Refluksitauti on pitkäaikainen sairaus, jonka aiheuttaa ruokatorven alemman sulkijan vajavainen toiminta
24.1.2022
Refluksitauti on sairaus, jossa mahalaukun hapanta sisältöä pääsee takaisin ruokatorveen. Refluksitauti aiheuttaa pitkäaikaisia ja toistuvia oireita, joista yleisin on närästys. Tässä tietopaketissa kerrotaan refluksitaudin oireista ja hoidosta. Saat myös käytännön vinkkejä refluksioireiden helpottamiseen.
Pitkäaikaiset ja useita kertoja viikossa toistuvat oireet, kuten nielemisvaikeudet, jatkuva tai voimakas närästys kannattaa tutkituttaa lääkärin vastaanotolla. Myös yli 55-vuotiaana alkaneet refluksioireet kannattaa tutkituttaa, jotta mahdolliset sairaudet voidaan poissulkea ja närästyksen syy voidaan hoitaa.
Sisällysluettelo
Mikä on refluksitauti?
Refluksitauti on sairaus, jossa mahalaukun hapanta sisältöä nousee takaisin ruokatorveen aiheuttaen närästysoireita ja pitkään jatkuneena joskus myös ruokatorven limakalvovaurioita.
Närästys on rintalastan takana tai kurkussa tuntuva poltteleva ja ikävä tunne, joka johtuu yleisimmin ruokatorveen nousevasta happamasta mahan sisällöstä. Moni kärsii satunnaisesti närästyksestä esimerkiksi runsaan syömisen ja mahaa ärsyttävien ruoka-aineiden nauttimisen jälkeen. Usein toistuvan närästyksen syy on refluksitauti.
Refluksitauti ei ole sairautena vain pientä ohimenevää närästystä, vaan se voi huonontaa elämänlaatua merkittävästi. Hoitamaton refluksitauti saattaa pahimmillaan aiheuttaa myös lisäsairauksia, kuten kroonisen ruokatorven tulehduksen.
Refluksitauti johtuu yleensä ruokatorven ja mahalaukun välissä sijaitsevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Myös palleatyrä altistaa sulkijalihaksen huonolle toiminnalle ja refluksille. Palleatyrä syntyy mahalaukun liukumisesta pallealihaksen läpi rintaontelon puolelle. Tämä johtaa yleensä ruokatorven ja mahalaukun välisen "takaiskuventtiilin" pettämiseen ja mahahappojen nousuun ruokatorven puolelle.
Refluksitauti − oireet
Refluksitaudin pääoire on närästys ja toiseksi yleisin oire on käänteisvirtaus. Käänteisvirtauksessa mahalaukun sisältöä virtaa takaisin kurkkuun tai suuhun − ilman pahoinvointia tai oksentelua.
Muita refluksitaudin oireita ovat nielemisvaikeudet ja -kivut sekä rintakipu. Muusta kuin sydänperäisestä rintakivusta kärsivistä noin puolella rintakivun syy on refluksitauti. Voimakas ja äkillinen rintakipu ei kuitenkaan ole närästystä, vaan se voi olla merkki sydänperäisistä oireista. Jos äkillistä rintakipua esiintyy, on syytä mennä päivystykseen.
Refluksitauti voi aiheuttaa myös ylempien hengitysteiden oireita, kuten kurkkukipua, äänen käheytymistä ja hampaiden kiillevaurioita. Alempien hengitysteiden oireet ja löydökset kuten astma tai keuhkokuume voivat myös olla refluksitaudin aiheuttamia.
Kaiken kaikkiaan refluksitauti aiheuttaa pitkäaikaisia ja toistuvia oireita, jotka huonontavat elämänlaatua merkittävästi.
Refluksitaudin oireita ovat:
- närästys
- käänteisvirtaus
- ylävatsakipu
- nielemisvaikeudet ja -kivut
- rintakipu
- ylempien hengitysteiden oireet ja löydökset, kuten kurkkukipu, äänen käheytyminen ja hampaiden kiillevauriot
- alempien hengitysteiden oireet ja löydökset, kuten astma ja keuhkokuume
Refluksitauti − hoito
Refluksitaudin hoitona ovat lääkkeetön itsehoito, haponestolääkkeet tai leikkaus.
Refluksitaudin itsehoitoa suositellaan kaikille närästyksestä kärsiville. Lääkkeettömään itsehoitoon kuuluu painonhallinta ja refluksioireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen. Tutkimusten mukaan jo 3,5 prosentin painonlasku vähentää refluksioireiden toistumistiheyttä 40 prosenttia. Vältettäviä ruoka-aineita ovat muun muassa kofeiini, voimakkaasti maustetut, happamat ja rasvaiset ruoat sekä sitrushedelmät. Myös alkoholin ja tupakoinnin välttäminen helpottaa ruokatorven happoaltistusta.
Sängyn päädyn korotus ja vasemmalla kyljellä nukkuminen voivat parantaa yöunen laatua ja siten auttaa yöllisiin refluksioireisiin.
Refluksitautia hoidetaan haponestolääkkeillä, joista tehokkaimpia ovat protonipumpun estäjät (PPI). Lääkkeiden tehtävänä on neutralisoida mahan happamuutta ja vähentää haponeritystä sekä pienentää ruokatorven ärsytystä. Lievempiin närästysoireisiin voi auttaa myös apteekista ilman reseptiä saatavat närästyslääkkeet.
Refluksitaudin leikkaushoitoa tarvitaan harvoin. Yleisin leikkaus on tähystyskirurgisesti nukutuksessa tehtävä fundoplikaatio. Leikkauksessa parannetaan ruokatorven alasulkijan kykyä estää takaisinvirtausta ruokatorveen ja samalla korjataan usein myös palleatyrä.
Refluksitauti ja ruokavalio
Ruokavalio on tärkeässä roolissa refluksitaudin hoidossa, sillä tietyt ruoka-aineet ja suuret annoskoot altistavat refluksitaudille ja voivat pahentaa oireita, kuten närästystä. Oireita aiheuttavia ruoka-aineita ei kannata täysin hylätä, vaan eri ruoka-aineita kannattaa kokeilla vähentää ja katsoa mikä itsellä vähentää oireita.
Seuraavat ruoka-aineet voivat pahentaa refluksitaudin oireita:
- rasvainen tai paistettu ruoka
- sitrushedelmät
- voimakkaat mausteet ja yrteistä minttu
- tomaatti ja sipuli
- suklaa
- kahvi
- hiilihapotetut juomat ja happamat hedelmämehut
- alkoholi
Refluksitauti ja raskaus
Närästys ja refluksitaudin muut oireet ovat hyvin yleisiä raskauden aikana. Tilastojen mukaan 40−85 prosentilla odottavista äideistä on refluksitaudin oireita. Epämukavasta tunteesta huolimatta oireet ovat yleensä harmittomia.
Kasvava kohtu aiheuttaa painetta vatsalaukkuun, minkä takia vatsan sisältö pääsee helpommin nousemaan nieluun. Myös raskaushormonit voivat altistaa närästykselle etenkin alkuraskaudesta. Raskausaikana närästystä voi hoitaa raskaana oleville sopivilla närästyslääkkeillä sekä samoilla elintapaohjeilla, joita närästykseen suositellaan kaikille. Vasemmalla kyljellä nukkuminen ja kohtuullinen liikunta saattavat lievittää raskauden aikaisia refluksioireita.
10 vinkkiä refluksitaudin helpottamiseen
Seuraavat vinkit voivat helpottaa refluksia, jossa yleisimpänä oireena on närästys.
- Vältä vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita sekä rasvaisia ruokia.
- Aikaista ruokarytmiäsi. Vältä illalla etenkin raskasta ruokailua.
- Pidä annoskoko maltillisena ja vältä suuria ateriakokoja.
- Syö säännöllisesti ja rauhassa.
- Vähennä kahvin ja alkoholin juontia.
- Vältä happamia mehuja.
- Älä polta tupakkaa tai käytä nuuskaa.
- Jos sinulla on ylipainoa, painon pudotus auttaa usein.
- Liian tiukka vaatetus ja vatsan sisältöä liikuttavat liikkeet, kuten kumartelu, voivat pahentaa närästysoireita.
- Jos närästys vaivaa yöllä, kohota sängyn yläpäätä noin 10−15 cm esim. lisäämällä tyynyjä selän alle.
Milloin lääkäriin?
Pitkäaikaiset ja useita kertoja viikossa toistuvat oireet, kuten nielemisvaikeudet, jatkuva tai voimakas närästys kannattaa tutkituttaa lääkärin vastaanotolla. Myös yli 55-vuotiaana alkaneet refluksioireet kannattaa tutkituttaa, jotta mahdolliset sairaudet voidaan poissulkea ja närästyksen syy voidaan hoitaa.
Refluksitautia hoitavat gastroenterologit ja gastrokirurgit.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Heini Savolainen.