Nainen pitelemässä rannetta.
Tietopaketti

Rannekanavaoireyhtymä

28.1.2025 | Päivitetty 29.1.2025

Asiantuntija Teemu Karjalainen, LT, Kirurgian ja käsikirurgian erikoislääkäri

Rannekanavaoireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa keskihermo (nervus medianus) joutuu puristuksiin rannekanavassa, mikä heikentää sen paikallista verenkiertoa. Tämä aiheuttaa tyypillisesti puutumista ja pistelyä peukalossa, etusormessa, keskisormessa ja osittain nimettömässä. Oireisiin voi kuulua myös kipua ranteessa, joka voi säteillä yläraajaan, sekä joissain tapauksissa käden kömpelyyttä.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet häiritsevät käden käyttöä tai yöunta. Hoitoon kannattaa hakeutua kiireellisesti, jos puutumiseen liittyy pinsettiotteiden kömpelyyttä tai voimakasta särkyä.  

Katso vapaat ajat

Sisällysluettelo

Mistä rannekanavaoireyhtymä johtuu?

Rannekanavaoireyhtymä johtuu siitä, että rannekanavan läpi kulkeva keskihermo joutuu puristuksiin rannekanavassa. Rannekanava on lyhyt tunneli, jossa kulkee sormien koukistajajänteet ja keskihermo.

Keskihermon tila rannekanavassa voi käydä ahtaaksi, jos jänteissä on turvotusta tai jos jänteet aiheuttavat painetta hermoon toistuvassa kuormituksessa. Hermoon kohdistuva liiallinen paine aiheuttaa sen, että hermon sisäinen verenkierto heikkenee ja hermo alkaa kärsiä hapen puutteesta. Tämä ilmenee oireina, tyypillisimmin puutumisena ja pistelynä sormissa. 

Rannekanavaoireyhtymän kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät. Keskeisimpiä ovat perinnöllisyys, ruokavalio ja elintavat – erityisesti metabolinen oireyhtymä, kuten ylipaino ja diabetes, lisäävät riskiä. Lisäksi toistuva sormien kuormitus voi altistaa oireyhtymälle.  

Rannekanavaoireyhtymän oireet

Rannekanavaoireyhtymän tyypillisiä oireita ovat käden ja peukalon, etu- keskisormen ja nimettömän puutuminen, pistely ja käden särky. Puutumisoireet ilmenevät tyypillisimmillään öisin ja voivat herättää unesta. Pistely ja puutuminen helpottavat tavallisesti nopeasti käden ravistelulla, mutta rannekanavaoireyhtymä voi edetä tilanteeseen, jossa kädessä on jatkuva puutuminen ja tunnon alenema.

Joskus kädessä voi esiintyy kömpelyyttä ja lihasheikkoutta. Se voi tehdä pienten esineiden pitämisestä tai hienomotoriikkaa vaativista tehtävistä vaikeita. Joskus kipu säteilee kyynärvarren ja olkavarren alueelle asti. Oireet pahenevat yleensä rasituksen myötä, käsiä ylhäällä pitäessä tai käden yhtäjaksoisissa/staattisissa asennoissa kuten autolla tai pyörällä ajaessa.

Itsehoito

Rannekanavaoireyhtymän oireita voi kokeilla omatoimisesti lievittää terveellisillä elämäntavoilla, etenkin jos taustalla on metabolista oireyhtymää (ylipaino ja diabetes). Liiallista oireita aiheuttavia toistuvia liikkeitä voi yrittää välttää, silloin kun ne pahentavat oireita. Työergonomia kannattaa tarkistaa yhdessä työfysioterapeutin kanssa.

Rannekanavaoireyhtymän hoito

Rannekanavaoireyhtymää voi hoitaa monin keinoin. Toisilla oireet helpottavat ajan myötä ilman mitään hoitoja. Itsehoito on riittävä, jos oireet ovat lievät eivätkä häiritse arkea merkittävästi.

Tavallisesti hoito aloitetaan ei-leikkauksellisin keinoin, jos oireet eivät ole hyvin vaikeita ja leikkaushoitoa käytetään vaikeissa oireissa tai oireissa, jotka häiritsevät muista hoidoista huolimatta.

Manuaalinen terapia ja liukuharjoitukset: Fysioterapeutin ohjaamat manuaaliset hoidot ja hermon liukuharjoitukset voivat vähentää ranteen turvotusta ja parantaa hermon liikkuvuutta kanavassa.

Lastahoito: Yöllä käytettävä rannelasta pitää ranteen suorassa asennossa, mikä vähentää hermoon kohdistuvaa painetta ja voi lievittää oireita. Lastahoito ei näytä vaikuttavan kovin paljon rannekanavaoireyhtymän oireiden kehittymiseen pitkässä juoksussa, mutta se voi toisinaan helpottaa oireita ainakin tilapäisesti. Lastaa ei siis tarvitse käyttää, silloin kun siitä ei tunnu olevan ensinkään hyötyä oireisiin.

Kortisonipistos: Lääkäri voi suositella kortisonipistosta, jos oireet ovat muista hoidoista huolimatta hankalia. Pistos tarjoaa nopean, mutta yleensä tilapäisen helpotuksen. Sen vaikutukset häviävät 3–6 kuukauden mennessä ja pitkäaikaishyötyjä ei tiedetä olevan. Näin ollen kortisonipistos sopii parhaiten silloin, kun oireet ovat hankalat, eikä leikkaus ole vielä syystä tai toisesta ajankohtainen, esimerkiksi raskaana ollessa tai työtilanteen vuoksi.

Kirurgia: Jos oireet ovat vaikeita tai eivät lievity muilla hoitokeinoilla, kirurginen hoito voi olla tarpeen. Kirurgisen hoidon tarpeesta päätetään yhdessä kirurgin kanssa.

Rannekanavaoireyhtymän leikkaus

Milloin leikkaus on tarpeen?

Rannekanavan kirurginen avaus tulee kyseeseen, jos oireet ovat hyvin hankalat tai eivätkä helpota riittävästi ei-leikkauksillisin keinoin. Leikkauksessa rannekanava avataan ja se onnistuu tavallisesti paikallispuudutuksessa. Joskus voidaan käyttää laajempaa puudutusta tai nukutusta.

Leikkauksen kulku

Leikkaus kestää kokeneissa käsissä vain muutaman minuutin ajan. Leikkauksessa rannekanavan kattona oleva poikittainen ranneside katkaistaan, jolloin rannekanava avautuu ja hermo saa lisää tilaa. Avauksen jälkeen iho suljetaan ja käteen asetetaan sidos, jota pidetään muutamia vuorokausia.

Toipuminen leikkauksesta

Haava paranee tavallisesti kahdessa viikossa, ja kevyt käyttö onnistuu heti leikkauksen jälkeisinä päivinä. Raskaampi kuormitus voi olla hankalaa ensimmäisen 1–2 kuukauden aikana, koska leikkausalue on kosketus tai paineluarka, mutta tämä arkuus helpottaa tavallisesti itsekseen ajan kuluessa.

Puutumis- ja pistelyoireet helpottavat tavallisesti muutamissa päivissä, mutta jos leikkausta edeltävästi on jatkuvaa tunnonalenemaa tai lihasheikoutta, se korjaantuu hitaammin ja joskus vain osittain, tavallisesti muutamassa kuukaudessa.

Leikkauksen mahdolliset riskit ja komplikaatiot

Leikkaukseen liittyy pieni riski haavatulehduksesta (<1 %) ja toisinaan leikkauksen jälkeen alkaa esiintyä napsusormioiretta, (joku sormista lukkiutuu koukkuun) joka johtuu jännetuppitulehduksesta sormen juuressa. Tätä tulehdusta voidaan hoitaa kortisoni-injektiolla mutta joskus senkin hoitoon tarvitaan leikkausta.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet häiritsevät käden käyttöä tai yöunta. Hoitoon kannattaa hakeutua kiireellisesti, jos puutumiseen liittyy pinsettiotteiden kömpelyyttä tai voimakasta särkyä.

Katso vapaat ajat

Asiantuntija
Teemu Karjalainen

LT, Kirurgian ja käsikirurgian erikoislääkäri

Erityisosaamiseeni kuuluvat sormivammat, käden hermovammat, rannevammat, kyynärnivel ongelmat, kyynärpäävamma ja rannekanavaoireyhtymä. Tervetuloa vastaanotolleni!
Näytä tiedot