Maksakirroosi on sairaus, joka aiheuttaa maksan arpeutumista ja kovettumista
20.4.2022
Maksakirroosi on monen maksasairauden loppuvaihe, joka kehittyy yleensä hitaasti. Yleisimmät maksakirroosin aiheuttajat ovat runsas ja vuosia kestänyt alkoholin käyttö, hepatiitti C ja ei-alkoholiperäinen rasvamaksa. Jos kirroosi havaitaan ajoissa, elämäntapamuutoksilla tai lääkityksellä voidaan hidastaa tai pysäyttää sairauden eteneminen. Tässä tietopaketissa käsitellään maksakirroosin syitä, oireita ja hoitoa.
Kirroosin ehkäiseminen on yleensä paljon tuloksellisempaa kuin sen hoitaminen. Sen vuoksi etenevän maksasairauden varhainen tunnistaminen on avainasemassa. Varhaisessa vaiheessa oleva maksasairaus on kuitenkin usein oireeton. Jos sinua mietityttää mahdolliset elintapoihisi liittyvät riskit, maksa-arvosi ovat toistuvasti koholla tai kärsit keskivartalolihavuudesta, kannattaa maksan kuntoa lähteä selvittämään. Maksakirroosin ensivaiheen selvitykset voidaan tehdä yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Perusteelliset jatkotutkimukset tehdään tarvittaessa gastroenterologin vastaanotolla.
Sisällysluettelo
Mikä on maksakirroosi ja mistä se johtuu?
Maksakirroosi eli maksan arpeutuminen on monen maksasairauden loppuvaihe, joka kehittyy vähitellen ajan myötä. Maksan arpeutuminen on seurausta pitkään jatkuneesta maksavauriosta.
Maksan arpeutuessa maksaan muodostuu sidekudosta normaalin maksakudoksen tilalle. Tämä johtaa maksan toiminnan heikkenemiseen, maksan vajaatoimintaan sekä altistaa maksasyövän synnylle.
Aiheuttajat
Suomessa maksakirroosin yleisin aiheuttaja on alkoholi. Runsas ja vuosia kestänyt alkoholin käyttö voi aiheuttaa alkoholirasvamaksan, joka saattaa edetä alkoholihepatiitiksi eli maksatulehdukseksi.
Maksatulehdus johtaa maksavaurioon ja ajan myötä maksan arpeutumiseen eli maksakirroosiin. Alkoholin aiheuttama maksakirroosi on myös yleisin maksasyövän aiheuttaja.
Muita maksakirroosin aiheuttajia ovat:
- viruksen aiheuttamat maksatulehdukset, erityisesti hepatiitti C- ja B
- ei-alkoholiperäinen rasvamaksa
- tietyt autoimmuunimaksasairaudet
- sappikirroosi
Maksakirroosi on etenevä sairaus ja usein alkuvaiheessa oireeton tai vähäoireinen. Ensimmäiset merkit maksakirroosista saattavat ilmetä vasta, kun sairaus on jo pitkällä.
Mitä enemmän tervettä maksakudosta on korvautunut sidekudoksella, sitä vaikeampia maksakirroosin oireet usein ovat.
Maksakirroosin oireet
Myöhemmässä vaiheessa maksakirroosin oireet ilmenevät ihon ja silmien keltaisuutena, väsymyksenä, ihon kutinana ja askiteksena eli nesteen kertymisenä vatsaonteloon.
Muita maksakirroosiin liittyviä oireita ovat huimaus, pahoinvointi, laihtuminen sekä nilkkojen tai jalkojen turvotus.
Pitkälle edennyt maksakirroosi johtaa verenkierron tasapainon järkkymiseen sekä vaikeisiin aineenvaihduntahäiriöihin, jotka vaikuttavat myös aivotoimintaan.
Tämän seurauksena voi esiintyä myös tajunnan alenemista ja tajuttomuutta, jolloin puhutaan maksakoomasta. Valtaosa oireista johtuu siitä, että tervettä maksakudosta on liian vähän maksan normaalia toimintaa varten.
Maksa on elimistön suurin sisäelin, joka vastaa monista elintärkeistä toiminnoista.
Maksa:
- tuottaa elimistölle välttämättömiä proteiineja ja rasvoja
- erittää sappinestettä
- osallistuu sokeriaineenvaihduntaan
- poistaa tai tekee vaarattomaksi elimistölle vaarallisia aineita esimerkiksi alkoholia
- poistaa elimistön tuottamia haitallisia aineita
Milloin lääkäriin?
Varhaisessa vaiheessa oleva maksasairaus on usein oireeton.
Maksan kuntoa kannattaa lähteä selvittämään lääkärin vastaanotolle, jos:
- sinua mietityttää mahdolliset elintapoihisi liittyvät riskit
- maksa-arvosi ovat toistuvasti koholla
- kärsit keskivartalolihavuudesta
Maksakirroosin ensivaiheen selvitykset voidaan tehdä yleis- tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Perusteelliset jatkotutkimukset tehdään tarvittaessa gastroenterologin vastaanotolla.
Miten maksakirroosi todetaan?
Maksakirroosi voidaan todeta yleensä riittävän luotettavasti laboratoriotutkimusten ja tarvittavien kuvantamistutkimusten avulla.
Aikaisemmin maksakirroosin lopulliseen diagnoosiin tarvittiin maksabiopsiaa. Maksabiopsia on tutkimus, jossa maksasta otettua näytepalaa tutkitaan mikroskoopin avulla.
Maksabiopsia on leikkaushoitona tehtävä toimenpide, jolle on löydyttävä aina asianmukaiset perusteet. Koepala otetaan paikallispuudutuksessa neulalla ultraääniohjauksen avulla.
Maksabiopsia ei ole täysin vapaa komplikaatioista. Tämän vuoksi maksakirroosin tunnistamisessa ja tutkimisessa pyritään käyttämään ensisijaisesti verikokeita, ultraäänitutkimusta ja muita kuvantamistutkimuksia, kuten TT-kuvausta eli tietokonetomografiaa ja magneettikuvausta.
Terveystalossa pyritään ottamaan lähiaikoina käyttöön myös elastografia.
Elastografia on ultraääneen perustuva menetelmä, jonka avulla voidaan tutkia maksakirroosin merkkinä lisääntyvän sidekudoksen määrää maksassa.
Maksakirroosin hoito
Maksan arpeutumista ei voida palauttaa hoidon tai lääkityksen avulla. Maksakirroosin hoidossa päämääränä on pysäyttää kirroosin eteneminen.
Kirroosin etenemistä voidaan hidastaa, jos sitä sairastava henkilö pidättäytyy alkoholin juomisesta täysin. Terveellinen ja runsaasti proteiinia sekä energiaa sisältävä ruokavalio auttaa maksakirroosista johtuvaan aliravitsemukseen.
Nesteen kertymistä vatsaonteloon voidaan vähentää nesteenpoistolääkkeillä. Tarvittaessa neste voidaan poistaa sairaalassa punktioneulan kautta.
Vaikeimmissa tapauksissa ainoa hoitovaihtoehto voi olla maksansiirto.
Maksakirroosin ennaltaehkäisy
Vaikka maksan arpeutuminen ei ole hoidettavissa, riskiä maksakirroosille voidaan vähentää. Kuten edellä todettiin, Suomessa yleisin maksasairauksien aiheuttaja on runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö.
Myös C- ja B-hepatiittitartuntojen ennaltaehkäisy sekä niiden varhainen ja asianmukainen hoito ovat tärkeässä roolissa maksakirroosin riskin vähentämisessä.
Paras tapa ennaltaehkäistä maksakirroosia on välttää liiallista alkoholin käyttöä.
Miehillä maksakirroosin riski kasvaa, jos päivittäisiä alkoholiannoksia on yli viisi tai viikossa yhteensä 24 annosta.
Naisilla maksakirroosin riski kasvaa, jos päivittäisiä alkoholiannoksia on kaksi tai viikossa yhteensä 12–16 annosta.
Jos alkoholinkäyttö aiheuttaa huolta, voidaan Alkoholin vaikutukset -tutkimuspakettiin koottujen laboratoriotutkimusten avulla selvittää alkoholin liikakäyttöä.
Näin voidaan tarvittaessa aloittaa tilanteen korjaaminen oikeaan suuntaan. Alkoholipakettiin sisältyvät maksan toiminnan tutkimukset ja veren PEth-mittaus.
Lue lisää: Alkoholin vaikutukset -tutkimuspaketti
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: