Melanooma on auringon UV-säteilyn aiheuttama ihosyöpä.

Melanooman ennuste on hyvä, kunhan ihosyöpä havaitaan varhaisessa vaiheessa ja sen hoito aloitetaan nopeasti

Melanooma on yksi nopeimmin yleistyvistä syövistä. Melanooma on mahdollista tunnistaa esimerkiksi luomen kasvamisesta tai sen muuten muuttuneesta ulkonäöstä. Lue lisää siitä, mistä kaikista asioista melanooman voi tunnistaa, miten melanoomaa hoidetaan ja miten auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttaman ihosyövän syntymistä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään omilla toimilla.

Sisällysluettelo

Lääkärissä kannattaa käydä silloin, jos iholla oleva luomi kasvaa nopeasti tai sen ulkonäkö muuten muuttuu. Jos epäilet melanoomaa ja haluat tarkistuttaa luomesi tai muun uuden ja epäilyttävän ihomuutoksen, varaathan ajan ensisijaisesti ihotautilääkärille. Myös monet yleislääkärit tutkivat ihomuutoksia ja ottavat tarvittaessa koepaloja. Lääkäriin kannattaa mennä tarkistuttamaan luomia ja muita ihomuutoksia matalalla kynnyksellä, sillä melanooman ennusteeseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka varhaisessa vaiheessa syöpä löydetään.

Mikä on melanooma?

Melanooma eli tummasolusyöpä on ihosyövän vaarallinen muoto. Se on vakavampi kuin muut ihosyövät, kuten tyvi- ja okasolusyöpä. Suurin osa melanoomista kehittyy luomeen tai muualle ihoon, joten sen pystyy useimmiten havaitsemaan itse omin silmin. Tästä syystä melanooman ennuste onkin vakavuudestaan huolimatta useimmiten varsin hyvä, kunhan syöpä vain havaitaan varhain ja hoidot aloitetaan nopeasti.

Suomessa todetaan joka vuosi noin 1700 uutta melanoomatapausta. Melanooma ja muut ihosyövät ovat länsimaiden nopeimmin yleistyviä syöpiä. Niiden määrä kasvaa myös Suomessa, mikä johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä. Valtaosa melanoomista todetaan keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla, sillä riski ihosyövän kehittymiselle kasvaa iän myötä. Melanooma saattaa ilmaantua myös nuorelle aikuiselle, mutta melanooma lapsella ja alle 18-vuotiaalla nuorella on hyvin harvinainen.

Melanooma – oireet

Valtaosa melanoomista näkyy iholla, minkä takia melanooma on useimmiten helppo havaita ja tunnistaa. Alkavan melanooman tunnistaa suurimmassa osassa tapauksista siitä, että luomen ulkonäkö muuttuu ja sen koko kasvaa. Luomen reunaan saattaa myös ilmestyä ulokkeita, joiden väri on muuta luomea selvästi tummempi.

Melanoomalle on tyypillistä, että luomessa on:

  • epäsymmetrinen muoto
  • epätarkka reuna
  • epätasainen ja eri sävyjä sisältävä väri

Toisinaan luomi saattaa lisäksi kutista ja pistellä. Melanoomaa on syytä epäillä myös silloin, jos iholle ilmaantuu kokonaan uusi ja epäilyttävän näköinen ihomuutos, joka ei parane itsestään muutaman viikon kuluessa.

Levinnyt melanooma – oireet 

Levinneen melanooman oireet ovat muiden pitkälle edenneiden syöpien tavoin usein melko vaikeasti tunnistettavissa. Oireina voi olla esimerkiksi väsymystä, kuumeilua ja tahatonta laihtumista.

Kun syöpä leviää, se lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon. Levinneen melanooman oireet vaihtelevatkin paljon sen mukaan, mihin elimiin etäpesäkkeitä on ehtinyt syntyä. Levinneeseen melanoomaan viittaa vahvasti myös se, jos luomen ympärille ilmestyy tummia pisteitä eli niin sanottuja satelliitteja. Nämä pisteet ovat silmillä havaittavia melanooman etäpesäkkeitä, jotka saattavat ilmestyä iholle silloin, kun melanooma on saanut kasvaa rauhassa tarpeeksi pitkään.

Miten tunnistaa melanooma?

Melanooma on useimmiten kirjava ja kasvava pigmenttimuutos iholla. Pahanlaatuisuuteen viittaa esimerkiksi luomen tai muun ihomuutoksen nopea kasvu ja laajeneminen, sen värin tai muodon muuttuminen, reunojen muuttuminen epätasaiseksi sekä ihon haavautuminen ja verenvuoto.

Melanoomista vain noin yksi neljäsosa kehittyy iholla valmiiksi olevaan pigmenttiluomeen. Valtaosa melanoomista syntyy iholle sellaiseen kohtaan, jossa ei ole aikaisemmin ollut ollenkaan luomea. Melanoomaa esiintyy yleisimmin miehillä selässä ja naisilla alaraajoissa. Melanoomaa voi kuitenkin esiintyä melkein missä vain, kuten kynnen alla tai kynnessä, silmässä tai silmäluomessa, limakalvoilla, kasvoissa tai varpaassa.

Vaalea melanooma

Joissakin tapauksissa melanooman tunnistaminen voi olla vaikeaa. Aina melanooma ei nimittäin sisällä ollenkaan siihen tyypillisesti yhdistettyä tummaa pigmenttiä, vaan harvinaisissa tapauksissa syövän aiheuttama ihomuutos saattaa olla vähäpigmenttinen tai kokonaan pigmentitön. Tällainen vaalea melanooma voi jäädä helposti diagnosoimatta.

Nodulaarinen melanooma 

Toinen helposti huomaamatta jäävä melanoomatyyppi on kyhmymäinen eli nodulaarinen melanooma. Toisin kuin ihon pintaa myöten kasvava melanooma, nodulaarinen melanooma kasvaa pystysuunnassa aiheuttaen iholle kyhmyn. Ulkonäöltään nodulaarinen melanooma on tyypillisesti symmetrinen, tarkkarajainen ja tasavärinen. Kyhmymäinen melanooma on yksi melanooman päätyypeistä, ja sen esiintyvyydeksi on arvioitu 15–30 prosenttia kaikista melanoomista. Koska nodulaarinen melanooma kasvaa suoraan syvälle ihoon eikä sitä aina tunnisteta helposti, on se pintamelanoomaa vaarallisempi.

Melanooma ja luomi – tarkkaile näitä muutoksia

Kaikkien ihmisten iholla esiintyy enemmän tai vähemmän luomia. Pigmenttiluomet ovat lähtökohtaisesti vaarattomia, mutta joskus ne saattavat muuttua pahanlaatuisiksi ja kehittyä melanoomaksi. Omia luomia kannattaakin tarkkailla säännöllisesti siltä varalta, jos ne muuttavat nopeasti muotoaan, laajenevat, muuttavat väriään tai muuttuvat reunoiltaan epätarkoiksi ja polveileviksi.

Pahanlaatuisen luomen tunnistamiseen voi käyttää VARO-muistisääntöä:

  • V - väri muuttuu tummaksi tai epätasaiseksi
  • A - alue laajenee nopeasti
  • R - reunasta tulee epätarkka
  • O - osat ovat epäsymmetriset

Jos huomaat luomessasi näitä muutoksia, kannattaa luomi käydä tarkistuttamassa ja mahdollisesti poistamassa lääkärin vastaanotolla. Lääkäri arvioi luomenpoiston tarpeen aina tilannekohtaisesti vastaanotolla. Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä tarkistetaan luomet, ja löydösten perusteella varataan tarvittaessa toimenpideaika yhden tai useamman luomen poistoa varten. Luomet poistetaan tavallisesti paikallispuudutuksessa leikkaamalla. 

On hyvä pitää mielessä, että kaikki iholle syntyvät uudet luomet eivät suinkaan viittaa melanoomaan. Uusia ja hyvänlaatuisia luomia saattaa iän myötä ilmestyä paljonkin, eivätkä ne ole vaarallisia.

Lue lisää: Luomen poisto

Mistä melanooma aiheutuu?

Ylivoimaisesti suurin riskitekijä melanooman syntymisessä on auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttama ihon palaminen. Olennaista on se, kuinka paljon UV-säteilyä on saanut koko elämänsä aikana yhteensä. Tästä syystä ihosyöpäriski kasvaa ikääntyessä.

Melanooman riskiä lisää:

  • runsas altistuminen auringolle
  • solariumin käyttö
  • ihon toistuva palaminen varsinkin lapsuudessa
  • herkästi palava ihotyyppi, kuten hyvin vaalea iho tai punapigmenttisyys
  • suuri määrä luomia
  • useammat iholla olevat dysplastiset luomet, jotka ovat tyypillisesti kookkaita, kirjavia ja epätarkkarajaisia
  • muut epätyypilliset luomet

Niillä, joiden ihotyyppi palaa herkästi, on kaksinkertainen riski sairastua melanoomaan muuhun väestöön verrattuna. Tällaiselle ihotyypille on tyypillistä vaalea iho, siniset silmät, luonnostaan vaaleat tai punaiset hiukset ja pisamat. Melanooman riskin kaksinkertaistaa myös se, jos omilla vanhemmilla tai sisaruksilla on todettu melanooma. Lisäksi riskiä melanooman kehittymiselle lisää aiemmin sairastettu melanooma sekä aikaisemmin annettu solunsalpaaja- tai sädehoito tai immuunijärjestelmää heikentävä lääkitys, erityisesti elinsiirtopotilaiden hyljinnänestolääkitys.

Toisin kuin joskus ajatellaan, melanooman riskiä ei sen sijaan lisää luomien rikkoutuminen tai hiertyminen niiden hankautuessa esimerkiksi vaatteen saumaa tai rintaliivien kaaritukea vasten.

Kuinka melanooma syntyy? 

Melanooma saa alkunsa ihon väriainetta eli pigmenttiä tuottavista soluista, joita kutsutaan melanosyyteiksi. Melanosyytit sijaitsevat ihon pinnan eli orvaskeden alimmassa solukerroksessa, missä niiden tehtävänä on suojata ihoa auringon UV-säteilyltä tuottamalla pigmenttiä. Melanosyyttien tarkoitus on siis hyvä, mutta joskus hyvänlaatuiset ja terveet melanosyytit muuttuvat pahanlaatuisiksi, jolloin ihosyöpä syntyy.

Melanooman esiasteesta on kyse silloin, kun pahanlaatuisiksi muuttuneita melanosyyttejä on ainoastaan ihon pinnan eli orvaskeden sisällä. Melanoomasta aletaan puhua sinä vaiheessa, kun kasvainsolukko läpäisee ihon pinnan ja verinahan välissä sijaitsevan kalvon. Sen jälkeen, kun kasvain pääsee verinahan puolelle, on sen mahdollista lähteä leviämään imu- ja verisuonistoa pitkin muualle kehoon.

Kuinka nopeasti melanooma kehittyy? 

Melanooman kehittyminen on hyvin yksilöllistä, ja melanoomiakin on olemassa useita erilaisia. Joskus melanooman kehittyminen on hyvin hidasta, ja se saattaa tapahtua pikkuhiljaa vuosien ajan. Joskus melanooma voi taas kehittyä aikaisemmin terveeseen ihoon jo muutamassa kuukaudessa. Melanooman kehittyminen saattaa olla erityisen aggressiivista ja nopeaa varsinkin silloin, jos käytössä on immuunijärjestelmää heikentävä lääkitys, kuten elinsiirtopotilaiden hyljinnänestolääkitys.

Melanooman toteaminen

Melanoomaa epäillään luomen muuttuvan ulkonäön tai muun ihomuutoksen perusteella, kuten esimerkiksi uuden ja nopeasti suurentuvan ihokasvaimen takia. Monimuotoisuutensa vuoksi melanoomaa ei ole kuitenkaan aina helppo tunnistaa juuri melanoomaksi, vaan se voidaan sekoittaa herkästi esimerkiksi verisuonikasvaimeen tai tyvisolusyöpään. Melanooma voi näyttää mustuneen luomen lisäksi myös esimerkiksi ihon pinnalle kehittyneeltä kyhmyltä tai se voi muistuttaa pigmentitöntä syylää tai verenpurkaumaa kynnen alla.

Lääkäriin kannattaa hakeutua aina silloin, jos luomi kasvaa tai sen ulkonäkö muuten muuttuu tai jos iholle ilmestyy uusi ja epäilyttävän näköinen ihomuutos, joka ei poistu itsestään. Vastaanotolla lääkäri tutkii ihon tarkasti, ja poikkeavan näköiset luomet ja muut epäilyttävät kohdat ihosta leikataan. Näytteet lähetetään patologille mikroskooppitutkimukseen, jonka avulla selviää, onko kyse syövästä vai ei. Jos kyseessä on melanooma, kirurgi poistaa vielä leikkausarven ja alueen sen ympäriltä.

Tarvittavat lisätutkimukset suunnitellaan aina yksilöllisesti vasta leikkauksen jälkeen. Jos melanooma on paikallinen ja pinnallinen eikä vartijasolmuketutkimuksessa ilmene mitään hälyttävää, jatkohoidoksi riittää useimmiten pelkkä seuranta.

Melanooma – hoito

Melanooman tärkein ja tavallisin hoitomuoto on leikkaus, jossa melanooman ympäriltä poistetaan 1–2 cm tervettä kudosta. Jos melanooma on ehtinyt levitä laajemmalle, tarvitaan sen hoitamiseen myös muita hoitoja, jotka suunnitellaan aina potilaan kanssa tapauskohtaisesti.

Melanooman hoidossa ei yleensä käytetä sädehoitoa, mutta jos etäpesäkkeitä on paljon tai jos kasvainta ei olla saatu leikattua kokonaan pois, voidaan myös sädehoitoa antaa joskus leikkaushoidon jälkeen. Lääkehoito on tärkeää silloin, kun melanooma on levinnyt eikä tautia voida poistaa leikkauksella. Melanooman hoidossa käytetyt lääkkeet, kuten immunologiset lääkkeet, täsmälääkkeet ja solunsalpaajat, on tarkoitettu syöpäsolujen tuhoamiseen.

Pinnallisten ja paikallisten melanoomien kohdalla leikkaushoito parantaa melanooman lähes poikkeuksetta lopullisesti. Melanooman seuranta-aika on tyypillisesti noin viisi vuotta.

Melanooma – ennuste

Koska melanooma syntyy ihon uloimmissa kerroksissa, on se useimmissa tapauksissa helppo havaita omin silmin. Vaikka melanooma luokitellaankin hyvin tappavaksi taudiksi, on sen ennuste tästä syystä usein hyvä – viiden vuoden kuluttua taudin diagnosoimisesta yli 90 prosenttia melanooman saaneista on edelleen elossa. Taudin ennustetta parantaa ihosyövän varhainen havaitseminen ja nopea hoitoon hakeutuminen.

Melanooman ennuste riippuu aina syövän levinneisyydestä sekä potilaan yleiskunnosta. Ennusteeseen vaikuttaa erityisen paljon se, miten syvälle kasvain on ehtinyt kasvaa ja onko se lähettänyt etäpesäkkeitä. Jos melanooma on pinnallinen ja paikallinen, on sen ennuste useimmiten erinomainen.

Aiemmin sairastettu melanooma kymmenkertaistaa riskin uuden melanooman syntymiselle. Jos melanooma uusiutuu, tapahtuu se todennäköisimmin kahden vuoden sisällä hoidoista. Melanooma voi uusiutua joko samalla alueella missä se on ollut aikaisemmin tai jossain muualla kehossa.

Melanooma – ennaltaehkäisy

Ainoa tehokas keino melanooman ennaltaehkäisemiseksi on riittävä suojautuminen auringon ultraviolettisäteilyltä.

Auringon UV-säteilyltä voi suojautua esimerkiksi:

  • käyttämällä aurinkovoidetta, jossa suojakerroin on korkea eli vähintään 30 ja mieluiten 50
  • pukeutumalla kevyisiin ja väljiin, ihoa suojaaviin vaatteisiin
  • välttämällä suoraa auringonpaistetta päivän kuumimpaan aikaan
  • vetäytymällä tarvittaessa varjoon

On myös hyvä muistaa, että UV-säteilyn määrään vaikuttaa moni tekijä, kuten vuoden- ja kellonaika sekä maantieteellinen leveysaste. Säteilyn määrä kasvaa kesällä, keskipäivällä ja mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan. Silloin myös riittävän suojautumisen merkitys korostuu.

Erityisen tärkeää on välttää ihon palamista lapsuusaikana ja nuoruudessa. Jos iholla on runsaasti luomia tai iho alkaa herkästi punoittamaan auringossa, kannattaa auringon UV-säteilyn määrään kiinnittää erityisen paljon huomiota myös aikuisena. Kaikkien aikuistenkin on kuitenkin syytä välttää mahdollisuuksien mukaan liiallista auringossa olemista, sillä UV-säteily vahingoittaa aina ihoa. Solariumin käyttöä kosmeettisista syistä ei suositella ollenkaan melanooman riskiryhmään kuuluville tai alle 18-vuotiaille.

Melanooman riskiä lisää myös runsasluomisuus, jonka rajana pidetään yli sataa luomea. Luomien määrään ei voi itse vaikuttaa, mutta varsinkin runsasluomisen kannattaa tarkkailla ihoaan ja sen mahdollisia muutoksia säännöllisesti.

Milloin lääkäriin?

Lääkärissä kannattaa käydä silloin, jos iholla oleva luomi kasvaa nopeasti tai sen ulkonäkö muuten muuttuu.

Luomea kannattaa käydä näyttämässä lääkärissä, jos se:

  • kasvaa
  • muuttuu rajoiltaan epätarkaksi
  • vaihtuu väritykseltään aikaisempaa tummemmaksi tai mustaksi tai alkaa sinertää tai punertaa 
  • tuntuu kovalta, turvonneelta, aralta tai kutisevalta
  • haavautuu tai vuotaa verta

Lääkärissä kannattaa käydä yhtä lailla myös silloin, jos huomaa itsellään jonkun muun epäilyttävän ja uuden ihomuutoksen. Lääkäriin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, sillä melanooman ennusteeseen vaikuttaa ratkaisevasti se, missä vaiheessa se havaitaan.

Kannattaako luomet käydä tarkistuttamassa lääkärissä säännöllisesti varmuuden vuoksi?

Vaaleaihoisten, herkästi palavien ja runsasluomisten henkilöiden kannattaa käydä tarkistuttamassa luomensa lääkärissä varmuuden vuoksi harvakseltaan esimerkiksi noin kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa. Jos luomia ei ole erityisen paljon, iho ei ole auringolle herkkä eikä iholla ole kookkaita tai kirjavia luomia, ei luomien säännölliselle tarkistuttamiselle lääkärissä ole lääketieteellistä tarvetta. Luomet tulee aina käydä näyttämässä lääkärillä silloin, jos niissä huomaa melanoomaan viittaavia muutoksia tai muuta erityistä.