Päänsärky on oire, josta suurin osa aikuisista kärsii jossain elämänvaiheessa

Tässä luvussa esitellään yleisimmät päänsärkysairaudet jännityspäänsärky, migreeni ja sarjoittainen päänsärky.

Jännityspäänsärky 

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn aiheuttaja. Jännityspäänsärkyä kutsutaan myös nimillä lihasjännityspäänsärky tai tensiopäänsärky. Se on nimensä mukaisesti pään, niskan ja hartioiden lihasten jännittyneisyyteen liittyvä päänsärky. Lihasten jännitystilojen lisäksi jännityspäänsärkyä aiheuttaa myös henkinen jännittyneisyys. Päänsärky voi toistua useita kertoja kuukaudessa, ja joskus päänsärky voi olla miltei jatkuvaa.

Jännityspäänsäryn oireita voivat ovat:

• iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä särky ohimoilla, päälaella tai takaraivolla
• päänsärky, joka tuntuu useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta se voi olla toispuoleinenkin
• päälaella esiintyvä vihlaiseva ja repivä kipuja
• käsien puutuminen yöllä
• huimauksen tunne kävellessä
• päänahan kosketusarkuus
• pahoinvointi, muttei oksentelua

Jännityspäänsärkyä voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota päivittäiseen ergonomiaan. Liikunta ja lihasten venyttely saattavat helpottaa ja ehkäistä jännityspäänsärkyä. Rentouttavia liikuntamuotoja kuten joogaa, pilatesta ja ulkoilmassa liikkumista on suositeltavaa kokeilla, mutta mikä tahansa itselle mieluinen ja oman kunnon mukainen liikuntamuoto voi ajaa saman asian.

Päänsärkyä voi lääkitä lyhytaikaisesti, korkeintaan viisi päivää, parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla. Jos itsehoidosta ei tunnu olevan apua, on hyvä hakeutua lääkäriin. Lääkärin vastaanotolla voidaan poissulkea muut päänsärkyä mahdollisesti aiheuttavat syyt, kuten esimerkiksi virhepurenta tai näköön liittyvät ongelmat. Lisäksi lääkärin kanssa voidaan yhdessä miettiä eri hoitokeinoja jännityspäänsäryn lievittämiseen.

Migreeni 

Migreenipäänsärky on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus. Noin joka kymmenes ihminen kärsii migreenistä. Migreenikohtaukset ovat yksilöllisiä, ja niitä voi tulla kaikenikäisille. Migreenissä toispuoleinen päänsärky on yleistä. Se tarkoittaa, että kipu tuntuu vain toisella puolella päätä, esimerkiksi otsalla tai ohimolla. Kipu voi tuntua myös molemminpuolisena esimerkiksi takaraivossa. Migreeni voi alkaa jo lapsuudessa, mutta yhtä hyvin myös aikuisiällä. Naisilla migreeni on yleisempää kuin miehillä.

Migreenin tunnetuin oire on kova pääkipu, mutta on myös mahdollista sairastaa migreeniä ilman päänsärkyä. Sekä päänsäryttömään migreeniin että tavalliseen migreeniin voi liittyä myös tasapainohäiriöitä, huimausta, väsymystä, hikoilua, palelua, verenpaineen ja pulssin muutoksia, ärtymystä tai keskittymisvaikeutta.

Migreenin voi erottaa jännityspäänsärystä, jos oireisiin liittyy vähintään kaksi seuraavista piirteistä:

• särky on toispuoleista
• särky on sykkivää
• särky on kovaa tai kohtalaista
• pienikin ponnistus, esimerkiksi portaiden nouseminen, pahentaa särkyä
• aistiherkistymät eli valo, hajut ja äänet pahentavat särkyä
• pahoinvointi tai oksentelu

Migreeni jaetaan aurattomaan ja auralliseen migreeniin. Aurallinen migreeni tarkoittaa, että jo ennen särkyä esiintyy enteileviä oireita, kuten näköhäiriöitä, raajojen puutumista tai puheen vaikeutumista. Aurattomassa migreenissä päänsärky kehittyy ilman esioireita. Aurallinen migreeni ei ole sen vaarallisempi kuin auratonkaan migreeni. Aurallisessa migreenissä ensioireet kertovat, mistä kohtaa aivoja migreeni lähtee käyntiin. Esimerkiksi näköhäiriöt kertovat siitä, että aurallinen migreeni käynnistyy aivojen takaosasta näkökeskuksen alueelta.

Migreenikohtaus alkaa usein ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Niitä voivat olla esimerkiksi:

• stressi tai sen loppuminen
• kirkas auringonvalo ja valon määrän lisääntyminen keväisin
• näyttöpäätetyö
• huonosti nukuttu yö
• liian pitkät ruokailuvälit
• alkoholin käyttö
• purentaongelmat
• huonontunut näkö eli tarve silmälaseille

Migreeniä voi lievittää lääkkeettömillä keinoilla, kuten hakeutumalla viileään, hiljaiseen ja raikkaaseen ympäristöön ja pimentämällä huoneen mahdollisimman pimeäksi, laittamalla kylmäkääreen tai kylmäpussin otsalle. Migreeniä voi hoitaa myös käsikauppalääkkeillä tai migreenin akuuttikohtausten hoitoon kehitetyillä reseptilääkkeillä, triptaaneilla. Vaikealle migreenille on olemassa myös estolääkitystä.

Lue lisää: Migreeni

Sarjoittainen päänsärky 

Sarjoittainen päänsärky (Hortonin päänsärky, Hortonin syndrooma, klusteripäänsärky) on kivulias päänsäryn muoto, jonka oireina on lyhytaikainen, sarjoina esiintyvä ja yleensä toispuoleinen päänsärky sekä vihlova kipu silmässä. Kipuun liittyy myös silmän punoitusta ja kyynelvuotoa sekä säryn kanssa saman puoleisen sieraimen tukkoisuutta ja eritystä.

Sarjoittaisen päänsäryn oireita ovat:

• toispuoleinen päänsärky
• kipu silmässä
• silmän verestys
• kyynelvuoto silmästä
• nenän tukkoisuus
• kirkas nenäerite
• kasvojen hikoilu
• kipeän puolen mustuaisen pieneneminen
• silmäluomen roikkuminen
• luomiturvotus

Sarjoittaisesta päänsärystä kärsii kolme henkilöä tuhannesta. Sarjoittainen päänsärky alkaa yleensä 30−40 vuoden iässä, ja noin 70 prosenttia tapauksista esiintyy miehillä.

Sarjoittaisen päänsäryn syy ei ole vielä täysin selvillä. Toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa. Hypotalamus säätelee muun muassa vuosi- ja vuorokausirytmiä sekä hormonieritystä. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin haara ja autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto aktivoituvat sarjoittaisessa päänsäryssä poikkeavalla tavalla.

Sarjoittaisen päänsäryn kipujakson laukaisevia tekijöitä voivat olla:

• alkoholi ja liuotinaineet
• päiväunet tai uni-valverytmin muutos
• liiallinen fyysinen rasitus
• voimakkaat kielteiset tunteet
• ilmanpaineen muutokset esimerkiksi vuoristossa tai lentomatkan aikana

Sarjoittaisen päänsäryn hoitona käytetään happihoitoa ja migreenilääkkeitä. Käsikaupasta saatavat kipulääkkeet eivät yleensä riitä kohtausten hoitoon. Särkyjakson katkaisuhoidossa voidaan käyttää myös kortisonia.

Äkillinen, voimakas päänsärky on aina vakavaa ja syy hakeutua välittömästi lääkäriin. Yllättäen alkanut verisuoniperäinen päänsärky voi olla peräisin aivoverisuonten ahtautumisesta, aivoverenvuodosta tai aivokalvontulehduksesta. Myös päähän kohdistuneet vammat on syy hakeutua välittömästi lääkäriin.

Seuraavat oireet päänsäryn yhteydessä ovat vakavia ja vaativat välitöntä lääkärin arviota:

• tajuttomuus
• voimakas uneliaisuus
• kouristelu
• toispuolinen halvausoire
• kaksoiskuvat
• voimakas huimaus
• puheen tuoton vaikeus
• uudentyyppinen särky, joka alkaa ponnistaessa

Lue lisää: Aivoverenkiertohäiriöiden hoito

Silloin, kun päänsärky on ajoittaista eikä siihen liity muita oireita, päänsärkyä voi hoitaa kotikonsteilla. Pääkipua voi lääkitä lyhytaikaisesti, korkeintaan viisi päivää, parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla.

Migreenidiagnoosin saanut voi myös pääasiallisesti hoitaa kipukohtaukset lääkärin määräämällä kipulääkityksellä.

On hyvä huomioida, että itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja satunnaiseen, kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa pitkään käytettyinä vatsaoireita sekä vaurioittaa munuaisia ja maksaa.

Jos tulehduskipulääkkeitä käyttää useammin kuin kolmena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan, voi saada särkylääkepäänsäryn. Särkylääkepäänsärky alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus lakkaa. Päänsärky on erilaista kuin hoitoa vaatinut päänsärky: se on tylppää ja siihen voi liittyä univaikeuksia, ärtymystä ja pahoinvointia. Särkylääkepäänsärystä pääsee eroon lopettamalla lääkkeiden käytön joksikin aikaa. Joskus lääkkeiden käytön lopettaminen edellyttää myös lääkärin apua.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

• Aivokalvontulehdus
• Bruksismi eli hampaiden narskuttelu
• Migreeni