Melatoniini voi auttaa viivästyneen univalverytmin hoidossa ja aikaerosta johtuvassa unettomuudessa
17.12.2021 | Päivitetty 8.2.2024
Melatoniini on ihmisen luontainen hormoni, joka aiheuttaa väsymyksen tunteen iltaisin. Se rytmittää sisäistä kelloa ja tahdistaa näin vuorokausirytmiä. Oikein käytettynä melatoniinivalmiste on hyvä ja turvallinen vaihtoehto verrattuna moniin muihin perinteisiin unilääkkeisiin. Tässä tietopaketissa kerromme melatoniinista ja siitä, mitä sen käytössä on hyvä huomioida.
Tilapäinen unettomuus on osa normaalia elämää. Voit kokeilla melatoniinia yksittäisiä päiviä, mutta jos tästä ei ole apua tai koet joutuvasi käyttämään sitä useampia päiviä, on hyvä selvittää unettomuuden syyt. Ammattilaisemme auttavat sinua selvittämään unettomuuden taustalla olevat syyt, ja tarjoavat niihin tarvittavan avun. Voit hakeutua unihäiriöiden hoitoon perehtyneiden asiantuntijoiden vastaanotolle ilman lähetettä.
Sisällysluettelo
Mitä on melatoniini?
Melatoniinin käyttö unettomuuden hoidossa
Melatoniini − annostus
Melatoniinia ei suositella ottamaan ohjeessa suositeltua määrää enempää, koska suuremmista annoksista ei ole hyötyä.
Milloin melatoniini kannattaa ottaa?
Lyhytvaikutteinen melatoniini suositellaan otettavaksi kello 18–23 välisenä aikana ja pitkävaikutteinen kello 20–22 välillä.
Ihmisen luonnollinen melatoniinin eritys alkaa illalla ja on suurimmillaan yöllä. Melatoniinin päätehtävä on tahdistaa ihmisen vuorokausirytmiä, ja tästä syystä myös melatoniini tulisi ottaa mahdollisimman säännöllisesti iltaisin aina samaan kellonaikaan.
Onko melatoniinilla haittavaikutuksia?
Melatoniinin käytön tavallisimmat haitat ovat:
- päänsärky
- huimaus
- pahoinvointi
- väsymys
Voiko melatoniinin pitkäaikaisesta käytöstä olla jotain haittaa?
Melatoniini − yhteisvaikutukset
Melatoniini ja lääkkeet
Melatoniini ja alkoholi
Melatoniini ja tupakointi
Melatoniini − raskaus ja imetys
Melatoniinin käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana. Suositus perustuu siihen, että melatoniinin käytöstä ihmisen raskauden aikana ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Eläinkokeista sen sijaan on saatu tuloksia, joiden mukaan jo kohtuullisilla annostasoilla on ollut hormonaalisia vaikutuksia ja käyttäytymisen muutoksia.
Melatoniini lapselle?
Melatoniinin käyttö on viime aikoina yleistynyt myös lasten ja nuorten vuorokausirytmin ja unettomuuden hoidossa. Tutkimustietoa melatoniinin haittavaikutuksista lapsilla ja nuorilla on vielä vähän. Tästä syystä melatoniinia ei pidä käyttää lapsilla ja nuorilla ilman lääkärin ohjeistusta.
Melatoniini ja levottomat jalat
Osalla melatoniini voi pahentaa levottomien jalkojen oireyhtymää, mutta vaikutus on yksilöllinen. Melatoniinin vaikutuksen omalla kohdalla voi testata olemalla hetken kokonaan ilman melatoniinia, ja sen jälkeen kokeilla sen käyttöä taas muutamien päivien ajan.
Milloin lääkäriin?
Voit kokeilla melatoniinia yksittäisiä päiviä, mutta jos tästä ei ole apua tai koet joutuvasi käyttämään sitä useampia päiviä, on hyvä selvittää unettomuuden syyt.
Ammattilaisemme auttavat sinua selvittämään syyt unettomuuden taustalla, ja tarjoavat niihin tarvittavan avun. Tuki ja hoito räätälöidään oikean asiantuntijan avulla aina jokaisen yksilöllisten tarpeiden ja tilanteen mukaan.
Unihäiriöiden hoitoon perehtyneiden asiantuntijoiden vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä. Vastaanotolla lisätään ymmärrystä unesta sekä voidaan harjoitella käytännön menetelmillä, kuinka unesta tulisi mahdollisimman hyvälaatuista ja palauttavaa.
Lääkkeitä ei tule aloittaa turhan herkästi, ja jos olo on aamulla virkeä ja elämänlaatu hyvä unettomuusoireista huolimatta, ei lääkitys ole ensisijainen vaihtoehto.
Lääkitys voi pahimmassa tapauksessa ylläpitää unettomuutta, eikä lääkkeiden avulla saavutettu uni ole usein yhtä palauttavaa ja syvää unta.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
Ethän jää yksin uniongelmien kanssa
Unettomuutta ja unihäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Fokus Unen erikoisyksikkö tarjoaa osaavan tiimin tueksesi, jotta voisit nukkua yösi paremmin.
Tutustu suosituimpiin Fokus Unen palveluihinyleislääkäri, Terveystalo Helsinki Uniklinikka
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalo Helsinki Uniklinikan yleislääkäri Eevert Partinen.