Magneettikuvaus on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla saadaan tarkkoja kuvia ihmiskehosta.

Magneettikuvaus on turvallinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan tutkia lähestulkoon mitä tahansa kehon osaa

21.12.2021

Asiantuntija Seppo Koskinen, radiologian erikoislääkäri, professori

Magneettikuvaus on lääketieteellinen menetelmä, jota käytetään paljon esimerkiksi rasitusvammojen, pitkittyneiden alaselkäkipujen sekä neurologisten sairauksien toteamisessa ja hoidossa. Tutkimuksessa hyödynnetään voimakasta magneettikenttää ja radioaaltoja, joten sen aikana ei altistu ollenkaan röntgentutkimuksille tyypilliselle säteilylle. Lue tietopaketistamme lisää magneettikuvauksen hyödyistä ja siitä, mitä magneettitutkimuksessa oikein tapahtuu.

Magneettikuvaukseen pääset ottamalla ensin yhteyttä lääkäriin, joka voi suositella sinulle magneettitutkimusta ja kirjoittaa sinne lähetteen. Tämän jälkeen voit varata itse ajan magneettikuvaukseen verkkoajanvarauksella tai soittamalla puh. 030 6000. Voit tulla tutkimukseen myös Terveystalon ulkopuolisella lähetteellä. Otathan tällöin yhteyttä ajanvaraukseen soittamalla.

Sisällysluettelo

Mikä on magneettikuvaus?

Magneettikuvaus on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla saadaan tarkkoja kuvia ihmiskehosta. Magneettitutkimus sisältää kuvauksen lisäksi myös sen suunnittelun ja kuvien tulkinnan lausuntoineen. Magneettikuvauksessa ei käytetä lainkaan röntgensäteilyä, vaan siinä hyödynnetään voimakasta magneettikenttää ja radioaaltoja. Koska magneettikuvaus ei tuota lainkaan säteilyä, on se menetelmänä täysin turvallinen, kivuton ja kaiken ikäisille sopiva.

Magneettikuvauksesta käytetään sekä suomenkielistä lyhennettä MK että englannin kielen sanoista tulevaa lyhennettä MRI (Magnetic Resonance Imaging).

Mihin magneettikuvausta käytetään?

Magneettikuvaus on monipuolinen kuvantamismenetelmä, jolla saadaan paljon tarkkaa tietoa kehon eri osista. Magneettikuvauksen avulla saatavaa tietoa voidaan käyttää apuna sekä tautien diagnosoimisessa että hoidon suunnittelussa ja seurannassa.

Magneettikuvauksella on mahdollista saada näkyviin elimistön rakenteet ja niissä tapahtuneet muutokset muita kuvantamismenetelmiä paremmin. Tarkkuutensa ansiosta magneettikuvaus onkin monien sairauksien, vaivojen ja tapaturmien kohdalla paras keino saada selville, mistä on kyse.

Magneettikuvaus – mitä kaikkea sen avulla tutkitaan?

Magneettikuvauksella voidaan tutkia lähestulkoon kaikkia elimistön osia ja kudoksia. Kuvauskohteita voivat olla esimerkiksi aivot, selän eri osat ja selkäydin, jänteet, nivelrustot, eturauhanen, rinnat sekä lihakset ja luusto. Magneettikuvauksella pystytään tutkimaan myös esimerkiksi verisuonistoa.

Erityisen hyvin magneettikuvaus sopii seuraavien alueiden tutkimiseen:

  • keskushermosto
  • pään alue
  • kaula-, rinta- ja lanneranka
  • nivelet
  • tuki- ja liikuntaelimistö
  • vatsan elimet ja suolisto
  • verisuonet

Yleisimpiä syitä hakeutua magneettitutkimukseen ovat muun muassa erilaiset tapaturmat, rasitusvammat, pitkittyneet selkäkivut sekä neurologiset vaivat kuten MS-tauti. Magneettikuvauksen avulla on mahdollista löytää esimerkiksi kasvaimia, tuki- ja liikuntaelinten vammoja sekä selkärangassa piileviä välilevynpullistumia.

Pään magneettikuvaus 

Pään magneettikuvaus on paras menetelmä aivojen rakenteelliseen kuvaamiseen sekä useimpien aivosairauksien diagnosoimiseen. Magneettikuvauksella saatavilla kuvasarjoilla pyritään osoittamaan aivoissa tapahtuneita herkkiä muutoksia sekä määrittämään niiden luonne. Pään magneettikuvauksella on mahdollista osoittaa muun muassa erilaiset muutokset verenkierrossa, aivoverenvuodot, kasvaimet ja tulehdukselliset sairaudet. Magneettikuvaus antaa tarkkaa tietoa myös aivovaltimoiden ja -laskimoiden toiminnasta. Pään magneettikuvaus on erinomainen menetelmä myös silloin, kun halutaan tutkia silmäkuopan, korvan alueen tai kasvojen sairauksia.

Magneettikuvaus suunnitellaan aina yksilöllisesti käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella. Pään magneettikuvaus kestää noin 30 minuuttia ja tutkimukseen tarvitaan lääkärin lähete.

Lannerangan magneettikuvaus

Lannerangan magneettikuvaus on ensisijainen menetelmä silloin, kun halutaan tutkia muutoksia nikamissa, välilevyissä ja hermorakenteissa. Lannerangan magneettikuvausta käytetään tutkimusmenetelmänä ennen kaikkea silloin, kun halutaan tutkia pitkittynyttä alaselkäkipua tai jos oireiden taustalla epäillään olevan pahanlaatuinen kasvain. Tutkimuksen avulla on mahdollista nähdä tarkasti rappeumamuutosten aste, pullistumat välilevyissä sekä ydinkanavan ja juuriaukkojen ahtautuminen. Magneettikuvissa näkyy myös mahdolliset lannerangan tulehdukselliset muutokset. Lannerangan magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Polven magneettikuvaus

Polvivaivojen kohdalla magneettikuvauksella voidaan osoittaa akuutit pehmytkudosvammat, kuten ristisiteen, sivusiteen tai nivelkierukan vauriot. Magneettitutkimuksen avulla on mahdollista nähdä myös erilaisia kroonisia vaivoja varhaisessa vaiheessa, kuten esimerkiksi alkavat rustovauriot. Polven magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Olkapään magneettikuvaus

Tavallisin olkapäävaivoja aiheuttava tekijä on niin sanotussa kiertäjäkalvosimessa olevat jännevauriot ja -tulehdukset. Olkanivelen magneettitutkimuksella on mahdollista nähdä muutokset niin luissa kuin pehmytkudoksessakin, minkä avulla pystytään tekemään diagnoosi ja aloittamaan tarkoituksenmukainen hoito. Magneettitutkimuksella arvioidaan erityisesti myös sitä, soveltuuko jännevamman hoito kirurgiseen operaatioon vai kuntoutukseen. Olkapään tai olkavarren magneettikuvaus on selvästi paras menetelmä myös olkanivelessä olevan tiivisterenkaan eli labrumin vaurioiden arvioimisessa. Olkapään magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Kaularangan magneettikuvaus

Kaularangan magneettikuvaus on yleisesti paras ja suositeltavin menetelmä kaularangan ja -ytimen muutosten toteamiseen. Magneettikuvissa nähdään tarkasti muutokset välilevyissä ja luurakenteissa, ja kuvien avulla voidaan osoittaa tarkasti välilevyjen pullistumat. Käsiin säteilevissä vaivoissa magneettikuvaus on kaikista luotettavin menetelmä oireen syyn selvittämisessä. Kaularangan magneettitutkimuksen avulla on mahdollista nähdä luotettavasti myös alueen tulehdukselliset muutokset ja kasvaimet sekä ydinkanavan ja juuriaukkojen ahtautuminen. Kaularangan magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

 

Magneettikuvaus – hinta Terveystalossa

Magneettikuvauksen hinta riippuu tutkimuksen laajuudesta ja kuvattavan alueen koosta. Terveystalossa magneettitutkimuksien hinta alkaa noin 350 eurosta ja siitä ylöspäin. Magneettikuvaus ei enää kuuluu Kela-korvauksen piiriin, jonka vuoksi lähetteellä ei saa Kela-korvausta tutkimuksesta.

Mihin magneettikuvaus perustuu?

Magneettikuvaus perustuu voimakkaan magneettikentän ja radioaaltojen hyödyntämiseen. Magneettikuvan muodostamisessa käytetään kolmea erityyppistä magneettikenttää, joista potilaaseen kohdistetaan kuvauksen aikana kaikkia kolmea: voimakasta staattista magneettikenttää, hitaasti muuttuvia magneettikenttiä eli gradientteja sekä radiotaajuista magneettikenttää. Jokainen magneettikenttä vaikuttaa kehoon omalla tavallaan.

Magneettikentillä kuvataan elimistössä eri muodoissa olevaa vettä. Magneettikuvauksen tarkat kuvantamismahdollisuudet johtuvatkin siitä, että ihmisen keho koostuu pitkälti vedestä: jopa noin kaksi kolmasosaa ihmiskehosta on vettä. Vesimolekyylit koostuvat happi- ja vetyatomeista, joista jälkimmäisen sisällä on vielä atomiakin pienempi hiukkanen nimeltä protoni. Protoni on magneettinen, minkä takia se reagoi herkästi ympärillään oleviin magneettikenttiin. Magneettikuvaus perustuu siis elimistön, ja vielä tarkemmin vetyatomien, magneettisiin ominaisuuksiin.

Mitä magneettikuvauksessa tapahtuu?

Magneettikuvaus tehdään valaistussa ja ilmastoidussa magneettikuvauslaitteessa. Kuvattava makaa pehmeällä ja tasaisella kuvauspöydällä, joka siirretään kuvausputkeen joko jalat tai pää edellä riippuen siitä, mitä osaa kehosta kuvataan. Osa kehosta on tutkimuksen aikana kuvausputkessa, ja osa jää sen ulkopuolelle.

Magneettikuvauslaite pitää kovaa naputtavaa ääntä, minkä takia kuvattavan päähän laitetaan magneettikuvauksen ajaksi kuulosuojaimet. Halutessaan tutkimuksen aikana on mahdollista kuunnella musiikkia tai radiota. Magneettikuvauksen aikana on tärkeää olla mahdollisimman rentona ja liikkumatta, sillä muuten kuviin saattaa tulla herkästi häiriöitä. Paikallaan pysymisen helpottamiseksi tutkimusasento pyritään aina saamaan mahdollisimman mukavaksi.

Ikkunan takana röntgenhoitaja käyttää laitetta tietokoneella. Hoitaja näkee kuvausputkeen koko tutkimuksen ajan ikkunasta ja videokameran avulla. Hoitajalle voi tarvittaessa puhua laitteesta riippuen joko kuvausputken sisällä olevan mikrofonin välityksellä tai kutsunappia painamalla.

Magneettikuvauksen aikana kuvattavalle henkilölle saatetaan joskus antaa kuvien tulkintaa helpottavaa tehosteainetta. Magneettivarjoaineen sisältämä gadolinium poistuu elimistöstä itsestään virtsan mukana, eikä tehosteaine sisällä jodia.

Mitä tapahtuu magneettikuvauksen jälkeen? 

Kun magneettikuvaus on tehty, voi sieltä lähteä suoraan töihin tai kotiin. Röntgenlääkäri tutkii valmistuneet magneettikuvat ja tutkimustulokset saa kuulla omalta hoitavalta lääkäriltään. Hoitava lääkäri suunnittelee ja kertoo myös mahdolliset magneettikuvauksen tulosten perusteella tehtävät jatkotoimenpiteet ja hoito-ohjeet.

Kuinka nopeasti magneettikuvauksen tulokset saa? 

Magneettikuvauksen tulokset saa yleensä varsin nopeasti, useimmiten jo kuvausta seuraavana arkipäivänä. Tarpeen vaatiessa kuvat voidaan tulkita myös suoraan magneettikuvauksen tekemisen jälkeen, jolloin tulokset on mahdollista saada jo noin tunnin kuluessa.

Ohjeita magneettikuvaukseen – valmistautuminen

Perehdy ennen magneettitutkimusta sinulle etukäteen annettuun potilasohjeeseen. Ohjeessa kerrotaan tarkasti, kuinka tutkimukseen tulee valmistautua. Valmistautumisohjeet vaihtelevat riippuen siitä, mitä kehon osaa on tarkoitus kuvata. Suurimpaan osaan magneettikuvauksista ei tarvitse valmistautua mitenkään, mutta esimerkiksi joihinkin vatsan alueen tutkimuksiin, kuten ohutsuolen kuvaukseen, annetaan erilliset valmistautumisohjeet. Muistathan täyttää etukäteen myös esitietolomakkeen, joka tulee ottaa mukaan tutkimukseen.

Magneettikuvauksen kohdistuessa päähän tai kaularankaan ei kuvaukseen kannata laittaa meikkiä eikä hiuslakkaa tai -geeliä. Myös metallia sisältävä kynsilakka (esimerkiksi crackle-lakka) tulee poistaa ennen magneettikuvausta riippumatta siitä, minkä alueen kuvaukseen on menossa.

Mikäli sinulla on kehossasi metallia tai metalliosia, kuten esimerkiksi sydämentahdistin tai proteesi, tulee sinun olla etukäteen yhteydessä magneettikuvauksen tekevään yksikköön. Tietyt metallia sisältävät vierasesineet kehossa voivat vaatia erityisjärjestelyjä tai olla esteenä tutkimuksen tekemiselle. Asiasta tulee aina jutella hoitavan henkilökunnan kanssa, jotta tutkimuksen turvallisuus voidaan varmistaa.

Voiko magneettikuvassa olla vaatteet päällä? 

Magneettikuvauksessa ollaan aina vaatteet päällä eli kuvausta varten ei tarvitse riisuutua alasti. Ohjeistuksessa siitä, ollaanko tutkimuksessa omat vaatteet vai sairaalavaatteet päällä, on paikkakuntakohtaisia eroja. Lähtökohtaisesti magneettikuvauksen ajaksi vaihdetaan päälle yksiköstä saatavat sairaalavaatteet eli löysä paita ja löysät housut. Omat sukat ja alusvaatteet saa pitää päällä tutkimuksen ajan. Jos magneettikuvauksessa ollaan omat vaatteet päällä, tulee silloin kuvaukseen laittaa väljät ja mukavat vaatteet, joissa ei ole metalliosia kuten vetoketjuja tai metallisia nappeja.

Erityisen tärkeää on ottaa kaikki vaatteissa olevat metalliesineet pois ennen tutkimushuoneeseen menemistä, ja jättää ne pukuhuoneeseen. Myös muut metallia sisältävät esineet ja asusteet, kuten korut, lävistykset, silmälasit, kellot ja hiuspinnit tulee ottaa pois tutkimuksen ajaksi. Myöskään pankki- tai luottokortteja ei saa viedä tutkimustilaan niiden magneettikenttiin reagoivan maneettijuovan takia.

Magneettikuvaus – kesto

Magneettikuvauksen kesto riippuu kuvattavan alueen koosta ja otettavien kuvien määrästä. Kuvauksen kesto vaihtelee 15 minuutista joskus jopa puoleentoista tuntiin, mutta tyypillisesti magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Magneettikuvauksen esteet

Magneettikuvaus ei sovellu kaikille, vaan tietyt metallia sisältämät vierasesineet ja istutteet saattavat olla esteenä tutkimukselle. Jos tiedät kehossasi olevan metallia tai metalliosia, tulee sinun olla aina asiasta etukäteen yhteydessä magneettikuvauksen tekevään yksikköön. Näin ollen asia voidaan ottaa huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja tarpeen vaatiessa tehdä erityisjärjestelyjä kuvantamishetkeä varten. Myös kehoon asennettujen elektronisten laitteiden toiminta saattaa häiriintyä magneettikentän vaikutuksesta, minkä takia magneettikuvauksia ei tehdä esimerkiksi henkilöille, joilla on sydämentahdistin.

Esteenä magneettikuvaukselle saattavat olla esimerkiksi:

  • sydämentahdistin
  • defibrillaattori
  • metalliset implantit
  • tietyt sisäkorvaproteesit
  • tiettyjen ammusten sirpaleet
  • lääkeainepumput

Lääkeainepumput, kuten esimerkiksi insuliini- tai infuusiopumppu, eivät ole esteenä magneettikuvaukselle silloin, jos pumpun saa otettua pois kuvauksen ajaksi.

On ensiarvoisen tärkeää kertoa hoitohenkilökunnalle omassa kehossaan olevista metalliesineistä, sillä ne saattavat häiritä kuvauksen laatua, kuumentua ja lähteä jopa liikkeelle. Tilanne arvioidaan aina etukäteen tapauskohtaisesti, minkä jälkeen tehdään päätös siitä, onko magneettikuvausta turvallista tehdä. Aiemmin tehty magneettikuvaus ei automaattisesti takaa seuraavan kuvauksen turvallisuutta, sillä tilanteeseen vaikuttaa aina esimerkiksi magneettikentän voimakkuus ja kuvattava kohde.

Tutkimukselle puolestaan eivät ole esteenä:

  • hampaiden paikat
  • hammasraudat
  • ehkäisykierukka
  • sterilisaatioklipsit

Raskaus ei ole este tutkimukselle, sillä olemassa olevan tiedon perusteella staattisella magneettikentällä ei ole vaikutusta sikiön kehitykseen. Jos kuitenkin tiedät tai epäilet olevasi raskaana, keskustele asiasta aina etukäteen hoitavan lääkärisi kanssa.

Magneettikuvaus – turvallisuus

Oikein käytettynä magneettikuvauksella ei ole tiedossa olevia haittavaikutuksia, ja sitä pidetäänkin yhtenä turvallisimmista lääketieteellisistä menetelmistä. Magneettikuvauksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, joten toisin kuin röntgentutkimuksissa, siihen ei liity ollenkaan säteilyaltistusta.

Ahtaanpaikan kammosta kärsivät henkilöt saattavat kuitenkin kokea magneettikuvauksen epämukavana ja jopa pelottavana kokemuksena. Klaustrofobiasta kannattaa aina kertoa etukäteen hoitohenkilökunnalle, sillä kuvattavan oloa on mahdollista yrittää helpottaa erilaisilla keinoilla joko tutkimuksen aikana tai sitä ennen. Magneettilaitteeseen voidaan esimerkiksi tutustua yhdessä hoitajan kanssa etukäteen, ja tarvittaessa tutkimusta varten pelkopotilaalle voidaan antaa rauhoittava esilääkitys. Myös tukihenkilön saa usein ottaa tarvittaessa mukaan tutkimushuoneeseen, ellei sille ole erityisiä esteitä.

Asiantuntija
Tomi Pudas
Tomi Pudas

radiologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi radiologian erikoislääkäri Tomi Pudas.

Seppo Koskinen

radiologian erikoislääkäri, professori

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi radiologian erikoislääkäri ja professori Seppo Koskinen.