Borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus tarttuvat ihmiseen punkin pureman kautta

Punkki eli puutiainen (ixodes ricinus) on punkkeihin kuuluva pieni hämähäkkieläin.

Puutiaiset levittävät tartuntatauteja ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin pureman välityksellä.

Suomessa yleisimmät puutiaisen levittämät taudit ovat:

• Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama borrelioosi eli Lymen tauti
• puutiaisaivotulehdus eli TBE tai puutiaisaivokuume

Borrelioosi on yleisempi kuin puutiaisaivotulehdus, mutta puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ilmoitetaan vuosittain arviolta 2000 borrelioositapausta.

Puutiaiset levittävät myös jänisruttoa (tularemia), jota esiintyy pääasiassa eläimillä. Jänisrutto voi kuitenkin tarttua ihmiseen puutiaisen ja muiden pistävien eläinten, kuten hyttysen, paarman ja mäkärän välityksellä.

Puutiaisten esiintyvyys Suomessa

Puutiaisia ja niiden levittämiä tartuntatauteja esiintyy Suomessa lähes koko maassa aina Etelä-Lappiin asti. Punkit viihtyvät etenkin pusikoissa ja heinikoissa.

Eniten puutiaisia esiintyy rannikko- ja saaristoalueilla, etenkin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttaneen siihen, että puutiaisten määrä on kasvanut Suomessa ja Euroopassa runsaasti viime vuosina.

Punkkien elinikä on 2-4 vuotta. Punkkien elämänkaaressa on kolme vaihetta: toukka, nymfipunkki ja aikuisvaihe. Jokainen punkin elämänvaihe kestää noin vuoden.

Milloin punkkikausi alkaa?

Punkkikausi alkaa tavallisesti keskilämpötilan ylittäessä 5 °C, useimmiten huhti–toukokuussa ja loppuu tyypillisesti loka–marraskuussa.

Vähälumisina tai lumettomina talvina punkkikausi voi kestää Etelä-Suomessa helmi-maaliskuusta jopa joulukuuhun asti. Borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta havaitaan eniten elokuussa.

Muistilista punkkikauteen

Muista seuraavat asiat, kun punkkikausi alkaa:

• Ota selvää oleskelualueesi punkkitilanteesta. Riskialueilla oleskelevien kannattaa suojautua TBE-rokotteella.
• Pukeudu luonnossa liikkuessasi pitkähihaisiin vaatteisiin ja maastossa pitkävartisiin kenkiin. Vaaleista vaatteista erottaa punkin helpoiten.
• Tee punkkisyyni päivittäin. Muista myös päänahka ja korvantaukset.
• Tutki lemmikkieläimesi päivittäin, äläkä päästä niitä sänkyyn. Koirassa oleva punkki siirtyy helposti petivaatteiden kautta ihmiseen.
• Pidä punkkipihdit mukana kesäreissussa ja mökillä. Ihossa olevat punkit tulee poistaa mahdollisimman nopeasti.

Borrelioosi (Lymen tauti, Lymen borrelioosi) on tartuntatauti, jota levittävät hämähäkkieläimiin kuuluvat puutiainen (ixodes ricinus) ja taigapunkki (ixodes persulcatus).

Borrelioosi on seurausta bakteerin (Borrelia burgdorferi) aiheuttamasta tulehduksesta. Bakteerin alkuperäinen lähde on pienet jyrsijät, joista se leviää ensin puutiaiseen ja sitten puutiaisen pureman kautta ihmiseen.

Lymen tauti -termi viittaa Yhdysvalloissa sijaitsevaan Lymen kaupunkiin. Kaupungissa havaittiin 1970-luvulla sekä lapsilla että aikuisilla taudintapauksia, joiden oireita olivat niveltulehdukset ja ihottuma.

Tutkijat havaitsivat, että valtaosaa tapauksia edelsi erythema migrans -ihottuma. Tänä päivänä borrelioosi on Euroopan ja Yhdysvaltojen yleisin puutiaisten levittämä zoonoosi.

Zoonoosi on tartuntatauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Borrelioosin itämisaika on punkin puremasta ensimmäisiin oireisiin noin 3–30 vuorokautta.

Borrelioosin oireet — miten borrelioosi oireilee?

Borrelioosin oireet ilmenevät, jos puutiainen ehtii tartuttamaan Borrelia burgdorferi -bakteerin ihmiseen. Bakteeri siirtyy ihmiseen yleensä, kun puutiainen on ollut ihossa kiinni noin vuorokauden.

Borrelioosin ensivaiheen oire on laajeneva ja punoittava ihottuma eli erythema migrans (vaeltava punoitus). Ihottuma muodostuu puutiaisen pureman kohdalle, laajenee ulospäin rengasmaisesti ja häviää lopulta muutamassa viikossa.

Borrelioosin varhaisvaiheessa voi ilmetä myös flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, väsymystä, päänsärkyä ja lihassärkyä.

Joskus oireena voi olla myös ihomuutoksia, jotka voivat näkyä esimerkiksi ihottumana, punoituksena tai sinertävän punaisena kyhmynä.

Etenkin lapsilla voi joskus myös toispuoleista kasvohalvausta. Hoitamattomana borrelioosi voi aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, kuten hermosto- ja sydänoireita.

Borrelioosin diagnosointi

Borrelioosi todetaan lääkärin vastaanotolla potilaan oireiden ja haastattelun sekä laboratoriokokeiden perusteella. Useimmissa tapauksissa potilas on tietoinen punkin puremasta.

Kun potilaalla esiintyy borrelioosiin liittyvää erythema migrans -ihottumaa, borrelioosin mahdollisuutta lähdetään tutkimaan ja hoitamaan ilman muita altistusta tai oireita.

Varaa aika borrelioosin hoitoon

Borrelioositesti

Borrelioosi voidaan todeta borreliabakteerin IgG-luokan vasta-ainetestillä. Kun borreliabakteeria kantava puutiainen puree ihmistä, ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä alkaa tuottamaan vasta-aineita bakteeria vastaan.

Jos elimistöstä löytyy borreliabakteerin vasta-aineita, potilaalla voidaan diagnosoida tuore tai aikaisemmin sairastettu borrelioosi. Borrelioosi voidaan osoittaa vasta-ainetestillä vasta noin kuukauden päästä puutiaisen puremasta.

Tämä johtuu siitä, että elimistöön muodostuu riittävästi vasta-aineita testiä varten noin 3–4 viikon kuluessa. Yleensä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Borrelioositestin luotettavuus kasvaa siinä vaiheessa, kun potilaalla esiintyy borrelioosin myöhäisoireita.

Infektiolääkäri voi määrätä myös muita, harvemmin käytettyjä laboratoriokokeita epäselvissä tilanteissa.

Borrelioosin hoito

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla tilanteen mukaan joko lyhyemmällä tai pidemmällä antibioottikuurilla. Yleislääkäri tai infektiolääkäri toteaa borrelioosin ja päättää, mikä antibiootti ja missä muodossa soveltuu taudin hoidoksi.

Borrelioosin hoito on tärkeää, sillä tauti voi johtaa hoitamattomana erilaisiin komplikaatioihin ja aiheuttaa esimerkiksi hermosto- ja sydänoireita. Jos potilaalla esiintyy borrelioosiin liittyvää erythema migrans -ihottumaa, lähdetään taudin mahdollisuutta tutkimaan ja hoitamaan ilman muita oireita tai altistusta.

Miten borrelioosilta voi suojautua?

Punkin pureman tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä TBE-rokote ei suojaa punkkien levittämältä borrelioosilta.

Borrelioosin ehkäisyssä tärkeää on peittävä pukeutuminen ja oman kehon sekä kotieläinten tarkastaminen punkkien varalta päivittäin. Borrelioosilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin vaatteisiin luonnossa liikkuessa.

Heinikossa tai maastossa kannattaa käyttää myös varrellisia saappaita tai pitää sukkia lahkeiden päällä. Pitkähihaiset vaatteet estävät puutiaisen pääsyn iholle asti.

Vaaleiden vaatteiden käyttäminen puolestaan helpottaa punkkien havaitsemista. Punkkeja vastaan on olemassa myös punkkikarkotetta, jota laitetaan paljaaksi jääville ihoalueille.

Iho on hyvä tarkistaa punkeilta päivittäin, kun ulkoillaan punkkien riskialueilla.

Punkkirokote, eli viralliselta nimeltään TBE-rokote, suojaa puutiaisten levittämältä puutiaisaivokuumeelta eli TBE-virukselta. Yleisesti käytetty nimitys punkkirokote on harhaanjohtava, sillä rokote ei suojaa punkkien puremilta tai muilta niiden levittämiltä taudeilta, kuin puutiaisaivotulehdukselta.
TBE-rokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan maksuttomana tietyillä riskialueilla asuville. Myös muiden, pidempiä aikoja riskialueilla oleskelevien ja luonnossa liikkuvien, kannattaa harkita rokottautumista. Lue lisää punkkirokotteesta.

Punkkirokotteen hinta on 70,60 € / yksi rokotuskäynti. Hinta rokotuskäyntiä kohden on kokonaishinta, joka sisältää rokotteen (Encepur tai Ticovac), pistoksen ja palvelumaksun.

Punkkien levinneisyys ulottuu Suomessa lähes koko maahan aivan pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja esiintyy rannikkoseuduilla ja saaristossa. Ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttaneen siihen, että punkkien määrä on kasvanut Suomessa ja Euroopassa runsaasti.

Punkit ja borrelioosi

Punkeilta ja niiden syljestä tarttuvalta borrelioosilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin vaatteisiin luonnossa liikkuessa. Heinikossa tai maastossa kannattaa käyttää myös varrellisia saappaita tai pitää sukkia lahkeiden päällä. Pitkähihaiset vaatteet estävät punkin pääsyn iholle asti. Vaaleista vaatteista punkit on helpompi havaita. Punkkeja vastaan on olemassa myös punkkikarkotetta, jota laitetaan paljaaksi jääville alueille. 

Tarkista iho punkeilta päivittäin, kun ulkoilet punkkialueilla. Punkit purevat lapsia usein ylävartaloon. Punkit voivat kuitenkin kiinnittyä myös päänahkaan tai korvantauksiin, joten on tärkeää käydä läpi koko keho päästä varpaisiin niiden varalta.
Punkkiaikana on hyvä pitää myös punkkipinsetit lähettyvillä, jotta mahdolliset punkit saadaan irrotettua mahdollisimman nopeasti ihosta. Mitä nopeammin punkki saadaan poistettua, sitä epätodennäköisempää on tartunnan saaminen. 

Puutiaisaivokuume

Puutiaisaivokuumeelta, eli TBE:ltä, voi suojautua rokotteella muun punkeilta suojautumisen lisäksi. Puutiaisrokote ei suojaa punkkien puremilta eikä borrelioosilta, mutta ehkäisee TBE-viruksen tarttumista, eli puutiaisaivotulehdukseen sairastumista.