Oikomishoito eli hampaiden oikominen, tarkoittaa usein ahtaan, epäjärjestyksessä olevan hammasrivin suoristamista.

Oikomishoito – tavoitteena toimiva ja kaunis purenta

12.10.2021

Asiantuntija Ritva Lindblad, suunterveyden ylihammaslääkäri

Oikomishoito tarkoittaa hampaiden oikomista, usein hammasrivin suoristamista. Syynä hampaiden oikomiseen voi olla esimerkiksi purentavirhe tai esteettinen haitta, joka johtuu hampaiden epäjärjestyksestä ahtaalla hammaskaarella. Oikomishoidossa voidaan hyödyntää leukojen kasvua, jolloin se aloitetaan yleensä 9–12 vuoden iässä, mutta hampaiden oikomista tehdään myös aikuisille. Nykyään valikoimissa on myös monia huomaamattomia oikomismenetelmiä, jos perinteisten hammasrautojen vaikutus ulkonäköön mietityttää.

Oikomishoito

Oikomishoito eli hampaiden oikominen, tarkoittaa usein ahtaan, epäjärjestyksessä olevan hammasrivin suoristamista. Taustalla voi olla virheellinen purenta. Purentavirhe voi johtua leukojen synnynnäisestä epäsuhdasta, avopurennasta, risti- tai saksipurennasta tai huomattavan ahtaasta hammaskaaresta.

Purentavirhe voi:

  • hankaloittaa pureskelua
  • vaikeuttaa hampaiden puhdistamista
  • altistaa hampaat kulumiselle
  • aiheuttaa kipua ja kulumista leukaniveliin
  • aiheuttaa lihasperäistä kipua pään alueelle

Hampaita voidaan oikoa myös täysin esteettisistä syistä. Oikomishoidon tavoitteena on saada aikaan sekä toimiva purenta että ulkonäöllisesti kaunis hammasrivistö.

Ennen oikomishoitoa: konsultaatiokäynti

Ennen oikomishoitoa tulee varata aika erikoishammaslääkärin konsultaatioon. Käynnin aikana oikomishoidon erikoishammaslääkäri tutkii suun ja hampaat. Suun ja hampaiden tulee olla terveet ennen oikomishoidon aloittamista. Tavallinen hammaslääkäri hoitaa ensin suun terveeksi. Reikiintyneet hampaat, ientulehdukset ja muut hampaiden kiinnityskudosten ongelmat, kuten parodontiitti, tulee hoitaa kuntoon ennen oikomishoidon aloittamista. Riittävän hyvin sujuva omahoito on oikomishoidon edellytys.

Suun tutkimuksen jälkeen hampaista otetaan jäljennökset kipsimalleja varten. Hampaiden digitaalinen kuvantaminen on tulossa korvaamaan tätä vaihetta. Röntgenkuvat kuuluvat tutkimukseen. Jos leuat vielä kasvavat, nähdään kallon sivukuvasta leukojen kasvusuhde, joka antaa tärkeää tietoa oikojalle. Tutkimuksen, kipsimallien ja röntgenkuvien pohjalta hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman hampaiden oikomista varten. Sopiva oikomismenetelmä valitaan yhdessä asiakkaan kanssa hänen toiveensa huomioiden.   

Konsultaatiokäynnillä hammaslääkäri käy läpi myös oikomishoidon vaiheet sekä arvioi hoidon keston ja hinnan.

ennen-oikomishoidon-aloittamista.png

Oikomishoito lapselle

Oikomishoito voidaan toteuttaa kaikenikäisille. Tavallisimmin oikomishoito tehdään kasvuiässä, noin 9–12 vuoden iässä. Oikomishoito voidaan aloittaa jo ennen kouluikää, jos lapsella on vaikea purentavirhe, esimerkiksi ristipurenta. Oikomishoidon avulla lapsen pysyviä hampaita voidaan ohjata oikeille paikoilleen ja vaikuttaa leuan kasvuun.

Oikomishoito aikuisena

Ikä ei ole este oikomishoidolle – myös aikuisten hampaita voidaan oikoa. Nykyään oikomismenetelmät ovat kehittyneet pitkälle ja perinteisten kiinteiden hammasrautojen lisäksi valikoimista löytyy myös monia huomaamattomia vaihtoehtoja. Aikuisena oikomishoito voidaan toteuttaa esimerkiksi näkymättömillä ja irrotettavilla oikomiskalvoilla.

Oikomismenetelmät

Sopiva oikomismenetelmä valitaan yhdessä potilaan kanssa konsultaatiokäynnin aikana. Menetelmän valintaan vaikuttaa esimerkiksi purentavirheen vaikeus ja potilaan ikä. Oikomishoito voidaan tehdä irrotettavilla tai kiinteillä oikomiskojeilla tai niiden yhdistelmillä. Lievemmissä tapauksissa oikomishoito onnistuu mahdollisesti kalvojen avulla ja joissakin vaikeissa leukojen epäsuhtatilanteissa pitkäkestoiseen oikomishoitoon yhdistetään myös leikkaustoimenpiteitä eli ortognaattista kirurgiaa.

Irrotettavat oikomiskojeet

Irrotettava oikomiskoje on usein valmistettu muovista ja pysyy paikoillaan metallipinteiden avulla. Irrotettavalla oikomiskojeella voidaan esimerkiksi kallistaa yksittäisiä hampaita. Irrotettava oikomiskoje otetaan suusta pois syömisen ja hampaiden puhdistuksen ajaksi. Myös itse oikomiskoje tulee puhdistaa säännöllisesti hammaslääkärin ohjeiden mukaisesti.

Irrotettavaa oikomiskojetta käytetään hoidosta riippuen joko jatkuvasti tai ainoastaan öisin. Esimerkiksi lasten oikomishoidossa usein käytetty niskavetolaite on käytössä vain öisin. Niskavetolaite ohjaa leukojen kasvua haluttuun suuntaan.

Kiinteät oikomiskojeet eli hammasraudat

Kiinteät oikomiskojeet, eli tuttavallisemmin hammasraudat, kiinnitetään hampaiden pintaan. Niitä ei voi itse poistaa suusta. Metalliset kiinnikkeet eli braketit liimataan hampaan etupuolelle ja hampaita ohjaillaan kumilenkein kiinnitetyn kaarilangan avulla. Kaarilankaa aktivoidaan tietyin aikavälein oikomishoidon kontrollikäynneillä. 

Hampaiden ja hammasrautojen huolellinen puhdistus on erityisen tärkeää oikomishoidon aikana. Hammasraudat vaikeuttavat hampaiden puhdistusta ja keräävät bakteeriplakkia. Ne voivat siten altistaa hampaita reikiintymiselle ja ientulehdukselle. Hampaiden puhdistukseen on tarjolla erilaisia apuvälineitä, kuten erikoismuotoiltuja hammasharjoja ja sähköhammasharjan harjapäitä.

Hampaita voi tarvittaessa paikata oikomishoidon aikana, vaikka olisikin kiinteät hammasraudat. Tällöin kaarilanka irrotetaan hetkellisesti. Sellaiselle potilaalle, jolla on merkittäviä haasteita omahoidossa, ei kuitenkaan tulisi aloittaa oikomishoitoa.

Kalvo-oikominen – esimerkiksi Invisalign

Nykyään oikomishoito voi onnistua myös ilman hammasrautoja. Hampaiden oikomiseen voidaan käyttää läpinäkyviä, irrotettavia oikomiskalvoja. Invisalign on yksi oikomiskalvojen valmistaja.

Valikoimiimme kuuluu myös muita merkkejä. Kalvo-oikominen soveltuu parhaiten lievien ja keskivaikeiden hampaiden asentovirheiden korjaamiseen, sillä kalvo-oikomista voi tehdä siihen perehtynyt hammaslääkäri ilman erikoistumiskoulutusta.

Vaikeiden asentovirheiden korjaamiseen tarvitaan oikomishoidon erikoishammaslääkärin osaamista. Kalvo-oikomista ei yleisesti suositella lasten hampaiden oikomiseen.

Oikomishoidon vaiheet

Ennen oikomishoidon aloittamista suu ja hampaat tulee hoidattaa terveeksi. Suun ja hampaiden tulee olla terveet ennen oikomishoidon aloittamista. Reikiintyneet hampaat, ientulehdukset ja muut hampaiden kiinnityskudosten ongelmat tulee hoitaa ja saada hallintaan hammaslääkärin vastaanotolla ennen oikomishoidon aloittamista. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että osaa puhdistaa hampaat hyvin ja tekee sen päivittäin.  

Sen jälkeen tulee varata aika erikoishammaslääkärin konsultaatioon. Konsultaatiokäynnillä hampaat tutkitaan ja niistä otetaan jäljennökset kipsimalleja varten tai hampaat skannataan digitaalisesti. Röntgenkuvat kuuluvat esitutkimuksiin. Hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman hampaiden oikomista varten ja käy potilaan kanssa läpi menetelmävaihtoehdot ja selittää oikomishoidon kulun. Konsultaatiokäynnillä selviää myös oikomishoidon hinta-arvio.

Aktiivinen oikomisvaihe

Oikomisvaihe alkaa oikomiskojeen kiinnityksellä. Tämän jälkeen vastaanotolla käydään kontrollikäynneillä noin kuukauden välein aktivoimassa oikomiskojetta tai kaarta. Kalvo-oikomisessa uusi oikomiskalvo vaihdetaan tietyin väliajoin hammaslääkärin ohjeiden mukaisesti.

Aktivoinnin vaikutuksena hammasta vääntävä voima kasvaa ja siirtää hammasta haluttuun suuntaan. Seuraavalla käyntikerralla tehdään uusi aktivointi ja voimaa lisätään. Tätä jatketaan, kunnes hampaat ovat siirtyneet haluttuun asentoon ja aktiivinen oikomisvaihe on saatu päätökseen.

Ylläpitovaihe

Aktiivisen oikomisvaiheen jälkeen seuraa ylläpito- eli retentiovaihe. Ylläpitovaiheen tarkoituksena on estää hampaiden palautuminen takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Ylläpitohoidossa käytetään tavallisesti irrotettavaa muovilevyä tai hampaiden taakse kiinnitettävää teräksistä retentiolankaa.

Oikomishoito ja leikkaus

Vaikeimpien purentavirheiden hoito saattaa vaatia leikkaustoimenpiteitä, jolloin puhutaan ortognaattisesta hoidosta. Leikkauksen avulla joko ala- tai yläleukaa siirretään uuteen asentoon. Leukaleikkausta vaativa oikomishoito toteutetaan yhteistyössä Terveystalon erikoishammaslääkärien ja erikoissairaanhoidon kanssa.

Toistaiseksi itse leikkaus toteutetaan erikoissairaanhoidossa. Leikkausta edeltää 1–2 vuotta kestävä oikomishoito ja oikomishoito jatkuu edelleen 0,5–1 vuotta leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen käydään sairaalan poliklinikalla kirurgin jälkikontrolleissa oikomiskäyntien lisäksi. Leikkaushoidon tarve selvitetään oikomishoidon konsultaatiossa.

Oikomishoito – kesto

Oikomishoidon kesto riippuu hoidettavasta purentavirheestä, valitusta oikomismenetelmästä ja potilaan iästä. Saat arvion oikomishoidon kestosta konsultaatiokäynnin aikana.

Lapsilla oikomishoito kestää tavallisesti noin kaksi vuotta. Hoidon kestoon vaikuttaa pysyvien hampaiden puhkeaminen ja leukojen kehittyminen. Jos purentavirhe on luustoperäinen, oikomishoito kestää yleensä pituuskasvun päättymiseen asti.

Aikuisilla oikomishoito voi sujua nopeallakin aikataululla. Yksittäisen hampaan asennon korjaus voi onnistua muutaman kuukauden aikana. Laajempi oikomishoito kestää aikuisilla yleensä 2–3 vuotta.

Aktiivisen oikomisvaiheen jälkeen seuraa ylläpito- eli retentiovaihe. Ylläpitovaiheen tarkoituksena on estää hampaiden palautuminen takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Ylläpitoon käytetään tavallisesti irrotettavaa muovilevyä tai hampaiden taakse kiinnitettävää teräksistä retentiolankaa. Ylläpitovaihe kestää yleensä 1–2 vuotta, joskus pidempäänkin.

Oikomishoito – hinta

Oikomishoidon hinta riippuu oikomisen laajuudesta ja valitusta oikomismenetelmästä. Saat hinta-arvion konsultaatiokäynnillä, kun hammaslääkäri on tehnyt hoitosuunnitelman. Hammaslääkäripalveluidemme ajantasaiset hinnat löydät hinnastosta.

Ohjeet asiointiin

Kun sinua kiinnostaa oikomishoito ja sen tarjoamat mahdollisuudet, varaa aika oikomishoidon erikoishammaslääkärin konsultaatioon. Tavallisesti sama asiantuntija hoitaa oikomishoidon alusta loppuun saakka. Hoitokäynnit varataan yksi kerrallaan hammaslääkärin ohjeiden mukaisesti, yleensä noin kuukauden välein.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Ritva Lindblad

suunterveyden ylihammaslääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalon suunterveyden ylihammaslääkäri, hammaslääkäri Ritva Lindblad.