Kynsivallintulehdus on kynnen vieressä olevan ihon tulehdustila
14.6.2022
Asiantuntija Emil Heinäaho, yleislääketieteen erikoislääkäri
Kynsivallintulehdus voi syntyä ihorikon tai sisäänkasvaneen kynnen seurauksena. Tässä tietopaketissa kerrotaan sekä äkillisen että pitkittyneen kynsivallintulehduksen oireista ja hoidosta. Saat myös vinkkejä kynsivallintulehduksen ehkäisyyn.
Jos kynsivallintulehduksen oireet eivät helpota kotihoidosta huolimatta tai kynsivalli kipuilee ja märkii voimakkaasti, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Sisällysluettelo
Mikä on kynsivallintulehdus?
Kynsivallintulehdus eli paronykia on kynnen sivussa olevan ihon tulehdustila. Kynsivallintulehdusta voi esiintyä sekä sormissa että varpaissa.
Kynsivallintulehdus voi olla akuutti tai krooninen. Akuutin eli äkillisen kynsivallintulehduksen aiheuttaja voi olla pienen haavauman kautta ihokudokseen päässyt stafylokokkibakteeri tai ihon pinnan rikkonut sisäänkasvanut kynsi. Kynsi voi kasvaa liian syvälle kynnen vieressä olevaan kudokseen esimerkiksi vamman tai liian pyöreäksi leikatun kynnen muodon vuoksi. Joskus kynsilevy voi myös luonnostaan olla liian leveä, jolloin se ei mahdu sille tarkoitettuun tilaan.
Kroonisen eli pitkäaikaisen kynsivallintulehduksen aiheuttaa useimmiten märät työolosuhteet tai työssä käytettävät kemikaalit.
Kynsivallintulehdus voi kehittyä tavallista helpommin henkilöille, joilla on psoriasis tai atooppinen ihottuma. Kuivan ja vaurioituneen ihon pinta rikkoontuu helposti ja tekee siitä sopivan kasvualustan erilaisille bakteereille. Myös heikentynyt raajojen ääreisverenkierto voi altistaa kynsivallintulehdukselle.
Kynsivallintulehdus paranee useimmiten itsehoidolla. Toistuvien tai pitkittyneiden kynsivallintulehdusten yhteydessä on kuitenkin hyvä tutkia tulehduksen syy ja poissulkea esimerkiksi ihosairauksien mahdollisuus.
Kynsivallintulehduksen oireet
Bakteerin aiheuttaman äkillisen kynsivallintulehduksen oireina ovat punoitus, turvotus ja kipu. Joskus tulehdukseen voi liittyä myös märkärakkula.
Äkillisen kynsivallintulehduksen oireet:
- kynsivallin punoitus
- kynsivallin särky ja kuumotus
- kynsivallin alta erittyvä märkä
Pitkittyneessä kynsivallintulehduksessa kynsivalli turpoaa ja se voi irrota kynnestä. Kynsiin voi ilmestyä myös kuoppia ja poikittaisia vakoja. Pitkittynyt tulehdus voi aiheuttaa joissain tapauksissa kynnen kasvun pysähtymistä ja kynsilevyn osittaista irtoamista.
Pitkittyneen kynsivallintulehduksen oireet:
- kynsivalli punoittaa ja hilseilee
- kynnessä on vakoja ja kuoppia
- kynsivalli saattaa irrota kynnestä
- kynnen kasvun pysähtyminen
- kynnen osittainen irtoaminen
Äkillisen kynsivallintulehduksen itsehoito
Äkillisen ja lievän kynsivallintulehduksen hoitoon riittää itsehoito. Tulehtunutta kohtaa suihkutetaan ja kylvetellään haalealla vedellä aamuin illoin. Puhdistuksen jälkeen tulehtuneelle alueelle levitetään antibakteerista voidetta, jota saa apteekista ilman reseptiä. Tulehtunut alue on hyvä suojata lialta ja kosteudelta. Kipuun voi tarvittaessa ottaa tulehduskipulääkettä tai kipu- ja kuumelääkettä.
Itsehoitoa on syytä jatkaa useamman viikon ajan. Jos tulehdus ei helpota itsehoitoa tai kynsivalli märkii voimakkaasti, on syytä mennä lääkäriin. Joskus ärhäkän tulehduksen taltuttamiseksi saatetaan tarvita antibioottikuuri. Kynsivalliin voi akuuttitilanteessa muodostua myös märkäpaise, joka edellyttää tyhjentämistä veitsen avulla lääkärin vastaanotolla.
Pitkittyneen kynsivallintulehduksen itsehoito
Pitkittyneessä kynsivallintulehduksessa tulehtunutta kohtaa huuhdellaan haalealla vedellä aamuin illoin. Huuhtelun ja kuivaamisen jälkeen tulehtunut alue voidellaan hydrokortisonivoiteella. Voide estää bakteerien ja hiivan kasvamisen. Hoitoa jatketaan ainakin kuukauden ajan.
Pitkittynyt eli krooninen kynsivallintulehdus kehittyy useimmiten työskennellessä märissä olosuhteissa tai altistuessa erilaisille kemikaaleille. Tulehduksen hoidossa on tärkeää suojata kädet kosteudelta, lialta ja mekaaniselta hankaukselta. Käsissä on hyvä käyttää suojakäsineitä ja tarvittaessa niiden alla aluskäsineitä.
Pitkittyneessä tilanteessa lääkärin on hyvä arvioida tulehduksen syy ja määrätä tähän sopiva lääkkeellinen hoito omatoimisten toimenpiteiden lisäksi.
Sisäänkasvanut kynsi
Kynsi voi kasvaa liian syvälle kynnen vieressä olevaan kudokseen esimerkiksi vamman tai liian pyöreäksi leikatun kynnen muodon vuoksi. Sisäänkasvanut kynsi voi esiintyä sekä sormissa että varpaissa. Varpaissa sisäänkasvanut kynsi on yleisempi kuin sormissa. Kynnen kasvamista ihokudoksen sisään voi edesauttaa ahtaat kengät, kynnen kupera kasvutapa tai huolimaton leikkaus. Sisäänkasvanut kynsi on yleinen kynsivallintulehduksen aiheuttaja.
Mekaanisen hankauksen vähentäminen tilavampiin kenkiin vaihtamalla ja kylvettelyt voivat rauhoittaa sisään kasvaneen varpaankynnen vuoksi syntyneen tulehduksen. Jos tämä ei auta, on syytä mennä lääkärin vastaanotolle.
Hoitovaihtoehtoja ovat fenolisaatio tai kiilaekskisio. Molemmat toimenpiteet tehdään paikallispuudutuksessa ja niiden tarkoituksena on estää kynnen kasvaminen sisäänpäin. Fenolisaatio on näistä yleisempi ja potilaalle helpompi toimenpide. Fenolisaatiossa kynnen reuna leikataan ja kynnen tyvi käsitellään fenolilla, joka on voimakas kemiallinen aine. Fenoli estää kynttä kasvamasta sisäänpäin. Kiilaekskisiossa kynnen reunan lisäksi poistetaan myös tulehtunutta kudosta.
Milloin lääkäriin?
Jos kynsivallintulehduksen oireet eivät helpota kotihoidosta huolimatta tai kynsivalli kipuilee ja märkii voimakkaasti, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Näin ehkäiset kynsivallintulehdusta
Kynsivallintulehdusta voi ehkäistä parhaiten huolehtimalla käsien ja jalkojen puhtaudesta sekä ihon peruskosteutuksesta ja kynsien hyvinvoinnista.
Viisi vinkkiä kynsivallin tulehduksen ehkäisemiseksi
- Pidä kädet ja jalat puhtaina.
- Rasvaa kädet ja jalat perusvoiteella päivittäin. Kosteutettu iho pysyy paremmin ehjänä ja bakteereita vastaan.
- Leikkaa kynnet sormen- ja varpaanpään muodon mukaisesti. Kynnet on hyvä leikata mieluummin hieman kulmikkaaksi kuin pyöreäksi. Liian pyöreä kynsi alkaa kasvaa helposti sisäänpäin.
- Vältä kynsinauhojen ja kynsitikkujen nyppimistä. Älä myöskään irrota kynsinauhoja kynsistä.
- Suojaa sormet ja varpaat kosteudelta, kemikaaleilta ja kylmyydeltä. Käytä tarvittaessa suojakäsineitä aluskäsineen kanssa. Käytä riittävän väljiä jalkineita.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
yleislääketieteen erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.