MS-tauti on krooninen keskushermoston tulehduksellinen sairaus, jonka oireet ovat hyvin yksilöllisiä
8.11.2021
Asiantuntija Emilia Tauriala, neurologian erikoislääkäri
MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen tulehduksellinen sairaus. MS-tauti luetaan autoimmuunisairauksiin ja se on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Tässä tietopaketissa kerrotaan MS-taudin oireista ja hoidosta. Saat myös tietoa taudin perinnöllisyydestä ja siitä, millainen on MS-taudin ennuste.
MS-taudin diagnoosin tekee aina neurologi. Lievissä puutumisoireissa neuvoa voi kysyä myös yleislääkäriltä, koska puutuminen on tavallisesti hyvänlaatuinen ja itsestään korjaantuva oire.
Sisällysluettelo
Mikä on MS-tauti?
MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen tulehduksellinen sairaus. MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus.
Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–50-vuotiaana ja sairastavista kaksi kolmasosaa on naisia. Sairastuminen alle 16-vuotiaana tai toisaalta yli 60 vuoden iässä on harvinaista. Suomen väestöstä tautia sairastaa noin 12 000 henkilöä.
MS-tauti luetaan autoimmuunisairauksiin. MS-taudissa immuunijärjestelmä synnyttää tulehduspesäkkeitä, jotka vaurioittavat erityisesti keskushermoston myeliiniä eli aivosolujen aksoneita suojaavaa vaippaa.
Tämä aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten puutumista ja lihasheikkoutta. Voimakkaimmillaan MS-tauti voi aiheuttaa liikuntakyvyn sekä yleisen toimintakyvyn huomattavaa heikkenemistä.
MS-tauti − ensioireet
MS-taudin tavallisimpia ensioireita ovat näköhäiriöt ja raajojen tuntohäiriöt. Näköhermon tulehdus on hyvin tavallinen ensioire. Se aiheuttaa toisen tai molempien silmien näön lähes täydellisen hämärtymisen. Näön hämärtyminen voi kestää tunteja tai jopa muutamia päiviä, useimmilla näkö palautuu ennalleen viikkojen kuluessa. Raajojen tuntohäiriöt tuntuvat raajoilla tai ihossa puutumisena ja ikään kuin pistelevänä tunteena.
Useimmat ihmiset toipuvat ensioireista kokonaan, mutta noin kymmenesosalla sairastuneista oireet jatkuvat ja lisääntyvät heti ensioireiden alettua. Hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää ja hoitoon kannattaa hakeutua heti oireiden alettua.
On hyvä tietää, että monet vaarattomat toiminnalliset häiriöt voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Taudin diagnosointi vaatii aina laajat neurologiset tutkimukset.
MS-tauti − oireet
MS-taudin oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista. Oireet voivat olla hyvin vaihtelevia riippuen siitä, missä keskushermoston osassa tulehduspesäkkeet sijaitsevat.
Oireille tyypillistä on myös niiden aaltomaisuus: uusia tulehduspesäkkeitä muodostuu ja olemassa olevia sammuu korjaantumisen tai arpeutumisen myötä.
MS-taudin tavallisimpia oireita ovat:
- näkö- ja silmäoireet
- kaksoiskuvat
- tuntomuutokset
- uupumus
- liikkumisen hankaluudet
- muistin, keskittymisen ja ajattelun hankaluudet
- mielialaongelmat
- rakon ja suolen toiminnan ongelmat
- kipu
MS-tauti − perinnöllisyys
Taudin syntymekanismia ei tunneta tarkasti, mutta taudin puhkeamisen katsotaan syntyvän monen tekijän yhteisvaikutuksena. Tietyt virusinfektiot nostavat sairauden puhkeamisen riskiä myöhemmin elämän aikana.
Suomalaisten MS-potilaiden sisaruksilla on havaittu olevan 25-kertainen vaara sairastua tautiin. Myös auringonvalon vähyyden ja siitä johtuvan alhaisen D-vitamiinitason arvellaan vaikuttavan sairauden puhkeamiseen. Lisäksi tupakointi ja ylipaino ovat osoittautuneet sairauden riskitekijöiksi.
MS-tauti − hoito
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Lääkehoito on kehittynyt merkittävästi ja nykyään eri lääkevaihtoehtoja on lukuisia. Immuunipuolustusjärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä pyritään vähentämään taudin pahenemisvaiheita ja hidastamaan uusien tulehduspesäkkeiden syntymistä aivoihin. Tästä syystä MS-taudin hoito tulee aloittaa mahdollisimman varhain diagnoosin jälkeen. Hoidon aloitus ja seuranta järjestetään MS-taudin hoitoon perehtyneissä neurologisissa yksiköissä.
Lääkehoidon lisäksi MS-taudin hoitoon kuuluu myös bakteeritulehdusten, kuten virtsateiden, hampaiden tai poskionteloiden tulehdusten hyvä hoito, koska elimistön tulehdukset altistavat pahenemisvaiheille.
Sairauden tuomiin vaikeuksiin saa tarvittaessa apua kuntouksesta, joka voi olla fysioterapiaa, puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta tai toimintaterapiaa. Liikkumiseen voi myös saada erilaisia apuvälineitä.
Säännöllinen liikunta helpottaa MS-taudin oireita ja pitää samalla yllä lihaskuntoa ja tasapainoa. MS-taudin hoidossa on hyvä kiinnittää huomiota myös mielen hyvinvointiin, riittävään lepoon ja palautumiseen sekä terveellisen ruokavalioon.
MS-taudin diagnoosin tekee aina neurologi. Lievissä puutumisoireissa neuvoa voi kysyä myös yleislääkäriltä, koska puutuminen on tavallisesti hyvänlaatuinen ja itsestään korjaantuva oire.
Mikä on MS-taudin ennuste?
MS-tauti on krooninen ja parantumaton sairaus, joka etenee yksilöllisesti ja sen kulkua on hyvin vaikea ennustaa. Sairauden diagnosointi ja lääkehoito ovat kuitenkin kehittyneet harppauksin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, ja MS-taudin ennuste ja sairastavien toimintakyky on nykyään aiempaa parempi.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleisimpään eli aaltomaiseen taudinkuvaan sairastuneista kolmasosalla sairaus ei ole muuttunut eteneväksi vielä 40 vuoden sairastamisenkaan jälkeen. Kelan tilastojen mukaan yli puolet työikäisistä MS-tautia sairastavista ovat edelleen mukana työelämässä.
Arviot MS-taudin vaikutuksesta elämän pituuteen vaihtelevat. 1950-luvulta aloitetuissa pohjoismaisissa tutkimussarjoissa MS-tautia sairastavien elinikä on keskimäärin 6 vuotta lyhyempi kuin samanikäisellä vertailuväestöllä.
Elinikään vaikuttavat myös samat elämäntapa- ja ympäristötekijät kuin väestöön yleisestikin.
MS-taudin diagnoosin tekee aina neurologi. Lievissä puutumisoireissa neuvoa voi kysyä myös yleislääkäriltä, koska puutuminen on tavallisesti hyvänlaatuinen ja itsestään korjaantuva oire.
Lue lisää MS-taudista:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00048
https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/tietoa-sairauksista/ms-tauti/
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
neurologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi neurologian erikoislääkäri Emilia Tauriala.