Olkapääkipu voi johtua äkillisestä vammasta, mutta useimmiten kivun taustalla on olkanivelen ylirasitus
4.5.2022
Olkapääkipu on selkä- ja niskakipujen jälkeen yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva. Olkapään ongelmat voivat johtua äkillisestä vammasta, mutta useimmiten kipujen aiheuttajana on olkanivelen ylirasitus ja virheasennot. Tässä tietopaketissa kerrotaan olkapääkivun syistä ja hoidosta. Saat myös tietoa kiertäjäkalvosinoireyhtymästä, joka on yleisin syy olkapääkivulle.
Olkapääkivun vuoksi on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle silloin, jos olkapäähän on kohdistunut tapaturma tai jos pitkittyneet oireet vaikeuttavat normaalia elämää.
Sisällysluettelo
Mistä olkapääkipu johtuu?
Olkapääkivun yleisimmät aiheuttajat ovat:
- ylirasitus
- tapaturma
- kudosten rappeuma
Olkanivel on ihmisen liikkuvin nivel. Tästä syystä se on myös erityisen altis ylirasituksen ja tapaturmien aiheuttamille vammoille. Olkapääkipu onkin selkä- ja niskakipujen jälkeen yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva. Kivun lisäksi olkapäävaivat voivat oireilla liikeradan rajoittuneisuutena, käden voimattomuutena tai olkanivelen sijoiltaanmenotaipumuksena.
Olkanivelen ylirasitusta aiheuttaa yksipuolisesti rasittavat työtehtävät, erityisesti sellaisissa työasennoissa, joissa kättä on pidettävä kohoasennossa. Tavallisimmat ylirasituksesta johtuvat olkapäävaivat ovat kiertäjäkalvosinjänteeseen liittyvät kiputilat, jotka yleistyvät 30−40 ikävuoden jälkeen. Rasitusoireiden takana voi olla myös kiertäjäkalvosimen ja hauislihaksen jänteiden rappeuma.
Olkanivelen vammat voivat johtua kaatumisesta tai esimerkiksi urheilutapaturmista. Tyypillinen olkanivelen vamma on olkanivelen venähdys tai sijoiltaanmeno. Laajasti liikkuva olkanivel voi mennä helposti sijoiltaan tapaturman seurauksena. Joillain ihmisillä olkanivelen sijoiltaanmeno on mahdollista jopa ilman tapaturmaa ääriasentoon viedyn liikkeen seurauksena. Olkapäähän kohdistuvat tapaturmat voivat aiheuttaa myös jännerepeämiä ja murtumia. Tavallisimpia murtumia ovat solisluun ja olkaluun yläosan murtumat.
Muita olkapääkipua aiheuttavia tiloja voivat olla jäätynyt olkapää ja olkanivelen nivelrikko.
Olkapääkivun diagnosointi
Olkapää voi kipeytyä äkillisesti myös ilman tapaturman aiheuttamaa vammaa. Kyseessä voi olla myös muusta syystä johtuvan kivun akuutti paheneminen. Jos olkapäähän on kohdistunut tapaturma, lääkärikäynti on tarpeen, jotta mahdolliset tarvittavat hoitotoimenpiteet eivät viivästy.
Olkapääoireen selvittely edellyttää lääkärin kliinisen tutkimuksen lisäksi usein kuvantamistutkimuksia, kuten:
Olkapääkivun hoito
Olkapääkivun ensisijaisia hoitomuotoja ovat rasituksen vähentäminen, tulehduskipulääkkeet ja fysioterapia. Lievemmissä oireissa on tärkeää saada olkapään liikkuvuus ja lihasvoima palautettua. Tässä auttaa fysioterapeutin ohjeilla tehtävät omaehtoiset harjoitteet.
Joskus olkapäähän kohdistuneen vamman tai jänteiden repeämän korjaamisessa voidaan tarvita myös leikkaushoitoa. Leikkaushoidon tarpeen arvioi ortopedian erikoislääkäri.
Olkapäävaivojen ehkäisy
Olkapäävaivoja voi itse ehkäistä huolehtimalla olkaniveltä ympäröivien lihasten kunnosta säännöllisellä venyttelyllä, lihaksia monipuolisesti vahvistavilla liikkeillä. Lisäksi olkaniveltä kuormittavissa työtehtävissä kannattaa vaihtaa työasentoa ja tauottaa työtä.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on nimitys olkapään iän mukana ilmaantuvien rappeumaperäisten jännevaurioiden ja ärsytyksen aiheuttamalle tilalle. Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on yleisin olkapääkivun syy, ja vaiva alkaa selvästi yleistyä yli 40-vuotiailla.
Kiertäjäkalvosin on neljän lapaluun lihaksen jänteiden muodostama kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa ja tukea olkaniveltä. Samalla, kun olkaniveltä vakauttavat lihakset osallistuvat nivelen liikkeisiin, ne painavat olkaluun päätä nivelkuoppaan ja auttavat olkaluuta pysymään nivelkuopassa.
Kiertäjäkalvosimen jänteet voivat vaurioitua joko tapaturman tai ikääntymisestä johtuvan rappeuman seurauksena. Tapaturmaiset jännevammat eivät sisälly kiertäjäkalvosinoireyhtymään, vaan ne luokitellaan tapaturmaperäisiksi jännerepeämiksi. Toisaalta jänneperäisiä oireita voi esiintyä, vaikka jänteissä ei olisikaan suoranaisia repeytymiä.
Työikäisen kiertäjäkalvosinoireiden syy voi olla toistuvan yksipuolisen rasituksen aiheuttamaa. Usein oireilu saattaa alkaa liiallisesta voimankäytöstä esimerkiksi työskennellessä sellaisessa asennossa, jossa käsivartta on pidettävä kohoasennossa.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä − oireet
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet ovat:
- liikekipu olkapäässä ja olkavarren ulkoreunassa
- kipu olkavartta loitontaessa ja etunostossa
- rajoittuneet liikelaajuudet
- olkapääkipu öisin, varsinkin kylkiasennossa
- olkavarren voiman heikentyminen
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireita ovat olkapään ja olkavarren särky, olkapään etunosto- ja loitonnusliikkeissä tuntuva kipu vaakatason yläpuolella. Kipu voi helpottua, kun käsi on yläasennossa. Myös liikkeiden vajaus ja käden voiman heikkous voivat olla kiertäjäkalvosinyhtymän oireita. Tällaisessa tilanteessa on tärkeä varmistaa, ettei kyse ole esimerkiksi tapaturmaisesta jännevammasta. Voimaheikkous tai liikkeiden vajaus vaatii lääkärin arvion. Olkapäässä voi esiintyä myös niin sanottua kipukaarioiretta, jolloin kipu tuntuu kättä aktiivisesti itse nostettaessa 60−120 asteiden välisellä kulma-alueella ja helpottaa yläasennossa. Sen sijaan, jos joku toinen liikuttaa kättä, käsi liikkuu normaalisti ja kipu on vähäistä.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä − hoito
Kiertäjäkalvosimen jännevaivat paranevat useimmiten ajan myötä itsekseen. Oikeanlaisella harjoittelulla voi kuitenkin nopeuttaa oireiden väistymistä. Olkapää on syytä aina tutkia, jotta tiedetään, millaisesta vaivasta on kysymys. Kipeästä olkapäästä otetaan yleensä ainakin röntgenkuva. Usein diagnosoinnin tukena käytetään myös magneettikuvausta.
Mikäli jänteissä ei ole repeämää tai todetaan vain osittainen jänteen repeämä, on ensisijainen hoito fysioterapeutin ohjaama harjoittelu. Myös valtaosa koko jänteen kattavista repeämistä voidaan hoitaa ilman jänteen korjausleikkausta fysioterapeutin ohjaamilla harjoitteilla. Fysioterapeutti suunnittelee vammaan sopivan yksilöllisen harjoitusohjelman. Suurin osa terapeuttisesta harjoittelusta toteutuu omatoimisesti esimerkiksi kotona. Lääkäri voi kliinisen tutkimuksen perusteella myös harkita kortisonipistosta.
Lue lisää: Fysioterapia
Toimivia keinoja kiertäjäkalvosinoireyhtymän omahoitoon ovat:
- kuormituksen säätely
- työasennon ja ryhdin korjaaminen
- tulehduskipulääkkeet
- kylmä-, lämpö- ja liikehoidot
- kinesioteippaus
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän leikkaushoito
Jos kiertäjäkalvosinoireyhtymässä oireilu ei helpota fysioterapeutin tekemällä harjoitteluohjelmalla, voidaan joissain tapauksissa harkita jännevaurioiden korjausleikkausta olkanivelen tähystysleikkauksessa. Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan ei-tapaturmaisten kiertäjäkalvosinoireyhtymän leikkausten tulokset eivät ole johtaneet parempaan tulokseen kuin pitkäjänteinen terapeuttinen harjoittelu. Tämän takia ei-tapaturmaisen kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoito perustuu ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun.
Leikkaushoito voi kuitenkin tulla kyseeseen poikkeustapauksissa ja se vaatii olkaongelmiin perehtyneen ortopedian erikoislääkärin arvion. Yleensä viimeistään pitkittyneen oireilun vuoksi on aiheellista käydä ortopedian erikoislääkärin arviossa tarkistamassa diagnoosi ja hoitostrategia.
Kiertäjäkalvosinjänteen tapaturmainen repeämä
Olkapääkipu, alentunut liikelaajuus ja voimaheikkous voivat olla myös seurausta akuutista tapaturmasta. On erittäin tavallista, että heti tapaturman jälkeen olkapää on erittäin kipeä ja liikkeet huonot. Jos useamman viikon jälkeen kivun jo helpotuttua liikkeet jäävät kuitenkin huonoiksi, tulee epäillä tapaturmaista kiertäjäkalvosimen jännerepeämää.
Erityisen tärkeää on tunnistaa laajat jännerepeämät olkapäähän kohdistuneen tapaturman jälkeen. Laajat jännerepeämät pyritään diagnosoimaan varhain ja hoitamaan ajoissa. Laajat jännerepeämät ovat suositeltavia korjata kahden-kolmen kuukauden sisällä vammasta, jotta varmistetaan mahdollisimman hyvä lopputulos ja toipuminen.
Kiertäjäkalvosimen tähystysleikkaus on päiväkirurginen toimenpide. Vaikka leikkaus on verrattain kevyt toimenpide, siitä kunnolla toipuminen kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen.
Jäätynyt olkapää
Jäätynyt olkapää (frozen shoulder) on tila, jossa olkanivelen nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy. Kudosmuutosten takia nivelen liikelaajuus pienenee ja liikkeet tuottavat kipua. Ongelmaan ei läheskään aina pystytä löytämään sen aiheuttanutta selkeää syytä. Joissakin tapauksissa jäätynyt olkapää voi kehittyä tapaturman jälkeisen pitkän kiputilan jälkeen tai esimerkiksi halvauksen aiheuttaman liikevajauksen seurauksena. Diabetesta sairastavien on myös todettu kärsivän jäätyneestä olkapäästä jopa viisi kertaa todennäköisemmin kuin niiden, jotka eivät sairasta diabetesta. Perimmäinen syy on kuitenkin edelleen epäselvä.
Jäätyneen olkapään oireet ovat osittain samantyyppisiä kuin kiertäjäkalvosinoireyhtymässä. Kiertäjäkalvosimen vaivoista jäätynyt olkapää eroaa kuitenkin siinä, että olkapää ei liiku toisella kädelläkään auttamalla eikä rajoittavana tekijänä näyttäisi olevan kipu vaan olkanivelen jäykkyys.
Jäätynyt olkapää − oireet
Jäätyneen olkapään oireita ovat olkanivelen leposärky ja rajoittuneet liikeradat. Olkapääkipu voi olla pahinta öisin. Kipua voi tuntua myös äkillisissä liikkeissä ja ääriasennoissa.
Jäätyneen olkapään oireet etenevät vaiheittain prosessina, joka voi kestää vuodesta useampaan vuoteen vuotta. Vaiva alkaa tulehduksella ja olkapääkivulla, joka vaivaa erityisesti öisin. Olkanivelen liikeradoissa on rajoitteita, erityisesti olkavartta ulospäin kierrettäessä tai nostettaessa sitä sivukautta ylöspäin. Myös olkanivelen sisään kierto vaikeutuu ja käden kurottaminen selän taakse hankaloituu.
Jäykkyysvaiheessa kipu hieman laantuu ja olkapää niin sanotusti ”jäätyy” eli liikerajoitusten vuoksi olkanivel ei liiku kunnolla. Paranemisvaiheessa oireet hellittävät vähitellen. Paranemisvaihe voi joissain tapauksissa kestää useamman vuoden, mutta olkapään toiminta voi lopulta palautua täysin ennalleen.
Jäätyneen olkapään vaiheet:
- tulehdus- ja jäätymisvaihe
Vaihe alkaa usein tulehduksessa ja kestää noin 2–9 kuukautta. Olkanivel on kipeä ja liikkeet rajoittuvat vähitellen. - jäykkyysvaihe
Jäykkyysvaiheessa kipu heikkenee tai häviää ja tilaa hallitsee liikerajoitus. Vaihe kestää noin 4–12 kuukautta. - paranemisvaihe
Paranemisvaiheessa oireet häviävät vähitellen ja olkapään toiminta voi palautua täysin ennalleen. Vaihe kestää vuodesta neljään vuoteen.
Jäätynyt olkapää − hoito
Jäätyneen olkapään ensisijainen hoitomuoto on itsehoito. Kipuvaiheessa käytetään kipulääkkeitä ja tehdään kuntouttavia liikkeitä. Olkapäätä voi kuntouttaa heiluri- ja pyörittelyliikkeillä kivun sallimissa rajoissa. Kipuvaiheen alussa niveleen voidaan myös antaa kortisonipistos lievittämään kipua ja nopeuttamaan paranemista. Kipuvaiheessa on tärkeää muistaa, että liiallinen jumppaaminen saattaa joskus jopa pahentaa oireita, vaikkei jumppaamisesta mitään varsinaista vahinkoa synnykään.
Jäykkyysvaiheessa, kun kipuoireet ovat jo hieman lieventyneet, korostuu omatoimisen harjoittelun tärkeys. Tässä vaiheessa fysioterapeutin suunnittelemasta voimisteluohjelmasta voi olla hyötyä. Myös paranemisvaiheessa aktiivinen kuntoutus on tärkeässä roolissa, ja kuntoutuksen avulla olkanivelen liikerata voi toipua kokonaan ennalleen.
Olkapään nivelrikko eli artroosi
Olkapään nivelrikko on olkanivelen nivelpinnan kulumaa. Kuluman eteneminen on osin yksilöllistä ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi ikääntyminen, tapaturmat, fyysinen työ, niveltä kuormittava liikunta ja tupakointi.
Olkapään nivelrikko eli artroosi on yleensä lievä tai kohtalainen vaiva, joka hoituu tavanomaisella kipulääkityksellä, jumpalla ja ajoittaisella levolla. Jos nivelpinnan kuluma etenee oikein pahaksi, voidaan joissakin tapauksissa harkita jopa tekoniveltä.
Olkapääkipu −milloin lääkäriin?
Olkapääkivun vuoksi on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle silloin, jos olkapäähän on kohdistunut tapaturma tai jos pitkittyneet oireet vaikeuttavat normaalia elämää.
Hakeudu lääkäriin jos:
- Olkapäähän ei ole kohdistunut tapaturmaa, mutta kipu tai liikerajoitus haittaavat normaalia elämää.
- Olkapää on kipeytynyt tapaturman seurauksena ja kipu ei helpota tavallisella kipulääkityksellä tai olkapään liike tai voima on heikentynyt.
- Olkapäässä on paikallisen tulehduksen merkkejä, kuten punoitusta, kuumotusta ja turvotusta tai jos olkapää kipeytyy ja nousee kuume.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri