemisennuste on erittäin hyvä. Alaselkäkivut voivat kuitenkin ajan kuluessa uusiutua, mutta uusiutumisesta huolimatta vaiva on edelleen hyvänlaatuinen
Melkein kaikki alaselkäkivut, yli 90 prosenttia, ovat tavallisia eli niin sanottuja epäspesifejä alaselkäkipuja. Pieni osa alaselkäkivuista on hermojuuren toimintahäiriöön viittaavaa kipua eli niin sanottua iskiaskipua, jossa alaselkäkipu säteilee jalkaan.
Lue lisää: Alaselkäkipu
Välilevyn pullistuma ja iskiaskipu
Iskias on kansankielinen ilmaus yleensä alaraajaan säteilevälle selkäperäiselle kivulle. Iskiaksen oireet johtuvat yleisimmin lannerangassa olevan välilevyn pullistuman eli välilevytyrän puristaessa hermojuurta. Kivun paikka alaraajassa riippuu siitä hermosta, joka on puristuksissa. Jos pullistuma on kaularangassa, kipu säteilee yläraajaan.
Välilevytyrän poistuminen kestää usein viikkoja tai pikemminkin kuukausia. Vuodelepo ei paranna välilevyn pullistumaa, mutta voimakas kipu voi vaatia myös lepoa. Kivun sallimissa rajoissa kannattaa liikkua kuten ennenkin, vaikka kipu vaikeuttaisikin liikkumista. Raskaat nostelut suositellaan jätettäväksi pois, sillä ne voivat pahentaa pullistumaa. Muuten työhön ja urheiluun voi palata kipujen ja liikkumisen salliessa. Venyttelyllä ja hieronnalla ei ole vaikutusta itse välilevyn pullistumaan, mutta ne voivat helpottaa mahdollisia samanaikaisia lihaskipuja.
Lue lisää: Iskias
Niskakipu ja kaularankaperäiset kivut
Niskakipu on hyvin yleistä ja johtuu lähes aina lihasjumista. Niskan venyttely, taukojumppa ja kevyt lihaskuntotreeni auttavat. Jos oireet pitkittyvät, pahenevat tai niiden kanssa ei pärjää, kannattaa käydä fysioterapeutin vastaanotolla. Siihen ei tarvita lähetettä. Kaularangassa voi olla myös välilevypullistumia, mutta ne oireilevat harvoin.
Yläselkäkipu
Yläselän eli rintarangan kivut ovat yleisiä. Yläselkäkivun aiheuttajana on useimmiten lihasjumi lapaluita liikuttavissa lihaksissa tai pitkissä selkälihaksissa. Harvinaisempi syy ovat kireät rintalihakset tai toimintahäiriö rintarangan pikkunivelissä eli niin sanottu ”fasettilukko”.
Fasettinivelistä johtuvaa selkäkipua esiintyy useimmiten silloin, kun nivel kiertyy tai vääntyy selän liikkeiden aikana. Tällöin vaurioitunut tai jäykistynyt nivel voi jäädä jumiin. Jumissa olevaa fasettiniveltä ympäröivät lihakset voivat mennä kramppiin ja aiheuttaa lihaskipua tälle alueella. Yläselän fasettilukko voi tuntua hengityksen aikana ja säteillä myös rintakehään.
Fasettiniveloireita voi helpottaa selkärangan liikkuvuutta parantavilla harjoituksilla esimerkiksi pilatesrullan kanssa. Selkälihasten vahvistaminen sekä hyvän ryhdin ja istuma-asennon ylläpitäminen pienentävät nivelten rasitusta ja ehkäisevät vaivan uusimista. Fyysisellä manipulaatiolla saadaan myös akuutti lukko aukaistua, joskaan tämä ei välttämättä auta pitkällä aikavälillä.
Yläselkäkipujen muista aiheuttajista suhteellisen harvinaisia ovat murtumat. Välilevyn pullistuma eli välilevytyrä rintarangassa on myös harvinainen. Kaikista välilevynpullistumista vain vajaa puoli prosenttia esiintyy rintarangan alueella.
Selkäkipu − itsehoito
Tavallisen selkäkivun itsehoidossa tärkeintä on liikkuminen. Hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, vesijuoksu, uinti, jooga, hiihto tai kehonpainoharjoittelu. Liike rentouttaa kehoa ja mieltä vapauttaessaan mielihyvää tuottavia hormoneja sekä ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa. Tavallinen liikkuminen ei ole vaaraksi, vaikka kipua tuntuisikin liikkuessa. Liikkuminen lievittää myös kivun tunnetta. Vuodelepoa tai pitkäkestoista yhtäjaksoista paikallaanoloa ei sen sijaan suositella. Vuodelepo voi jopa hidastaa toipumista.
Akuutissa kipuvaiheessa kaikki liikunta ja liikuskelu nopeuttaa toipumista. Liikunnalla on vaikutusta lihaskuntoon ja liikkuvuuteen ja siten se ehkäisee myös vaivojen uusiutumista.
Työhön voi palata, kun kipu ja liikkuminen sen sallivat. Kipua voidaan hoitaa lisäksi pitämällä tarpeeksi usein taukoja ja vaihtamalla yksitoikkoisia asentoja. Jos huomaat, että jokin tietty asento auttaa kipuun tai jopa poistaa kivun kokonaan, tähän kipua helpottavaan asentoon voi hakeutua silloin, kun pitää taukoa.
Selkäkipu − lääkehoito
Kipulääkkeet voivat olla joko reseptivapaita käsikauppalääkkeitä tai lääkärin määräämiä lääkevalmisteita. Kivun hoitoon voi kokeilla parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Kipulääkettä voi käyttää, jos kipu on sen verran kovaa, että se koetaan tarpeelliseksi.
Lääkärin antamia ohjeita tai apteekista saatuja annosteluohjeita tulee aina noudattaa. Erityisesti tulehduskipulääkkeet saattavat ärsyttää ruoansulatuskanavaa, ja niihin liittyy myös sydän- ja verisuoniperäisten haittojen riski. Jos jokin lääkehoidossa mietityttää, tai käytetty lääkitys ei auta, on syytä kysyä apua hoitavalta lääkäriltä.
Selkäkipu − fysioterapia
Jokaisen selkäkivusta kärsivän tulisi tavata fysioterapeutti ainakin kerran, sillä fysioterapeutit ovat toiminnallisten selkäongelmien asiantuntijoita. Fysioterapeuteilla on taito arvioida tarkasti koko kehon ja sen eri osien toimintaa ja siinä esiintyviä häiriöitä. Fysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Hoito suunnitellaan löydösten ja asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden perusteella. Fysioterapeuttisesta hoidosta on hyötyä myös toistuvien selkävaivojen ennaltaehkäisyssä.
Selkäkipu − milloin lääkäriin?
Selkäkipu on yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Ylivoimaisesti suurin osa selkäongelmista on hyvänlaatuisia ja ohimeneviä, mutta uusiutuvia. Pääosa selkäongelmista saadaan kuriin oikeanlaisella ja omatoimisella terapeuttisella harjoittelulla, johon fysioterapeutti ohjaa oikeanlaiset yksilölliset harjoitteet.
Selkäkipua arvioivat fysiatrit, ortopedit sekä yleis- ja työterveyshuollon lääkärit.
Lääkäriin tulee hakeutua, jos sinulla on:
- pitkittynyttä ja voimakasta alaraajojen kipua
- hermojen toiminnanhäiriöitä kuten lihasheikkoutta, puutumista ja tunnottomuutta
- pahentuvaa kipua
- yöunta rikkovaa kipua
Päivystykseen tulee hakeutua välittömästi:
- selkäkivun kanssa ilmaantuva virtsaumpioire tai ongelmia ulosteen pidätyskyvyssä
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri