Long covid eli pitkäkestoinen koronavirusinfektio on monioireinen sairaus, jonka paranemisennuste on hyvä
30.3.2022 | Päivitetty 28.11.2024
Long covid alkaa kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronainfektiosta. Sen yleisimpiä oireita ovat uupumus, huonolaatuinen yöuni, huono rasituksen sietokyky, kognitiivisten toimintojen häiriöt päiväaikainen uneliaisuus, lihas- ja nivelkivut ja hengenahdistus. Tässä tietopaketissa esitellään long covidin eli pitkäkestoisen COVID-19-taudin määritelmä sekä kerrotaan sen oireista ja hoidosta.
Jos olet sairastanut koronainfektion ja epäilet pitkäkestoista COVID-19-tautia, varaa aika long covidin hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolla tarkastetaan tulehdusarvot ja suljetaan pois muut mahdolliset väsymyksen syyt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes ja väsymystä aiheuttavat unihäiriöt. Vointia seurataan lääkärin ohjeiden mukaan pari viikkoa tai kuukautta. Jos oireet pahenevat, lääkäri voi lähettää lisätutkimuksiin.
Sisällysluettelo
Long covid − määritelmä
Long covid eli pitkäkestoinen COVID-19 on sairaus, jonka oireet alkavat kolmen kuukauden sisällä sairastetun koronainfektion alkamisesta tai positiivisesta testituloksesta. Long covidin oireet kestävät vähintään kaksi kuukautta, eikä oireille löydy tutkimuksissa muuta aiheuttajaa tai vaihtoehtoista diagnoosia.
Pitkäkestoinen COVID-19-tauti on hyvä erottaa koronan jälkitilasta. Koronan jälkitilalla tarkoitetaan akuutin koronainfektion vuoksi sairaalahoidossa olleiden toipumista ja kuntoutumista.
On huomion arvoista, että long covid -tyyppisiä oireita on havaittu myös ihmisillä, jotka eivät ole sairastaneet koronainfektiota. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että kansainvälisen tutkimuksen mukaan väsymys- ja uupumusoireet ovat lisääntyneet yli 20 prosentilla pitkittyneen pandemian aikana. Taloudelliset vaikeudet ja sosiaaliset rajoitukset ovat myös osaltaan lisänneet väestön ahdistuneisuuden määrää.
Tässä tietopaketissa long covidia ja pitkäkestoista COVID-19-tautia käytetään toistensa synonyymeinä. Edellinen on kansainvälisesti käytetty termi ja jälkimmäinen STM:n asettaman kansallisen Long covid -asiantuntijaryhmän suosittelema termi.
Long covid − oireet
Pitkäkestoisen COVID-19-taudin yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, unettomuus ja huono rasituksen sietokyky sekä myös monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita. Oireiden on havaittu olevan hyvin samantyyppisiä kuin kroonisessa väsymysoireyhtymässä (ME/CFS), ja tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia long covidia sairastavista oireet pitkittyvät ja osalle heistä kehittyy krooninen väsymysoireyhtymä. Yksi erottava tekijä on hajuaistin menetys, joka on tunnusomaista ainoastaan pitkäkestoiselle COVID-19-taudille. Long covidin ennuste on onneksi parempi kuin kroonisen väsymysoireyhtymän ennuste. Long covidin oireet voivat olla vaikeita myös melko lievän taudin sairastaneilla.
Long covidin eli pitkäkestoisen COVID-19-taudin yleisimmät oireet ovat:
- uupumus
- unettomuus
- huono rasituksen sietokyky (niin sanotut PEM-oireet)
- muistioireet
- aivosumu (keskittymisvaikeuksia ja tiedonkäsittelyn hitautta)
- uneliaisuus
- nivel- ja lihaskivut
- hengenahdistus
- hikoiluhäiriöt
- haju- ja makuaistin häiriöt
- päänsärky
Yleisempien oireiden lisäksi pitkäkestoisen COVID-19-taudin oireita voivat olla sydän- ja hengityselimistön oireet, autonomisen hermoston oireet, vatsakivut, virtsaamisvaivat, silmien tai ihon oireet. Tyypillisesti oireita esiintyy useissa elimissä samanaikaisesti.
Osa long covidin oireista ilmaantuu vasta potilaan toivuttua koronainfektion akuutista vaiheesta, ja osa voi pysyä muuttumattomana alkuperäisen infektion alusta lähtien. Potilailla voi esiintyä myös oireiden jaksoittaista vaihtelua. Oireet voivat myös välillä väistyä kokonaan, mutta alkaa myöhemmin uudelleen, usein rasituksen seurauksena.
Mikä aiheuttaa long covidin?
Long covidin tarkkaa aiheuttajaa ei vielä tiedetä, mutta uusia tutkimuksia pitkäaikaisen COVID-19-taudin syistä ja riskitekijöistä valmistuu koko ajan.
Pitkäkestoista COVID-19-tautia koskevia vertaisarvioituja tutkimuksia on jo tuhansia. Tiedetään, että ei ole olemassa yhtä long covidia vaan kyseessä on oireyhtymä, jolla on erilaisia muotoja. Koronavirus aiheuttaa tulehdustilan useissa elimissä, ja seurauksena on pitkittyneen tulehduksen, kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriö, johon voi liittyä sekä veren hyytymisen että hermoston säätelyn häiriöitä.
Long covidin yleisemmät oireet uupumus, päiväaikainen väsymys, aivosumu, hajuaistin menetys ja huono rasituksensietokyky ovat kaikki keskushermostollisia eli aivoperäisiä oireita.
On saatu näyttöä siitä, että koronavirus pääsee kulkeutumaan nenän hajuhermojen kautta aivoihin. Hajuhermo kiinnittyy aivoissa limbiseen järjestelmään, joka osallistuu muun muassa tunteiden säätelyyn ja kognitiivisiin toimintoihin. Aivoissa koronavirus aiheuttaa tulehdusreaktion. Tulehdusreaktio vaikuttaa muun muassa aivon hermotukisoluihin eli gliasoluihin. Yksi gliasolujen tehtävistä on siivota solujätettä aivoista. Kun koronaviruksen aiheuttama tulehdus häiritsee gliasolujen puhdistustehtävää, aivoihin kertyy kuona-aineita ja unen puhdistava vaikutus häiriintyy.
Yli puolella long covidia sairastavista on voitu osoittaa myös autoimmuunireaktioita, joissa koronaviruksen aktivoima puolustusjärjestelmä saa elimistön hyökkäämään omia kudoksiaan vastaan. Todennäköisesti nämä autoimmuunireaktiot ylläpitävät pitkäkestoista tulehdusreaktiota elimistössä.
Toisaalta myös pandemiaan liittynyt stressi ja psykososiaaliset haitat (sosiaalisten kontaktien väheneminen, eristäytyminen, taloudelliset vaikeudet ym.) ovat voineet aiheuttaa poikkeavaa väsymystä myös ilman sairastettua koronavirusinfektiota.
Long covid − riskitekijät
Pitkäkestoista COVID-19-tautia esiintyy kaiken ikäisillä. Vielä ei varmuudella tiedetä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että toisilla kehittyy pitkäaikaisia oireita sairastetun koronainfektion jälkeen. Tutkimusten mukaan geneettisillä tekijöillä lienee oma osuutensa myös long covidin riskitekijöissä. Geneettisten riskitekijöiden osalta tutkimukset ovat kuitenkin vielä kesken.
Seuraavien tekijöiden on havaittu aiheuttavan kohonnutta riskiä sairastua pitkäkestoiseen COVID- 19-tautiin:
- naissukupuoli
- krooninen keuhkosairaus tai diabetes
- huomattava ylipaino
- yliliikkuvat nivelet eli hypermobiliteetti (sidekudosten löysyys tekee veriaivoesteestä läpäisevämmän)
- immuunivajavuus tai muusta syystä alentunut puolustuskyky
- ahdistuneisuustaipumus
- pitkäkestoinen unettomuus ja unen puute
- hoitamaton uniapnea
Pitkäkestoisen COVID-19-taudin suojaavina tekijöinä voidaan pitää säännöllisiä elintapoja, hyvää fyysistä kuntoa ja koronarokotetta. Säännöllisissä elintavoissa korostuvat ravinnon, unen ja liikunnan merkitys. Tutkimusten mukaan koronarokote suojaa sekä akuutilta koronainfektiolta että pitkäkestoiselta COVID-19-taudilta. On myös näyttöä siitä, että jälkikäteen otettu koronarokote tai rokotesarjan täydennys lievittää Long covidin oireita. Vaikutus perustuu elimistön immuunipuolustuksen vahvistamiseen.
Long covid − hoito ja kuntoutus
Täsmällistä hoitoa pitkäkestoisen COVID-19-taudin hoitoon ei vielä tunneta ja hoito perustuu pitkälti ihmisen kokemien oireiden helpottamiseen ja poistamiseen. Lähestymistavaksi suositellaan moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta.
Toipumista long covidista edistävät säännölliset ja terveet elämäntavat, kuten hyvä ravinto, uni ja liikunta. Nesteiden riittävä saanti on tärkeää. D-vitamiini ja muut vitamiinit voivat edesauttaa toipumista. Melatoniinin käytöstä saattaa olla apua. Muiden sairauksien tunnistaminen ja hoito on keskeisen tärkeätä.
Terveystalon long covid -asiantuntijat ovat olleet mukana tekemässä kansainvälisiä kaksoissokkotutkimuksia, joissa long covidin hoitoa on tutkittu uusilla kehitteillä olevilla valmisteilla. Valitettavasti saadut tulokset eivät ole eronneet tilastollisesti merkitsevästi lumehoitoa saaneiden hoitotuloksista ja tieteelliset kliiniset tutkimukset on niiltä osin lopetettu.
Lue lisää long covidin hoidosta.
Long covidista kuntoutuminen
Pitkäkestoisen COVID-19-taudin kuntoutukseen kuuluu olennaisena osana fysioterapeutin tuki. Fysioterapia on aina yksilöllistä, koska jokaisen kuntoutujan oirekuva, kuntotaso ja liikkumisen tavoitteet voivat olla keskenään hyvin erilaisia.
Kuntoutuksen alussa asiakas tutkitaan, keskustellaan kuntoutuksen tavoitteista ja tehdään yhdessä yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jolla tähdätään konkreettisiin tavoitteisiin. Hoidossa ja kuntoutuksessa seurataan ensisijaisesti yhdessä laadittujen tavoitteiden täyttymistä eikä niinkään kiinnitetä liikaa huomiota erilaisiin oireisiin. Kuntoutusohjelmaan kuuluu muun muassa hengitysharjoituksia ja lihaskuntoharjoitteita.
Long covid − ennuste
Long covidin paranemisennuste on hyvä. Lapset ja nuoret toipuvat erinomaisesti, heidän toipumisennusteensa on noin 95–100 prosenttia. Ennuste on hyvä myös aikuisilla. Valtaosalla, yli 80 prosentilla, sairastuneista oireet paranevat tai ainakin lievittyvät 3–6 kuukauden kuluessa. Pienellä osalla, 5–10 prosentilla sairastuneista kuntoutuminen työkykyiseksi voi viedä yli kaksi vuotta. On arvioitu, että murto-osalla long covidiin sairastuneista eli noin yhdellä prosentilla oireet voivat jäädä krooniseksi.
Milloin lääkäriin?
Jos olet sairastanut koronainfektion ja epäilet pitkäkestoista COVID-19-tautia, varaa aika long covidin hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolle.
Vastaanotolla tarkastetaan tulehdusarvot ja suljetaan pois muut mahdolliset väsymyksen syyt, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes ja unihäiriöt.
Vointia seurataan lääkärin ohjeiden mukaan pari viikkoa tai kuukautta. Jos oireet pahenevat, lääkäri voi lähettää lisätutkimuksiin.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
Professori, neurologian dosentti, uni- ja liikennelääketieteen erityispätevyys
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalon Long covid -verkoston vetäjä, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen.