Mammografia on rintojen kuvantamismenetelmä, jota käytetään rintasyövän ja muiden rintojen poikkeavaisuuksien havaitsemisessa
21.1.2022
Asiantuntija Tomi Pudas, radiologian erikoislääkäri
Mammografia auttaa rintasyövän ja muiden rintarauhasten muutoksien havaitsemisessa. Rintasyövän toteaminen voi olla hankalaa, mutta säännölliset mammografiaseulonnat saattavat auttaa löytämään tarkempaa tutkimusta vaativat muutokset rintasyövän varhaisessa vaiheessa. Tässä tietopaketissa käsitellään mammografiaa ja sen roolia rintasyövän sekä muiden rintojen poikkeavuuksien havaitsemisessa.
Mammografian lisäksi rintoja voidaan tutkia ultraäänitutkimuksella ja magneettitutkimuksella. Rintojen magneettitutkimus on osoittautunut herkäksi menetelmäksi rintasyövän löytämiseksi. Terveystalossa tehdään nyt myös rintojen magneettitarkastuksia, jossa mahdollista rintasyöpäriskiä voidaan kartoittaa. Tutustu rintojen tutkimuksiin alla olevasta painikkeesta.
Sisällysluettelo
Mikä on mammografia?
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus on perinteinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään rintarauhasten sairauksien tutkimiseen. Mammografiassa muodostetaan kuvia rintakudoksesta röntgensäteilyn avulla. Radiologi tulkitsee kuvat havaitakseen mahdolliset poikkeavuudet rintakudoksessa. Rintojen kuvantaminen tehdään yleensä monien kuvantamismenetelmien kanssa, ja mammografian tukena hyödynnetään usein ultraäänitutkimusta ja neulanäytettä.
Mammografia on tärkeä kuvantamismenetelmä rintasyövän toteamisessa, arvioinnissa ja seurannassa
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu joka kahdeksas tai yhdeksäs nainen elämänsä aikana. Suomessa todetaan vuosittain arviolta 5000 uutta rintasyöpätapausta.
Mammografian avulla voidaan tutkia myös muita rintojen oireita. Alle 50-vuotiailla henkilöillä ensisijainen rintojen tutkimusmenetelmä on kuitenkin ultraäänitutkimus. Mammografiakuvausta käytetään vain tarpeen vaatiessa ja asia harkitaan aina potilaskohtaisesti.
Rintaoireita voivat olla esimerkiksi:
- kyhmy rinnassa
- nännin tai nännipihan haavauma
- ihon tai nännin vetäytyminen sisäänpäin
- nännistä vuotava verinen tai kirkas erite
- rinnan turvotus
- yli 4–6 kuukautta kestänyt rinnan kipu
Mammografiakuvaus ja mammografiaseulonta
Mammografia jaotellaan kahteen eri tutkimukseen, mammografiakuvaukseen ja mammografiaseulontaan.
Mammografiakuvaus
Mammografiakuvaus on kuvantamismenetelmä, joka tehdään vain, kun potilaalla epäillään rintasyöpää. Laajaan mammografiakuvaukseen kuuluu radiologin tekemä täydentävä ultraäänitutkimus, jonka yhteydessä arvioidaan jatkotutkimusten tai toimenpiteiden tarpeellisuus.
Lue lisää: Mammografiakuvaus
Mammografiaseulonta
Mammografiaseulontaa käytetään rintasyövän seulonnassa ja hoidossa. Seulonnan avulla on mahdollista havaita rintasyöpä varhaisessa vaiheessa, ennen oireiden ilmenemistä. Rintasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa ennen syövän leviämistä parantaa hoidon tehoa.
Suomalaiset 50–69-vuotiaat naiset saavat joka toinen vuosi kutsun ilmaiseen mammografiaseulontaan. Mammografiaseulontojen avulla löydetään Suomessa vuosittain noin 600–800 rintasyöpätapausta, joista suurin osa on pieniä ja paikallisia.
Seulontamammografian kuvat tulkitaan kahden radiologin toimesta, niin sanotusti kaksoissokkotulkintana. Osa mammografiakuvista johtaa lisäselvitykseen, joka useimmiten koostuu lisäkuvista ja rintojen ultraäänitutkimuksesta.
Miksi rintasyövän seulonnassa käytetään menetelmänä juuri mammografiaa?
Rintasyövän ikäkausiseulonnoissa potilaat ovat iältään 50–69-vuotiaita, ja heille mammografia on sopivin tutkimusmenetelmä. Mammografian tarkkuus paranee potilaan iän mukana, koska vaihdevuosi-iän ylittäneiden henkilöiden rintarauhaskudos on kutistunut.
Kutistunut rintarauhaskudos auttaa parantamaan mammografian erotuskykyä, koska tiiviistä rintarauhaskudoksesta on vaikeampi havaita muutoksia. Mammografian etuna on myös toimenpiteen lyhyt kesto, kattava saatavuus ja kuvien tulkitsemisen helppous.
Terveystalo tuottaa rintasyöpäseulontaa sopimuskunnilleen.
Lue lisää: Mammografiaseulonta
Mitä mammografiassa tapahtuu?
Mammografia ei vaadi erillistä valmistautumista. Kuvausaika kannattaa vaihtaa, jos rinnat ovat erittäin arat esimerkiksi ennen kuukautisia.
Tutkimus etenee seuraavasti:
- Röntgenhoitaja asettaa kuvattavan henkilön rinnat kahden muovilevyn väliin. Kuvauksen aikana on pysyttävä liikkumatta.
- Rinnat puristetaan tasaisemmaksi – puristus voi aiheuttaa jonkin verran epämukavuutta muutaman sekunnin ajan.
- Molemmista rinnoista otetaan kuvat, yleensä kahdesta tai kolmesta eri suunnasta.
Toimenpide kestää kokonaisuudessaan noin 10–15 minuuttia.
Mitä mammografian jälkeen tapahtuu?
Mammografia ei vaadi jälkiseurantaa, eikä se rajoita henkilön normaalia elämää. Mammografiakuvat tulkitaan muutamassa päivässä, minkä jälkeen potilas saa tiedon tuloksista. Tuloksista selviää, löytyikö mammografiassa poikkeavuuksia ja onko lisätutkimuksille tarvetta.
Poikkeava mammografialöydös ei läheskään aina viittaa rintasyöpään. Löydöksestä voidaan ottaa tarvittaessa neulanäyte lisätutkimuksia varten.
Mikäli mammografiasta ei löydy poikkeavuuksia, jatketaan mammografiaseulontojen ottamista suositeltujen aikavälien mukaisesti. Mammografia toimii parhaiten, kun apuna on aiemmin otettuja kuvia. Kuvien avulla radiologi voi etsiä mahdollisia rintakudosten muutoksia helpommin kuin ilman aiemmin otettuja kuvia.
Muut rintojen tutkimukset
Rintojen tutkimuksissa käytetään usein monia kuvantamismenetelmiä.
Mammografia on käytetyin rintojen tutkimusmenetelmä, mutta rintoja ja rintasyöpäepäilyjä voidaan tutkia myös:
- tomosynteesillä
- ultraäänellä
- magneetilla
- neulanäytteellä
Rintojen ultraäänitutkimus
Rintojen ultraäänitutkimus on ensisijainen rintojen tutkimustapa alle 30-vuotiailla naisilla. Nuorten naisten rinnat ovat yleensä rakenteeltaan tiiviimmät kuin iäkkäimmillä naisilla, mikä vaikeuttaa poikkeavuuksien havaitsemista. Ultraäänen avulla on mahdollista saada tarkempia tuloksia tiiviistä rintakudoksesta.
Toisin kuin mammografiassa, ultraäänitutkimuksessa ei käytetä röntgensäteilyä. Radiologi kuljettaa tutkimuksessa ultraäänianturia rinnan iholla, jonka pinnalle on levitetty geeliä sopivan kontaktin saamiseksi. Rintojen ultraäänitutkimus on kivuton ja kestää 15–20 minuuttia.
Lue lisää: Rintojen ultraäänitutkimuksesta.
Rintojen magneettikuvaus
Rintojen magneettikuvaus on herkin rintojen tutkimusmenetelmä. Magneettitutkimus tapahtuu valaistussa ja ilmastoidussa tunnelissa, joka on avoin molemmista päistä.
Kuvattava on tutkimuspöydällä vatsallaan. Asento pyritään saamaan kuvauksen ajaksi mahdollisimman mukavaksi, koska kuvasarjojen onnistumisen edellytyksenä on kuvattavan pysyminen paikallaan. Tutkimus kestää noin 30 minuuttia.
Rintojen magneettikuvaus on osoittautunut tarkaksi menetelmäksi rintasyövän havaitsemisessa. Terveystalossa tehdään myös rintojen magneettitarkastuksia, joiden avulla voidaan kartoittaa rintasyöpäriskiä. Mikäli poikkeavuuksia löytyy, tarvittavat jatkotutkimukset, kuten mammografia ja näytteenotto onnistuvat nopeasti.
Rintojen magneettikuvaus on saatavilla ilman lähetettä tai erikoislääkärin lähetteenä.
Lue lisää: Rintojen magneettikuvaus
Rintojen tomosynteesikuvaus
Rintojen tomosynteesikuvauksessa rinnasta saadaan leiketyyppisiä kuvia, joiden avulla esimerkiksi tiiviimmässä rintakudoksessa oleva kasvain voi erottua paremmin kuin mammografiassa.
Rintojen neulanäyte
Rintojen neulanäytteen ottaa radiologi. Neulanäyte tehdään yleensä mammografian tai ultraäänitutkimuksen yhteydessä heti, jos rinnoista löytyy epäilyttäviä muutoksia, kuten patti. Neulanäyte on lähes kivuton toimenpide, joka otetaan paikallispuudutuksessa.
Mikä menetelmistä on paras?
Mikään edellä mainituista rintojen tutkimuksista ei ole yksistään paras, vaan eri menetelmät täydentävät toisiaan. Mammografian tukena hyödynnetään usein ultraäänitutkimusta ja neulanäytettä. Aikaisemmin otetut mammografiakuvat ovat hyödyllisiä ja antavat radiologille arvokasta lisätietoa.
Rintojen omatoiminen tutkiminen
Vaikka mammografia on ensisijainen menetelmä rintasyövän havaitsemiseksi, myös rintojen tutkiminen itsenäisesti on suositeltavaa. Rintojen säännöllinen tutkiminen edesauttaa rintasyövän varhaista toteamista sekä siten ennustetta. Omien rintojen ja rintakudoksen tunteminen auttaa havaitsemaan pienetkin muutokset ja hakeutumaan tarvittaessa tutkimuksiin.
Kiinnitä huomiota näihin muutoksiin rinnoissasi:
- tuntemuksiin rintojen alueella, joita ei ole ollut aikaisemmin
- kyhmyihin, joita ei ole tuntenut aikaisemmin
- kyhmyihin kainaloiden alueella
- ihon muutoksiin, kuten sisäänpäin vetäytyneisiin nänneihin, haavaumiin ja erilaisiin ihottumiin
- nänneistä tai toisesta nännistä vuotavaan kirkkaaseen tai veriseen eritteeseen
- rintojen kimmoisuuden muutoksiin
- ihon sävymuutoksiin
Näin tutkit rintasi:
- Tarkastele rintojasi peilin edessä vuorotellen kädet ylhäällä ja alhaalla. Kiinnitä huomiota siihen, onko rinnoissa tapahtunut muutoksia.
- Mene makuuasentoon selälleen. Käytä vastakkaisen puolen kättä rinnan tunnusteluun sormet suorina ja yhteen kiinnitettyinä.
- Tunnustele molempia rintoja kolmesti, kiertäen ne pienissä osissa alla mainitulla tavalla.
- Ensimmäisellä kerralla siten, että tunnusteltavan rinnan puoleinen käsi on vartalon edessä suorana.
- Toisella kerralla siten, että käsi osoittaa sivulle suorana.
- Kolmannella kerralla siten, että käsi on nostettuna pään yläpuolelle.
- Muista tunnustella myös kainalot ja kyljet. Voit kokeilla varovaisesti puristamalla, tuleeko nännistä eritettä.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin on hyvä hakeutua, mikäli löydät seuraavia havaintoja rinnoistasi:
- rintaan ilmaantuneita kyhmyjä tai selkeästi tunnusteltavissa olevia muutoksia
- sisäänpäin vetäytynyt nänni
- nännistä tai nänneistä vuotavaa eritetettä
- nännipihan ihon muutoksia
- punoittavaa ihoa tai muita ihomuutoksia
radiologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi radiologian erikoislääkäri Tomi Pudas.