Myyräkuume on tartuntatauti, jonka aiheuttaa metsämyyrän eritteistä leviävä virus

Myyräkuume on Suomen yleisin luonnonvaraisen eläimen välittämä tartuntatauti eli zoonoosi. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten myyräkuume tarttuu, ja mitkä ovat sen tyypillisemmät oireet. Saat myös vinkkejä siihen, kuinka myyräkuumeeseen sairastumisen riskiä voi pienentää.

Sisällysluettelo

Myyräkuumetta epäiltäessä on otettava yhteys lääkäriin. Aikuisella korkea kuume ilman selvää aiheuttajaa on jo itsessään riittävä syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Myyräkuumeeseen ei liity taudin alkuvaiheessa hengitystieoireita kuten muissa kuumetaudeissa. Hengitystieoireiden puuttumisen lisäksi näköhäiriöt, virtsamäärän väheneminen ja mahdolliset keskushermosto-oireet, kuten huimaus tai rauhattomuus ovat syitä epäillä myyräkuumetta.

Myyräkuume

Myyräkuume on puumalaviruksen aiheuttama tartuntatauti. Tauti tunnetaan toiselta nimeltään munuaisoireisena verenvuotokuumeena. Puumalavirus kuuluu hantavirusten ryhmään ja se on saanut nimensä löytöpaikkansa Puumalan mukaan. Puumalavirus tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Myyräkuume on Suomen yleisin luonnonvaraisen eläimen välittämä tartuntatauti eli zoonoosi.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1000−2500 myyräkuumetapausta. Suurin osa tautitapauksista ajoittuu loppukesälle ja syksylle, mutta myyräkuumeeseen voi sairastua ympäri vuoden. Myyräkuumeen esiintyvyys riippuu myyrien kannasta. Niinä vuosina, jolloin metsämyyriä on runsaasti, myös myyräkuumetapauksia on enemmän.

Myyräkuumetta esiintyy eniten Itä- ja Keski-Suomessa. Myyräkuumeen yleisyydestä kertoo se, että Suomessa myyräkuume luetaan ammattitaudiksi. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetuista tapauksista valtaosa on ollut maanviljelijöitä. Lapsilla myyräkuume on sen sijaan harvinainen, ja heillä oireet ovat yleensä lievempiä kuin aikuisilla.

Miten myyräkuume tarttuu?

Myyräkuume tarttuu myyrästä ihmiseen, kun metsämyyrän kuivunutta ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan. Usein tartunta saadaan asuntojen ulkovarastoista, kuten ladosta tai halkovajasta. Myyräkuume leviää ainoastaan punaruskeaturkkisen metsämyyrän kautta. Harmaanruskea peltomyyrä tai muut jyrsijät eivät levitä myyräkuumetta aiheuttavaa puumalavirusta.

Myyräkuumeen itämisaika on 2–6 viikkoa. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen tai äidistä sikiöön. Jokainen sairastunut on siis ollut suorassa kontaktissa taudin lähteeseen eli metsämyyrän eritteillä saastuneeseen pölyyn. Kerran sairastettu myyräkuume antaa elinikäisen immuniteetin.

Myyräkuumeen oireet

Myyräkuume alkaa usein äkillisellä ja korkealla kuumeella. Muita tyypillisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, oksentelu sekä vatsa- ja selkäkivut.

Myyräkuumeeseen liittyy usein myös munuaisten toiminnan heikkenemistä, joka ilmenee virtsan määrän vähenemisenä. Näköhäiriöitä, kuten näkökenttäpuutoksia, tulee noin kolmasosalle myyräkuumeeseen sairastuneista. Joissakin harvoissa tapauksissa myyräkuume voi aiheuttaa jopa lyhytkestoisen näön menetyksen.

Myyräkuumeen tyypilliset oireet ovat:

  • äkillisesti alkava korkea kuume
  • päänsärky
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vatsa- ja selkäkivut

Myyräkuumeen muita mahdollisia oireita ovat:

  • näköhäiriöt
  • virtsamäärän väheneminen
  • keuhkopusseihin kerääntyvä neste
  • sydämen rytmihäiriöitä
  • muutoksia selkäydinnesteessä

Vaikka myyräkuume voi aiheuttaa osalle sairastuneita vakaviakin oireita, suurin osa myyräkuumetartunnoista on oireettomia tai hyvin lieviä kuumetauteja, jotka eivät aina johda tutkimuksiin tai vaadi lääkärin hoitoa.

Myyräkuumeen toteaminen

Myyräkuume voi alkuvaiheessa muistuttaa oirekuvaltaan verenmyrkytystä eli sepsistä. Näköhäiriöt, virtsamäärien pieneneminen ja mahdolliset keskushermosto-oireet, kuten huimaus tai rauhattomuus, saavat kuitenkin epäilemään juuri myyräkuumetta.

Myyräkuumetta epäiltäessä lääkärin tutkimuksen lisäksi tehdään virtsan tutkimus, jolla saadaan tietoa munuaisten tilasta. Lisäksi otetaan verinäyte, josta selvitetään myyräkuumeen vasta-ainetestin lisäksi munuaisten tilasta kertova kreatiniinitaso (Krea) ja tulehdusarvot.

Myyräkuumeen hoito

Myyräkuumetta hoidetaan lievittämällä sen oireita ja tukemalla elimistön eri järjestelmien toimintoja. Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa lääkehoitoa, vaan tauti parantuu yleensä muutamien viikkojen kuluessa itsestään. Varsinaisia jälkitauteja myyräkuumeeseen ei tavallisesti liity, mutta yleinen uupumus voi jatkua sairastamisen jälkeen vielä useiden viikkojen ajan.

Lievät myyräkuumetapaukset voidaan hoitaa kotona, mutta hankalaoireisessa taudissa tarvitaan sairaalahoitoa. Itsehoidossa on tärkeää huolehtia riittävästä nesteen saannista ja kivun lievityksestä. Tulehduskipulääkkeitä tulee välttää, koska ne heikentävät munuaisten toimintaa. Kipulääkkeenä voi käyttää esimerkiksi parasetamolia.

Miten suojautua myyräkuumeelta?

Myyräkuumeen aiheuttavaa puumalavirusta vastaan ei ole rokotetta. Paras tapa suojautua myyräkuumetartunnalta olisi pyrkiä välttämään metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn hengittämistä.

Näillä vinkeillä voit pienentää myyräkuumeeseen sairastumisen riskiä:

  • Siivoa ulkorakennukset kuten kesämökki tai puuliiteri alkukesästä. Virusta levittävien metsämyyrien määrät ovat alkukesästä pienimmillään.
  • Käytä siivotessa kosteaa rättiä. Vältä pölynimurin käyttöä, jotta pöly ei leviä hengitysilmaan.
  • Käytä siivotessa hengityssuojainta. Hengityssuojain antaa lisäsuojaa puumalavirukselta, mutta tutkittua tietoa hengityssuojien hyödyllisyydestä myyräkuumeen ehkäisyssä ei ole.

Milloin lääkäriin?

Myyräkuumetta epäiltäessä on otettava yhteys lääkäriin.

Aikuisella korkea kuume ilman selvää aiheuttajaa on jo itsessään riittävä syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Myyräkuumeeseen ei liity taudin alkuvaiheessa hengitystieoireita kuten muissa kuumetaudeissa. Hengitystieoireiden puuttumisen lisäksi näköhäiriöt, virtsamäärän väheneminen ja mahdolliset keskushermosto-oireet, kuten huimaus tai rauhattomuus ovat syitä epäillä myyräkuumetta.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: