Sappikivet − oireet ja hoito
11.2.2022
Sappikivet oireilevat yleensä ylävatsakipuna ruokailun jälkeen, ja ne voivat aiheuttaa kivuliaan sappikivikohtauksen. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten sappikivet syntyvät ja miten niitä hoidetaan. Saat tietoa myös siitä, mikä altistaa sappikiville ja milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Jos sinulla on sappikivitautiin viittavia oireita, varaa aika gastroenterologian erikoislääkärille. Lääkäri tekee oireidesi perusteella arvion, ja määrää tarvittaessa laboratoriokokeita ja vatsan ultraäänitutkimuksen.
Sisällysluettelo
Mitä sappikivet ovat?
Sappikivet ovat sappirakkoon tai sappitiehyeisiin kertyviä kiteytymiä. Kiteytymiä eli sappikiviä syntyy sappinesteestä ja sen sisältämän kolesterolin ja sappisuolojen sakkautumasta.
Sappirakko on pussimainen elin, joka sijaitsee vatsaontelossa maksan päällä, oikean kylkikaaren alla. Maksa erittää sappinestettä, joka virtaa sappirakkoon. Sappirakosta sappineste siirtyy sappitiehyitä pitkin ohutsuoleen, jossa se osallistuu ruoan sulatukseen.
Kun sappirakkoon kertyy sappikiviä, puhutaan sappikivitaudista. Sappikivitauti voi olla täysin oireeton tai siihen voi liittyä kivuliaita sappikivikohtauksia. Aikuisilla sappikivikohtaukset ovat toiseksi yleisin akuutin eli äkillisen vatsakivun syy. Sappivaivoja enemmän äkillisistä vatsakivuista johtuvia päivystyskäyntejä aiheuttaa vain umpilisäketulehdus.
Sappikivet − oireet
Miten sappi oireilee? Sappikivikohtauksen tyypillisin oire on äkillisesti alkava ylävatsakipu. Kipu paikantuu yleensä ylävatsan oikealle puolelle tai keskivatsaan. Kipu voi säteillä myös hartioihin ja niskaan. Sappikivikohtaus alkaa usein raskaan aterian jälkeen. Kohtaus kestää minuuteista tunteihin ja menee yleensä itsestään ohi. Jos sappikivikohtaus ei hellitä muutaman tunnin kuluessa, on syytä mennä lääkäriin.
Sappikivikohtauksen oireet ovat:
- kipu oikealla ylävatsalla tai keskivatsalla
- pahoinvointi
- oksentelu
Ensimmäisen sappikivikohtauksen jälkeen noin puolet kohtauksen saaneista saavat uuden kohtauksen vuoden kuluessa, mutta kolmasosa pysyy oireettomana seuraavat kymmenen vuotta.
Erityisesti vanhuksilla sappikivitautiin voi liittyä myös epämääräisempiä oireita, kuten sekavuutta, yhtäjaksoista vatsakipua, pidempiaikaista pahoinvointia ja ruokahaluttomuutta. Toisaalta on hyvä huomioida, että yli puolet sappikivipotilaista on oireettomia. Sappikivet saatetaan huomata sattumalta muun kuvantamisen, useimmiten vatsan ultraäänitutkimuksen, yhteydessä.
Sappivaivojen aiheuttama vatsakipu voi olla vaikea erottaa muusta vatsakivusta. Kaikki ylävatsavaivat ja kivut eivät siis aina viittaa sappivaivoihin: esimerkiksi ruoansulatusvaivoja, pahoinvointia, närästystä ja rasvaisten ruokien heikkoa sietokykyä voi esiintyä myös ilman sappikivitautia.
Sappirakon tulehdus
Mikä aiheuttaa sappirakon tulehduksen? Sappikivet voivat toisinaan estää sappirakon supistelun, jolloin sappineste ei pääse virtaamaan vapaasti. Tällöin sappirakkoon saattaa alkaa kasvaa bakteereita, jotka aiheuttavat sappirakon tulehduksen. Sappirakon tulehduksen tunnistaa siitä, että aterian jälkeen iskenyt sappikivikohtaus ei hellitä, ja kipuun liittyy myös kuumeilua.
Sappirakon tulehdusta epäiltäessä on hakeuduttava lääkäriin, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden.
Sappikivet − hoito
Sappikivet todetaan vatsan ultraäänitutkimuksella. Ultraäänitutkimuksessa selvitetään sappikivien lisäksi myös mahdolliset muut lisäsairaudet, kuten sappirakon tulehdus tai sappitiehyeen tukos.
Oireettomia sappikiviä ei yleensä leikata. Poikkeuksena ovat ykköstyypin diabetesta tai immuunikatoa sairastavat henkilöt sekä elinsiirtopotilaat, joille oireettomatkin sappikivet voivat aiheuttaa vakavia komplikaatioita.
Yhden sappikivikohtauksen jälkeen sappirakkoa ei vielä tarvitse leikata. Jos sappikivikohtauksia on ollut useita, leikkaus tehdään yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Sappirakon poistoleikkaus eli kolekystektomia tehdään useimmiten tähystysleikkauksena. Leikkauksessa poistetaan sappirakko ja sen mukana sappikivet.
Jos sappikiviin liittyy lisätauteja, kuten sappitiehyeen tukos, sappirakon tulehdus tai haimatulehdus, tarvitaan välitöntä sairaalahoitoa. Akuutissa tilanteessa hoitona on suonensisäiset antibiootit, ja kun tilanne sen sallii, sappirakko poistetaan.
Lue lisää sappikivien hoidosta.
Mikä altistaa sappikiville?
Tupakointi, alkoholin käyttö, vähäinen liikunta sekä nopea laihduttaminen lisäävät sappikivien vaaraa.
Sappikivet − ruokavalio
Mikään erityinen ruokavalio tai tiettyjen ruoka-aineiden välttely ei estä sappikivien syntymistä. Sen sijaan, jos sappikiviä on jo muodostunut sappirakkoon, saattavat tietyt ruoka-aineet aiheuttaa sappikipuja.
Sappirakko erittää sappinestettä erityisesti silloin, kun syödään rasvaista ruokaa. Tästä syystä sappikivistä kärsivän on hyvä välttää rasvaista ja käristettyä ruokaa. Joillakin ihmisillä myös kaasua muodostavat ruoat, kuten kaali, sipuli, sienet, pavut ja tuore omena voivat laukaista sappikipukohtauksen.
Milloin lääkäriin?
Jos sinulla on sappikivitautiin viittavia oireita, varaa aika gastroenterologian erikoislääkärille. Lääkäri tekee oireidesi perusteella arvion, ja määrää tarvittaessa laboratoriokokeita ja vatsan ultraäänitutkimuksen.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Heini Savolainen.