Rasvamaksa on tila, jossa maksasoluihin kertyy ylimääräistä rasvaa

30.1.2024

Rasvamaksasta puhutaan silloin, kun yli viidessä prosentissa maksasoluja on rasvaa. Rasvamaksa jaetaan perinteisesti alkoholin aiheuttamaan rasvamaksaan ja ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan (NAFLD). Jopa neljäsosalla suomalaisista aikuisista on ei-alkoholiperäinen rasvamaksa. Maksan rasvoittuminen voi johtaa pahimmillaan maksakirroosiin. Alkoholin käyttömäärän suhteen ei ole olemassa turvallista rajaa.

Rasvamaksan oireet

Rasvamaksa ei yleensä aiheuta oireita alkuvaiheessa, mikä tekee sen diagnosoinnista ja hoidosta haastavaa. Tilan edetessä voi kuitenkin ilmetä erilaisia merkkejä ja oireita, jotka viittaavat rasvamaksaan. Oireet voivat vaihdella yksilöittäin ja riippuvat taudin vakavuudesta.

Oireet ja merkit, jotka voivat viitata rasvamaksaan ovat:

  • Väsymys ja heikotus: Usein rasvamaksa on yksi metabolisen oireyhtymän ilmentymä. Metaboliseen oireyhtymään kuuluu muun muassa ylipaino, kookas vyötärö, verenpainetauti, korkeat veren rasva-arvot ja diabetes. Tässä kokonaistilanteessa voi esiintyä väsymystä ja yleiskunnon laskua.
  • Ylävatsakivut: Turvonnut maksa voi venyttää hyvin tuntohermotettua maksaa ympäröivää sidekudoskapselia, jolloin voi oireina esiintyä kipua ja epämukavaa tunnetta oikealla ylävatsalla.
  • Painonnousu: Rasvamaksaan liittyvä painonnousu voi olla yleinen havainto. Rasvasolut voivat häiritä insuliinin toimintaa ja vaikuttaa painonhallintaan.
  • Muutokset ihossa: Ihon kutina, kellerrys, korostunut rintakehän ja kasvojen verisuonikuvioitus saattavat merkitä jo pitkälle edennyttä maksasairautta.

 

Rasvamaksan syyt

Rasvamaksan taustalla olevat tarkat syyt voivat vaihdella, mutta yleisesti ottaen  sen kehittymistä edistää ylipaino, lihavuus, tyypin 2 diabetes, insuliiniresistenssi, epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, korkea verenpaine ja perintötekijät.

Rasvamaksan yleisin syy on ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus, mutta myös normaalipainoisen ihmisen maksa voi olla rasvoittunut.

  • Tyypin 2 diabetes: Diabetes voi vaikuttaa negatiivisesti maksan toimintaan ja lisätä rasvan kertymistä maksaan.
  • Insuliiniresistenssi: Rasvamaksaan voi liittyä tila, jossa elimistö ei reagoi normaalisti insuliiniin. Insuliiniresistenssi voi johtua esimerkiksi lihavuudesta, liikunnan puutteesta ja epäterveellisistä ruokailutottumuksista.
  • Liiallinen sokerin ja tyydyttyneiden rasvojen saanti: Epäterveellinen ruokavalio, jossa on runsaasti sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja, voi edistää rasvamaksan kehittymistä.
  • Nopea laihtuminen: Äkillinen ja suuri painonpudotus voi johtaa rasvan kertymiseen maksaan, varsinkin jos se tapahtuu epäterveellisin keinoin.
  • Perimätekijät: Geneettiset taipumukset voivat altistaa rasvamaksan kehittymiselle.

 

Rasvamaksan toteaminen

Rasvamaksa on tärkeää havaita varhaisessa vaiheessa, jotta sen etenemiseen voidaan puuttua. Rasvamaksa havaitaan usein, kun ryhdytään etsimään syitä esimerkiksi terveystarkastuksessa havaittuihin kohonneisiin maksa-arvoihin. Rasvamaksan lopullinen diagnoosi edellyttää lisätutkimuksia, mutta jos kyseessä on selvästi ylipainoinen henkilö, on perusteltu syy epäillä rasvamaksaa. Perustutkimuksena käytetään ylävatsan ultraäänitutkimusta.

Rasvamaksan hoito

Rasvamaksaan ei ole olemassa hyvää lääkitystä vielä tällä hetkellä. Rasvamaksan hoidossa keskeisin tavoite on painon vähentäminen. Laihduttamisen vaikutus maksan terveyteen näkyy nopeasti, mutta painonpudotuksen olisi kuitenkin hyvä tapahtua hallitusti. Sopiva vauhti on 1—2 kiloa kuukaudessa.

Laihduttaminen on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi vähentää rasvan määrää maksassa. Jo muutaman prosentin painonpudotus voi alentaa maksan rasvapitoisuutta yli kymmenen prosenttia. Merkittävällä elämäntaparemontilla maksa voi tulla rasvattomaksi edellyttäen, että voimakasta geneettistä alttiutta rasvamaksalle ei ole.

Myös liikunta yksinään ilman painonpudotusta auttaa vähentämään rasvan määrää maksassa. Elintapamuutosten lisäksi on tärkeää hoitaa hyvin myös muita sairauksia, kuten diabetesta ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Jos kyseessä on alkoholin aiheuttama rasvamaksa, alkoholin käyttö tulee lopettaa.

 

Rasvamaksan ehkäisy

Paras tapa ehkäistä rasvamaksaa on tehdä asioita, jotka ylläpitävät yleistä terveyttä:

  • Harrasta liikuntaa säännöllisesti
  • Pidä paino normaalina
  • Käytä alkoholia mahdollisimman vähän
  • Vältä hedelmäsokerin, sokeripitoisten virvoitusjuomien ja nopeiden hiilihydraattien liiallista käyttöä

Milloin lääkäriin?

Hakeudu lääkäriin, jos maksa-arvot ovat jatkuvasti koholla. Yleislääkäri tekee perusselvitykset ja teetätyttää röntgenissä ylävatsan ultraäänitutkimuksen. Tarpeen vaatiessa gastroenterologi tekee jatkoarvion. Mahdollisesti todetun rasvamaksan lisäksi tulee sulkea pois muut maksaa ärsyttävät sairaudet.

Varaa aika yleislääkärille

Asiantuntija
Markku Nissinen

Gastroenterologi ja sisätautien erikoislääkäri

Minulla on yli kahden vuosikymmenen kokemus ruoansulatuselimistön sairauksien (esim. maksasairaudet, keliakia, colitis ulcerosa, Crohnin tauti, anemia) hoidosta, vatsavaivojen (kivut, laihtuminen) selvittelyistä sekä gastro- ja kolonoskopiatutkimuksista.