Magneettikuvaus on turvallinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan tutkia lähestulkoon mitä tahansa kehon osaa

Magneettikuvaus on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla saadaan tarkkoja kuvia ihmiskehosta. Magneettitutkimus sisältää kuvauksen lisäksi myös sen suunnittelun ja kuvien tulkinnan lausuntoineen. Magneettikuvauksessa ei käytetä lainkaan röntgensäteilyä, vaan siinä hyödynnetään voimakasta magneettikenttää ja radioaaltoja. Koska magneettikuvaus ei tuota lainkaan säteilyä, on se menetelmänä täysin turvallinen, kivuton ja kaiken ikäisille sopiva.

Magneettikuvauksesta käytetään sekä suomenkielistä lyhennettä MK että englannin kielen sanoista tulevaa lyhennettä MRI (Magnetic Resonance Imaging).

Magneettikuvauksella voidaan tutkia lähestulkoon kaikkia elimistön osia ja kudoksia. Kuvauskohteita voivat olla esimerkiksi aivot, selän eri osat ja selkäydin, jänteet, nivelrustot, eturauhanen, rinnat sekä lihakset ja luusto. Magneettikuvauksella pystytään tutkimaan myös esimerkiksi verisuonistoa.

Erityisen hyvin magneettikuvaus sopii seuraavien alueiden tutkimiseen:

• keskushermosto
• pään alue
• kaula-, rinta- ja lanneranka
• nivelet
• tuki- ja liikuntaelimistö
• vatsan elimet ja suolisto
• verisuonet

Yleisimpiä syitä hakeutua magneettitutkimukseen ovat muun muassa erilaiset tapaturmat, rasitusvammat, pitkittyneet selkäkivut sekä neurologiset vaivat kuten MS-tauti. Magneettikuvauksen avulla on mahdollista löytää esimerkiksi kasvaimia, tuki- ja liikuntaelinten vammoja sekä selkärangassa piileviä välilevynpullistumia.

Pään magneettikuvaus 

Pään magneettikuvaus on paras menetelmä aivojen rakenteelliseen kuvaamiseen sekä useimpien aivosairauksien diagnosoimiseen. Magneettikuvauksella saatavilla kuvasarjoilla pyritään osoittamaan aivoissa tapahtuneita herkkiä muutoksia sekä määrittämään niiden luonne. Pään magneettikuvauksella on mahdollista osoittaa muun muassa erilaiset muutokset verenkierrossa, aivoverenvuodot, kasvaimet ja tulehdukselliset sairaudet. Magneettikuvaus antaa tarkkaa tietoa myös aivovaltimoiden ja -laskimoiden toiminnasta. Pään magneettikuvaus on erinomainen menetelmä myös silloin, kun halutaan tutkia silmäkuopan, korvan alueen tai kasvojen sairauksia.

Magneettikuvaus suunnitellaan aina yksilöllisesti käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella. Pään magneettikuvaus kestää noin 30 minuuttia ja tutkimukseen tarvitaan lääkärin lähete.

Lannerangan magneettikuvaus

Lannerangan magneettikuvaus on ensisijainen menetelmä silloin, kun halutaan tutkia muutoksia nikamissa, välilevyissä ja hermorakenteissa. Lannerangan magneettikuvausta käytetään tutkimusmenetelmänä ennen kaikkea silloin, kun halutaan tutkia pitkittynyttä alaselkäkipua tai jos oireiden taustalla epäillään olevan pahanlaatuinen kasvain. Tutkimuksen avulla on mahdollista nähdä tarkasti rappeumamuutosten aste, pullistumat välilevyissä sekä ydinkanavan ja juuriaukkojen ahtautuminen. Magneettikuvissa näkyy myös mahdolliset lannerangan tulehdukselliset muutokset. Lannerangan magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Polven magneettikuvaus

Polvivaivojen kohdalla magneettikuvauksella voidaan osoittaa akuutit pehmytkudosvammat, kuten ristisiteen, sivusiteen tai nivelkierukan vauriot. Magneettitutkimuksen avulla on mahdollista nähdä myös erilaisia kroonisia vaivoja varhaisessa vaiheessa, kuten esimerkiksi alkavat rustovauriot. Polven magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Olkapään magneettikuvaus

Tavallisin olkapäävaivoja aiheuttava tekijä on niin sanotussa kiertäjäkalvosimessa olevat jännevauriot ja -tulehdukset. Olkanivelen magneettitutkimuksella on mahdollista nähdä muutokset niin luissa kuin pehmytkudoksessakin, minkä avulla pystytään tekemään diagnoosi ja aloittamaan tarkoituksenmukainen hoito. Magneettitutkimuksella arvioidaan erityisesti myös sitä, soveltuuko jännevamman hoito kirurgiseen operaatioon vai kuntoutukseen. Olkapään tai olkavarren magneettikuvaus on selvästi paras menetelmä myös olkanivelessä olevan tiivisterenkaan eli labrumin vaurioiden arvioimisessa. Olkapään magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Kaularangan magneettikuvaus

Kaularangan magneettikuvaus on yleisesti paras ja suositeltavin menetelmä kaularangan ja -ytimen muutosten toteamiseen. Magneettikuvissa nähdään tarkasti muutokset välilevyissä ja luurakenteissa, ja kuvien avulla voidaan osoittaa tarkasti välilevyjen pullistumat. Käsiin säteilevissä vaivoissa magneettikuvaus on kaikista luotettavin menetelmä oireen syyn selvittämisessä. Kaularangan magneettitutkimuksen avulla on mahdollista nähdä luotettavasti myös alueen tulehdukselliset muutokset ja kasvaimet sekä ydinkanavan ja juuriaukkojen ahtautuminen. Kaularangan magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Magneettikuvaus tehdään valaistussa ja ilmastoidussa magneettikuvauslaitteessa. Kuvattava makaa pehmeällä ja tasaisella kuvauspöydällä, joka siirretään kuvausputkeen joko jalat tai pää edellä riippuen siitä, mitä osaa kehosta kuvataan. Osa kehosta on tutkimuksen aikana kuvausputkessa, ja osa jää sen ulkopuolelle.

Magneettikuvauslaite pitää kovaa naputtavaa ääntä, minkä takia kuvattavan päähän laitetaan magneettikuvauksen ajaksi kuulosuojaimet. Halutessaan tutkimuksen aikana on mahdollista kuunnella musiikkia tai radiota. Magneettikuvauksen aikana on tärkeää olla mahdollisimman rentona ja liikkumatta, sillä muuten kuviin saattaa tulla herkästi häiriöitä. Paikallaan pysymisen helpottamiseksi tutkimusasento pyritään aina saamaan mahdollisimman mukavaksi.

Ikkunan takana röntgenhoitaja käyttää laitetta tietokoneella. Hoitaja näkee kuvausputkeen koko tutkimuksen ajan ikkunasta ja videokameran avulla. Hoitajalle voi tarvittaessa puhua laitteesta riippuen joko kuvausputken sisällä olevan mikrofonin välityksellä tai kutsunappia painamalla.

Magneettikuvauksen aikana kuvattavalle henkilölle saatetaan joskus antaa kuvien tulkintaa helpottavaa tehosteainetta. Magneettivarjoaineen sisältämä gadolinium poistuu elimistöstä itsestään virtsan mukana, eikä tehosteaine sisällä jodia.

Mitä tapahtuu magneettikuvauksen jälkeen? 

Kun magneettikuvaus on tehty, voi sieltä lähteä suoraan töihin tai kotiin. Röntgenlääkäri tutkii valmistuneet magneettikuvat ja tutkimustulokset saa kuulla omalta hoitavalta lääkäriltään. Hoitava lääkäri suunnittelee ja kertoo myös mahdolliset magneettikuvauksen tulosten perusteella tehtävät jatkotoimenpiteet ja hoito-ohjeet.

Kuinka nopeasti magneettikuvauksen tulokset saa? 

Magneettikuvauksen tulokset saa yleensä varsin nopeasti, useimmiten jo kuvausta seuraavana arkipäivänä. Tarpeen vaatiessa kuvat voidaan tulkita myös suoraan magneettikuvauksen tekemisen jälkeen, jolloin tulokset on mahdollista saada jo noin tunnin kuluessa.

Magneettikuvauksen kesto riippuu kuvattavan alueen koosta ja otettavien kuvien määrästä. Kuvauksen kesto vaihtelee 15 minuutista joskus jopa puoleentoista tuntiin, mutta tyypillisesti magneettikuvaus kestää noin 15–30 minuuttia.

Oikein käytettynä magneettikuvauksella ei ole tiedossa olevia haittavaikutuksia, ja sitä pidetäänkin yhtenä turvallisimmista lääketieteellisistä menetelmistä. Magneettikuvauksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, joten toisin kuin röntgentutkimuksissa, siihen ei liity ollenkaan säteilyaltistusta.

Ahtaanpaikan kammosta kärsivät henkilöt saattavat kuitenkin kokea magneettikuvauksen epämukavana ja jopa pelottavana kokemuksena. Klaustrofobiasta kannattaa aina kertoa etukäteen hoitohenkilökunnalle, sillä kuvattavan oloa on mahdollista yrittää helpottaa erilaisilla keinoilla joko tutkimuksen aikana tai sitä ennen. Magneettilaitteeseen voidaan esimerkiksi tutustua yhdessä hoitajan kanssa etukäteen, ja tarvittaessa tutkimusta varten pelkopotilaalle voidaan antaa rauhoittava esilääkitys. Myös tukihenkilön saa usein ottaa tarvittaessa mukaan tutkimushuoneeseen, ellei sille ole erityisiä esteitä.