Rintakipu voi olla merkki sydänkohtauksesta tai sydänlihastulehduksesta.

Rintakipu, sydänkohtaus ja sydänlihastulehdus

10.8.2022

Rintakipu on yleinen oire, joka voi johtua monesta eri syystä. Yleensä kipu on peräisin rintakehän tukikudoksista, eikä se ole siten ole vaarallista. Sydänsairaus on kuitenkin usein pyrittävä poissulkemaan, sillä rintakipu voi olla myös sydänsairauden aiheuttamaa. Esimerkkejä rintakipua aiheuttavista sydänsairauksista ovat sydäninfarkti ja sydänlihastulehdus eli myokardiitti. Tässä tietopaketissa kerrotaan rintakivun eri aiheuttajista ja siitä, milloin rintakivun vuoksi tulee mennä lääkäriin.

Jos sinulla on rintakipua, varaa aika lääkärille. Rintakipu on usein vaaratonta, mutta se voi olla myös merkki vaarallisesta ja henkeä ja terveyttä uhkaavasta tilasta. Rintakipu tulee aina tutkituttaa lääkärillä, jotta vakavat syyt voidaan sulkea pois.

Jos sinulla tai toisella henkilöllä on voimakasta ja äkillisesti alkanutta rintakipua tai oirekuva sopii sydänkohtaukseen, soita viipymättä hätänumeroon.

Sisällysluettelo

Mistä rintakipu johtuu?

Rintakipu on varsin yleinen oire, ja se voi olla lähtöisin monesta rintakehän rakenteesta tai esimerkiksi ruoansulatusjärjestelmästä. Muun muassa refluksitauti on hyvin yleinen muun kuin sydänperäisen rintakivun aiheuttaja. Rintakipu ilmenee rintakehän alueella, mutta voi säteillä myös selän puolelle rintarangan alueelle sekä kaulalle, leukaperiin tai hartiaseudulle.

Rintakipu ei ole yleensä vaarallista. Sen syy tulee kuitenkin aina selvittää, sillä joskus se voi olla merkki vakavasta sydänsairaudesta. Rintakivun aiheuttaja diagnosoidaan lääkärin vastaanotolla. Sydänfilmi eli EKG-tutkimus on rintakivun perustutkimus, jonka lisäksi tehdään muita tutkimuksia oireiden perusteella.

Rintakipu voi johtua esimerkiksi:

  • ylikuormittuneista tai jumiutuneista lihaksista
  • rintarangan luista ja nivelistä
  • rintakehän rustoliitosten kivuista
  • paniikkikohtauksesta
  • närästyksestä tai refluksitaudista
  • sydänlihastulehduksesta
  • sepelvaltimotaudista
  • sydäninfarktista

Milloin lääkäriin?

Jos et ole varma, että rintakipu on peräisin lihasten ylikuormituksesta tai rintakehän rakenteista, hakeudu lääkärin tutkimuksiin.

Hakeudu lääkäriin välittömästi, jos:

  • rintakehässä tuntuu voimakas ja repivä kipu, joka on alkanut äkillisesti
  • rintakehän alueella on ahdas tai puristava tunne
  • närästyksen tunne tai polttelu rintalastan takana alkaa äkillisesti
  • rintakehän alueella on kipua, jonka yhteydessä ilmenee rytmihäiriöitä tai hengenahdistusta

Hakeudu lääkäriin samana päivänä, jos:

  • rasituksenaikainen rintakipu pahenee tai rintakipua ilmenee jo kevyessä rasituksessa
  • rinnassa tuntuu pistävää kipua rintakehään kohdistuneen vamman seurauksena
  • rintakivun yhteydessä esiintyy korkeaa kuumetta
  • rintakipu on yhteydessä pitkittyneeseen hengitystietulehdukseen

Lääkärin vastaanotolle on syytä suunnata myös silloin, jos pitkään jatkunut tai toistuva rintakipu ei parane ajan kanssa tai tulehduskipulääkkeen avulla. Myös useamman kuukauden aikana kehittynyt rasitukseen liittyvä rintakipu tulee aina tutkia.

Sydänkohtaus eli sydäninfarkti

Sydänkohtaus on seurausta äkillisestä sydänlihaksen veren- ja siten hapenpuutteesta, joka aiheuttaa tarpeeksi pitkään kestäessään vaurion sydänlihakseen. Yleisin sydänkohtauksen aiheuttaja on sepelvaltimotaudista johtuva yhden tai useamman sepelvaltimon tukos. Sydänkohtausta nimitetäänkin joskus puhekielessä sepelvaltimotautikohtaukseksi.

Sydänkohtaus on hengenvaarallinen tila. Sydäninfarktioireiden ilmetessä sairaalahoitoon on päästävä viipymättä, sillä hoidon viivästyminen voi johtaa sydänlihaksen vauriokohdan kuolioon.

Sydänkohtaus − oireet

Sydänkohtauksen tyypillinen oire on voimakas, puristava, laaja-alainen kipu rintakehän alueella. Kipukohtaa ei pysty tarkasti paikantamaan. Kipu voi säteillä vasempaan hartiaan ja olkavarteen, kaulalle, leukaperiin sekä selän puolelle. Voimakas kipu voi aiheuttaa myös pahoinvointia ja hikoilua.

Niin kutsuttu hiljainen sydäninfarkti ei aina aiheuta minkäänlaisia oireita. Kipu saattaa puuttua kokonaan tai ilmetä närästyksen tai polttelun tunteena rintalastan takana. Erityisesti ikääntyneillä, muistihäiriöisillä ja diabetestä tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla sydäninfarkti ei välttämättä oireile kipuna. Sen sijaan pääasiallisia oireita voivat olla hikoilu, pahoinvointi, heikotus ja epämiellyttävä olo.

Tunnista sydänkohtaus:

  • kova ja puristava kipu rintakehän alueella, joka ei hellitä levossa tai sydänlääkkeellä
  • rintakivun säteily hartiaseutuun, leukaperiin, kaulalle tai selkään
  • pahoinvointi, hikoilu tai epämiellyttävä olo
  • närästyksen tunne

On hyvä muistaa, että nuoren henkilön äkillisesti alkanut ja voimakas rintakipu on harvoin merkki sydänkohtauksesta.

Jos tunnistat sydänkohtauksen oireita itselläsi tai toisella henkilöllä, soita välittömästi hätänumeroon. Muista myös, että vähäisetkin oireet voivat olla merkki sydäninfarktista. Vähäiset oireet tai niiden puute ei kerro siitä, että sydäninfarkti olisi lievä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä eli takotsubo

Särkyneen sydämen oireyhtymällä tarkoitetaan sydänkohtauksen kaltaista tilaa, joka on seurausta järkytyksestä tai vahvasta tunnepitoisesta kokemuksesta. Esimerkiksi tieto läheisen menehtymisestä voi johtaa särkyneen sydämen oireyhtymään, jota kutsutaan myös takotsubo-oireyhtymäksi. Myös positiivinen tunnepitoinen tapahtuma tai liian rankka liikuntasuoritus voivat johtaa takotsuboon. Takotsubo voi vakavimmassa tapauksessa aiheuttaa äkkikuoleman.

Naiset sairastuvat särkyneen sydämen oireyhtymään miehiä todennäköisemmin. Takotsubo on yleisin yli 50-vuotiailla naisilla.

Särkyneen sydämen oireyhtymän oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin sydäninfarktissa. Aiheuttaja sen sijaan on eri: sydäninfarkti aiheutuu verisuonitukkeumasta, kun taas särkynyt sydän johtuu sydänlihaksen tilapäisestä halvaantumisesta.

Särkynyt sydän − oireet:

  • kova ja äkillisesti alkanut rintakipu
  • hengenahdistus ja pahoinvointi
  • mahdollinen tajunnan menettäminen

Takotsuboa ei voida erottaa sydäninfarktista ilman tutkimuksia. Sen vuoksi särkyneen sydämen oireiden ilmaantuessa on hakeuduttava välittömästi hoitoon soittamalla hätänumeroon.

Aortan repeämä

Aortan repeämä on seurausta aortan laajentumasta, jonka yleisin aiheuttaja on verenpainetauti. Aortan repeämä paikantuu yleensä rinta-aortan kohdalle, mutta se voi ilmetä myös vatsa-aortassa.

Aortan repeämän keskeisin oire on voimakas ja repivä, äkillisesti alkanut rintakipu. Kipua voi tuntua myös selässä ja vatsan alueella. Muita aortan repeämän oireita ovat muun muassa nopea sydämen syke ja hyvin korkea verenpaine.

Aortan repeämä on välitöntä sairaalahoitoa vaativa, hengenvaarallinen tila. Äkillinen ja voimakas rintakipu on aina syy hakeutua välittömästi hoitoon soittamalla hätänumeroon.

Angina pectoris eli sydänperäinen rintakipu

Angina pectoris tarkoittaa sydänperäistä rintakipua, joka johtuu sydämen ohimenevästä hapenpuutteesta. Sepelvaltimotaudin oireena esiintyvä sydänperäinen rasitusrintakipu ilmenee fyysisen tai henkisen rasituksen aikana ja helpottaa levossa. Tällöin puhutaan stabiilista angina pectoriksesta.

Epästabiilista angina pectoriksesta on kyse silloin, jos sydänperäistä rintakipua esiintyy myös muulloin kuin rasituksen yhteydessä. Oireet voivat muistuttaa sydäninfarktia. Epästabiilissa angina pectoriksessa sydänlihaksen hapenpuute on kuitenkin ohimenevää eikä johda pysyvään vaurioon.

Sepelvaltimotauti voi kuitenkin joskus johtaa myös sydäninfarktiin. Sydäninfarkti voi olla kyseessä silloin, jos puristava rintakipu alkaa levossa eikä hellitä sydänlääkkeen avulla. Sydäninfarktiin viittaavien oireiden ilmetessä tulee aina soittaa hätänumeroon.

Sydänlihastulehdus − oireet ja hoito

Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on useimmiten viruksen aiheuttama tulehdus sydänlihaksessa. Tyypillisesti sydänlihastulehdus alkaa tavallisen hengitystieinfektion seurauksena, kun taudinaiheuttaja lisääntyy ja kulkeutuu verenkierron kautta sydämeen. Esimerkiksi ylähengitystietulehdukseen liittyvät lievät sydänlihastulehdukset ovat varsin tavallisia, kun taas vakava sydänlihastulehdus on harvinainen. Elimistön rasittaminen sairastuneena voi johtaa sydänlihastulehdukseen, joten treenit kannattaa jättää väliin siihen saakka, kunnes oireet ovat menneet ohi.

Jos tulehdus ulottuu sydänlihaksen ulkopuolelle sydänpussiin saakka, puhutaan perimyokardiitista.

Suurin osa sydänlihastulehduksista on viruksen aiheuttamia, mutta niiden lisäksi tulehduksen voivat aiheuttaa jotkut bakteerit. Sydänlihastulehdus voi olla seurausta myös lääkkeen aiheuttamasta yliherkkyysreaktiosta.

Sydänlihastulehdus − oireet

Sydänlihastulehduksen tavallisin oire on rintakipu, joka voimistuu etukumarassa asennossa tai vasemmalla kyljellä maatessa. Muita oireita ovat kuume, heikentynyt suorituskyky ja väsymys. Sydänlihastulehdus voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos rintakipua ilmenee ylähengitystieinfektion sairastamisen jälkeen.

Sydänlihastulehduksen oireet vaihtelevat riippuen siitä, kuinka vakava sydänlihastulehdus on kyseessä. Vakavaan sydänlihastulehdukseen viittaavia oireita ovat hengenahdistus sekä rytmihäiriöt, ja kaikista vakavimpien tapausten yhteydessä voi ilmetä jopa sydämen vajaatoimintaa. Joissakin tapauksissa oireita ei ilmene ollenkaan, vaan sydänlihastulehdus todetaan esimerkiksi EKG-tutkimuksen yhteydessä.

Sydänlihastulehduksen hoito

Sydänlihastulehdukseen ei ole olemassa muuta itsehoitokeinoa kuin lepo. Vakavat sydänlihastulehdukset, joihin liittyy puutteita sydämen toiminnassa tai rytmihäiriöitä, hoidetaan sairaalassa. Lievät tapaukset taas paranevat yleensä itsestään riittävällä levolla. Sydänlihastulehdusta tai sen vakavuutta ei kuitenkaan saa lähteä arvioimaan itse, vaan sydänlihastulehdusta epäiltäessä täytyy käydä aina lääkärissä. Selvät sydänlihastulehduksen oireet vaativat pikaista hoitoa, joten päivystykseen on hakeuduttava viipymättä.

Lihasperäinen rintakipu

Lihasperäinen, rintakehän lihaksista johtuva rintakipu on yleensä paikallista. Lihasperäinen rintakipu oireilee rintakehän aristamisena silloin, kun kipukohdasta painaa.

Lihasperäinen kipu kehittyy yleensä lihaksen vamman tai ylikuormituksen seurauksena. Esimerkiksi kylkiluiden väliset lihakset voivat ylikuormittua kovan yskän vuoksi tai lihaksiin voi kehittyä jännitystiloja fyysisen tai psyykkisen stressin seurauksena. Lihasperäinen rintakipu on vaaratonta, mutta jos et ole varma kivun aiheuttajasta, on se hyvä käydä tutkituttamassa.

Tukirankaperäinen rintakipu

Tukirankaperäinen rintakipu on peräisin luista ja nivelistä, kuten rintarangan fasettinivelistä tai rintarangan rustorakenteista. Luunmurtumasta aiheutuva rintakipu on yleensä seurausta fyysisestä vammasta, jonka seurauksena murtumakohta on kipeä ja aristava. Kylkiluun murtuman yhteydessä sisään hengittäminen on vaikeaa ja rintakehän kiertäminen sivulle kivuliasta. Osteoporoosia sairastavalla henkilöllä murtumariski on kohonnut, jolloin kevyempikin isku voi aiheuttaa murtuman.

Seuraavissa kappaleissa käsitellään rintarangan ja rintakehän rustorakenteiden kipua, jotka lukeutuvat myös tukirankaperäiseen rintakipuun.

Rintarangan kipu

Rintarangan kipu ilmenee rintarangassa yläselän alueella. Rintarangalla tarkoitetaan sitä selkärangan osaa, joka sijaitsee rintakehän kohdalla, niskan ja alaselän välissä. Rintarangassa on 12 nikamaa, joihin ihmisen 12 paria kylkiluita kiinnittyvät.

Yleisin rintarangan alueen kiputiloja aiheuttava syy on jumiutuneet lihakset tai fasettinivelten oireilu tai jumiutuminen eli niin kutsuttu fasettilukko. Rintarangan kipu johtuu vain harvoin murtumasta. Myös välilevytyrä eli välilevyn pullistuma on rintarangan alueella harvinainen.

Rintarangan kipu voi säteillä selän lisäksi myös rintakehän etupuolelle. Rintarangan kipu on yleisintä nuorilla naisilla sekä ihmisillä, joiden työ kuormittaa rintarankaa fyysisesti.

Lue lisää: Selkäkipu

Tietzen oireyhtymä

Tietzen oireyhtymä on rintakehän kipua aiheuttava vaiva, joka paikantuu yleensä toiselle puolelle rintakehää, yhden kylkiluun ja rintalastan rustoliitokseen. Kylkiluut yhdistyvät rintalastaan kylkiruston avulla rintakehän etupuolella. Tietzen oireyhtymä oireilee rintakehän kipuna ja turvotuksena kylkiruston ja kylkiluun yhtymäkohdassa eli muutamia senttimetrejä rintalastan vieressä.

Tietzen oireyhtymässä kipu voi olla jomottavaa tai tuntua paineen tunteena tai terävänä pistona. Oireet pahenevat syvään hengittäessä ja muissa ylävartalon liikkeissä sekä painaessa kipeään rustoliitokseen yhdistyvää kylkiluuta. Oireet voivat muistuttaa sydänperäistä rintakipua, joten oireiden aiheuttaja tulee aina tutkia.

Tietzen oireyhtymän aiheuttajaa ei tunneta. Sairautta esiintyy eniten alle 40-vuotiailla ja se on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä. Tietzen oireyhtymä paranee yleensä itsestään, mutta sitä voidaan hoitaa myös tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.

Kostokondriitti

Kostokondriitti oireilee useamman kuin yhden kylkiruston ja kylkiluun liitoskohdan kipuna. Erona Tietzen oireyhtymään on myös se, että kostokondriitissa ei esiinny turvotusta. Kipukohta aristaa sitä painettaessa, tuntuen jomottavana tai terävänä kipuna tai paineen tunteena. Kostokondriitin oireet pahenevat ylävartaloa liikuttaessa ja syvään hengittäessä.

Kostokondriitti on yleisin yli 40-vuotiailla. Kostokondriittia voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, vaikkakin se paranee yleensä itsestään ajan kuluessa.

Rintakipu ja stressi

Voimakas ja pitkäkestoinen stressi saattaa aiheuttaa rintakehän tuntemuksia samalla tavalla kuin se voi aiheuttaa esimerkiksi niska-hartiaseudun kiputiloja ja päänsärkyä.

Paniikkikohtaus on äkillisesti ilmaantuva, voimakas pelko- ja ahdistuskohtaus. Paniikkikohtauksessa sympaattinen hermosto aktivoituu ja valmistaa ihmisen toimimaan uhkaavassa tilanteessa. Paniikkikohtaus voi aiheuttaa psyykkisten tunnetilojen lisäksi myös fyysisiä oireita, kuten hikoilua, sydämentykytystä ja rintakipua.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Asiantuntija
Kristian Paavonen
Kristian Paavonen

kardiologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.