Plantaarifaskiitti on yleisin syy jalkapohjan kipuun.

Plantaarifaskiitti on yleisin syy jalkapohjan kipuun

13.5.2022

Plantaarifaskiitti eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma on tavallisin syy jalkapohjan kipuun. Plantaarifaskiitin yleisin oire on jalkapohjassa tuntuva kipu heti liikkeelle lähdettäessä. Tässä tietopaketissa kerrotaan mikä aiheuttaa plantaarifaskiitin ja miten sitä voi hoitaa.

Jalkapohjan kivun vuoksi on syytä hakeutua hoitoon parin viikon sisällä, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ei ole apua tai jos kivun syy ei ole ilmeinen. Jos jalkapohjaan on kohdistunut äkillinen vamma tai se ei kestä astumista, on syytä hakeutua lääkäriin nopeammin.

Sisällysluettelo

Mikä on plantaarifaskiitti?

Plantaarifaskiitti on jalkapohjan kipua, joka johtuu kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeumamuutoksista ja mikrovaurioista. Kipu ja arkuus tuntuvat yleensä kantapään etupuolella jalkapohjassa ja yleisimmin sisäsyrjällä. Kipua voi esiintyä myös kalvon keskiosassa. Kivuliaalla kohdalla kävelyn välttäminen saattaa kipeyttää myös jalkaterän ulkosyrjää. Yleensä kipu on lievää, mutta pahimmillaan kantapääkipu voi tehdä kävelyn hyvin hankalaksi.

Plantaarifaskiitista aiheutuvaa kipua kuvaillaan usein liikkeellelähtökivuksi, koska kipu tuntuu erityisesti aamuisin ensimmäisten askelten yhteydessä ja liikkeelle lähtiessä pitkän paikallaolon jälkeen. Kipu voi lievittyä päivän mittaan, mutta palata illalla, jos jalkaa on rasitettu päivän aikana. Plantaarifaskiitissa lepokipua ei juurikaan esiinny.

Mikä aiheuttaa plantaarifaskiitin? 

Plantaarifaskiitin syy ei ole aina selvillä, ja usein kyseessä onkin monen tekijän summa. Tavallisimmin plantaarifaskiitin aiheuttaja on jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus. Plantaarifaskiitin on katsottu aiheutuvan muuttuneesta kuormituksesta jalkapohjan kalvojänteessä sekä sen kiinnityskohdissa.

Plantaarifaskiitti on hyvin yleinen vaiva juoksijoilla. Riskitekijöinä pidetään juoksumäärän nopeaa lisääntymistä, epäsopivia juoksukenkiä, kovaa juoksualustaa, korkeaa jalkaholvia ja kireää pohjelihasta. Kireä pohjelihas voi johtaa nilkan puutteelliseen koukistukseen ja tätä kautta jalkaterän ylipronaatioon. Ylipronaatio on jalan virheasento, jossa jalkaterä kääntyy sisäänpäin. Ylipronaation seurauksena jalkapohjan holvi ei jäykisty ja jännekalvon kiinnityskohta kantapäässä kuormittuu.

Plantaarifaskiittia esiintyy paljon myös keski-ikäisillä seisomatyöntekijöillä. Pitkäkestoinen seisominen kuormittaa pitkittäistä jalkaholvia tukevaa jalkapohjan kalvojännettä ja lisää siten riskiä jännekalvon rappeuman muodostumiselle. Myös ylipaino ja naisilla vaihdevuodet lisäävät plantaarifaskiitin riskiä. Ylipaino kuormittaa niveliä ja jänteitä sekä lisää jalkapohjiin kohdistuvaa rasitusta. Vaihdevuosien aikaisella estrogeeniaineenvaihdunnan hiipumisella ja jalkapohjan kalvojänteen kimmoisuuden vähentymisellä voi olla vaikutusta.

Miten plantaarifaskiitti todetaan?

Lääkäri toteaa plantaarifaskiitin oirekuvan ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Tyypilliset oireet ovat kipu ja arkuus kantapään edessä jalkapohjassa, jotka ovat yleensä pahimmillaan aamulla liikkeelle lähdettäessä. Jalkapohjan venyttäminen ja erityisesti venytyksessä painelu aiheuttaa kipua. Plantaarifaskiitti aiheuttaa kipua myös pitkään seisoessa ja kävellessä. Kipu helpottaa yleensä hieman päivän mittaan, mutta pahenee taas iltaa kohden. Lääkärin vastaanotolla selvitetään myös muutokset kuormituksessa: onko päivittäinen rasitus lisääntynyt esimerkiksi työtehtävien tai harrastusten muuttuessa tai onko jalkineita vaihdettu.

Plantaarifaskiitin toteamiseksi ei tarvita kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia. Kuvantamistutkimuksia voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, jos kantapääkipuun liittyy vamma. Jos kantapää päädytään kuvaamaan, siinä voi näkyä niin sanottu luupiikki. Luupiikki ei kuitenkaan ole plantaarifaskiitin syy vaan seuraus, kun kipukohtaan vähitellen kertyy kalkkia, joka näyttää piikiltä. Noin puolella jännekalvovaivoista kärsivillä ei luupiikkiä kuitenkaan ole näkyvissä. Luupiikki kantapäässä on siis eri vaiva kuin plantaarifaskiitti, vaikka kansankielessä nämä termit on usein mielletty synonyymeiksi. Luupiikki ei itsessään aiheuta kipua eikä sitä pidä mennä leikkaamaan pois.

Vaivan pitkittyessä jalkapohjan kivun vuoksi on joka tapauksessa hyvä käydä lääkärissä, jotta voidaan poissulkea muut kantapääkipua aiheuttavat vammat tai sairaudet, kuten limapussin tulehdus, säärihermopinne, kantaluun rasitusmurtuma ja akillesjänteeseen liittyvät ongelmat.

Kauanko plantaarifaskiitti kestää?

Plantaarifaskiitti määritellään akuutiksi, kun oireiden kesto on alle kuusi viikkoa. Vaiva luokitellaan krooniseksi, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Plantaarifaskiitti voi olla pitkäaikainen ja harmillinen vaiva, mutta paranemisennuste suuremmalle osalle potilaista on hyvä: vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80–90 prosenttia.

Plantaarifaskiitin hoito

Plantaarifaskiitin tärkein hoitokeino on rasituksen vähentäminen. Jalkapohjia rasittavan työn tilalle tulisi mahdollisuuksien mukaan etsiä tilapäisesti kevyempiä työtehtäviä ja juoksemista sekä hyppimistä sisältävistä harrastuksista tulisi pitää taukoa. Akuutissa vaiheessa myös pitkäaikaista seisomista on hyvä välttää.

Jännekalvon venyttely on myös erittäin tärkeää. Tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia venyttelyhoidon vaikutuksista plantaarifaskiitin paranemisessa. Jännekalvoa voi venyttää esimerkiksi istuma-asennossa nostamalla kipeä kantapää toisen polven päälle ja vetämällä varpaita säärtä kohden. Asento pidetään kymmenen sekunnin ajan ja liike toistetaan kymmenen kertaa. Venytyksiä tehdään kolmesti päivässä. Lisäksi suositellaan esimerkiksi golfpalloa jalkapohjan alle ja seisomista ja pyörittelemistä sen päällä. Jalkapohjan hierontaan voi kokeilla myös lihashuoltovasaraa.

plantaarifaskiitin-hoito.png

Jalkineissa voi käyttää kantapään alla pehmennettyä kantalappua. Jalkinevalintoihin ja pohjallisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Jotkut ovat saaneet apua myös jalkapohjan teippauksesta. Paljain jaloin tai matalapohjaisilla kengillä kävely voi sen sijaan pahentaa kipua. Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä.

Edellä mainittujen hoitomuotojen lisäksi voidaan joissain tapauksissa käyttää myös kortisoni-puuduteinjektiota, joka voi tuoda vaivaan lyhytaikaisen avun. Pistoshoidon pitkäaikaisesta hyödystä ei kuitenkaan ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Jännekalvon leikkaaminen on erittäin kiistanalaista, eikä sitä lähtökohtaisesti suositella. Leikkaukseen liittyy merkittävä komplikaatioriski, eikä sen tehosta ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Plantaarifaskiitin itsehoito-ohjeet

  1. Ensisijainen hoito akuuttiin kipuun on lepo ja kivun synnyttäneen rasituksen lopettaminen. Tauota iskutusta sisältävät harrastukset, kuten juoksu ja pallopelit. Suosi akuutissa vaiheessa lempeämpiä urheilulajeja, esimerkiksi uintia ja pyöräilyä. Jos työtehtäväsi sisältävät paljon kävelyä ja seisomista, pyri tilapäisesti keventämään kuormitusta.
  2. Venyttele jännekalvoa säännöllisesti. Erityisesti aamulla ennen liikkeelle lähtöä jännekalvon venytys helpottaa jäykkyyttä ja kipua. Jännekalvon lisäksi myös akillesjänteen ja pohjelihasten venyttelystä on tutkitusti saatu hyötyä plantaarifaskiitin hoidossa. Voit myös halutessasi kokeilla venytyshoitoon käytettävää venytyssukkaa tai yölastaa, joista on markkinoilla tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Nukkuessa nilkka luonnollisesti ojentuu ja jännekalvo supistuu. Yölastan tarkoituksena on taivuttaa jalkaterää ylöspäin ja pitää näin jännekalvo venytystilassa, jolloin jalkapohja ei olisi aamulla jäykkä ja kipeä.
  3. Pehmennetyt kantalaput ja iskua vaimentavat pohjalliset jalkineissa voivat helpottaa kantapään kiputiloja. Kiinnitä huomiota myös jalkinevalintoihin: suosi paksupohjaisia, hyvin iskua vaimentavia jalkineita ulkokäytössä ja vältä kävelyä paljain jaloin. Sisätiloissa kotikenkien käyttö voi helpottaa kipua.
  4. Paikallinen kylmähoito voi lievittää kipua. Kokeile kylmäpussin pitämistä kantapään alla ja jalkapohjassa.
  5. Kipulääkkeitä voi käyttää lyhytaikaisesti joko paikallisena geelinä tai suun kautta otettuna. Sopivia lääkkeitä kivun lievitykseen ovat parasetamoli tai tulehduskipulääkkeet.

Plantaarifaskiitti − milloin lääkäriin?

Kantapääkivun vuoksi on syytä hakeutua hoitoon parin viikon sisällä, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ei ole apua tai jos kivun syy ei ole ilmeinen. Jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma tai se ei kestä astumista, on syytä hakeutua lääkäriin nopeammin.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Asiantuntija
Teemu Paatela
Teemu Paatela

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Olen alaraajojen vammojen ja sairauksien hoitoon erikoistunut ortopedi. Harrastan itse aktiivisesti triathlonia, kilpauintia, hiihtoa ja laskettelua, joten urheiluvammojen hoito ja kuntoutus ovat minulle tuttuja. Tutkimustyössäni olen perehtynyt polven nivelvaurioiden korjausleikkauksiin. Palveluihini kuuluvat tähystysleikkaukset ja muut leikkaukset, joilla voidaan hoitaa mm. eturistisidevammat, nivelkierukkavauriot, nivelrustovauriot, polvilumpion sijoiltaanmenot, jännevammat, murtumat sekä urheilu- ja rasitusvammat. Toimin potilastyön lisäksi Terveystalon ortopedian ja traumatologian erikoisalajohtajana.
Asiantuntija
Henrik Mattila
Henrik Mattila

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Hoidan päätyökseni tapaturmapotilaita aina lapsista ja urheiluvammoista ikäihmisiin. Teen myös polven ja olkapään kirurgiaa sekä pistoshoitoja (pois lukien kosmeettiset pistokset). Vastaanottotyön ohella teen tutkimusta olkaluun murtumista ja koulutan muita vaikeasti vammautuneiden potilaiden sairaalahoitoon. Minulla on kilpatausta yleisurheilusta ja olen ollut lääkärinä mukana eri urheilulajeissa. Tervetuloa vastaanotolleni!