Kreatiniini on peräisin lihasten  kreatiinista ja kreatiinifosfaatista ja sen pitoisuutta verenkierrossa käytetään munuaisten toiminnan tutkimisessa.

Kreatiniini (Krea) toimii munuaisten toiminnan kuvaajana

Kreatiniini poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Kreatiniinin mittausta käytetään munuaisten toiminnan arviointiin. Tässä tietopaketissa käsitellään kreatiniinia, ja sen roolia munuaisten toiminnan tutkimisessa.

Kun haluat selvittää kreatiniiniarvosi, varaa 10 minuutin aika laboratoriossa otettavaan verikokeeseen.

Pääset munuaiskokeeseen (S-Krea) ilman lähetettä, mutta halutessasi voit käydä ensin lääkärin vastaanotolla. Kreatiniinitutkimus sisältyy myös moniin tutkimuspaketteihimme.

Kerro paikan päällä Terveystalon toimipisteeseen saavuttuasi, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.

Sisällysluettelo

Mikä on kreatiniini ja miten sitä muodostuu?

Kreatiniini on lihasten aineenvaihduntatuote. Lihakset sisältävät kreatiinia ja kreatiinifosfaattia, jotka toimivat lihassupistusten energianlähteenä. Kun lihas supistuu, kreatiini hajoaa kreatiniiniksi, joka poistuu lihaksista vereen ja sieltä munuaisiin.

Munuaisten hiussuonikeräset suodattavat kreatiniinin verestä ja erittävät sen virtsan mukana elimistöstä pois. Jos munuaiset eivät toimi kunnolla, kreatiniinin pitoisuus veressä suurenee. Korkea kreatiniiniarvo onkin usein merkki munuaistoiminnan häiriöstä tai munuaissairaudesta, kuten munuaisten vajaatoiminnasta.

Munuaisten toiminnan täytyy kuitenkin alentua 40-50 prosenttiin normaalista, ennen kuin kreatiniiniarvo nousee. Siten kreatiniini ei ole kovin herkkä tutkimus osoittamaan munuaisten toiminnan alentumista.

Kreatiniinia muodostuu keskimäärin sama määrä päivittäin, minkä vuoksi veren kreatiniiniarvoa voidaan käyttää munuaisten toiminnan mittarina.

Munuaisten toimintaa on kuitenkin hankala arvioida pelkän kreatiniiniarvon perusteella, koska myös potilaan ikä, sukupuoli ja kehon koko on otettava huomioon, kun arvioidaan munuaisten toimintaa.

Tämän vuoksi kreatiniiniarvon tuloksen yhteydessä lasketaan yleensä myös glomerulusten eli hiussuonikerästen suodatusnopeutta kuvaava GFR-arvo.

Glomerulussuodosnopeus (Pt-GFRe)

Glomerulussuodosnopeus eli GFR (glomerular filtration rate) on laskennallinen munuaisten toiminnan arvio, joka ottaa huomioon kreatiniiniarvon lisäksi potilaan iän ja sukupuolen.

Tämän takia Pt-GFRe on parempi munuaisten toimintaa kuvaava arvo kuin pelkkä kreatiniinimittauksen tulos. Glomerulussuodosnopeus lasketaan kreatiniinitutkimuksen yhteydessä.

GFRe-tulokseen, kuten kreatiniinin arvoon, vaikuttavat kuitenkin muun muassa:

  • henkilön ikäänsä tai sukupuoleensa nähden poikkeuksellisen suuri tai vähäinen lihasmassa
  • juuri ennen näytteenottoa nautittu lihapitoinen ateria
  • kasvisruokavalio
  • lääkitys
  • raskaus
  • aliravitsemus
  • kreatiinin tankkaaminen lisäravinteena

Lue lisää:  Pt-GFRe

Munuaisten toimintatutkimukset

Munuaisten toimintatutkimuksia voidaan käyttää:

  • diagnoosin tekemiseen munuaissairauden oireiden ilmetessä
  • munuaissairauden seulontaan, jos potilaalla on munuaissairauden riskiä
  • lisääviä sairauksia, kuten diabetesta tai verenpainetautia
  • munuaissairauden etenemisen tai hoidon seurantaan

Verinäytteet

Kreatiniiniarvon määrittämisessä käytetään seuraavia verikokeita:

  • S-Krea mittaa kreatiniinin määrää seerumissa
  • P-Krea mittaa kreatiniinin määrää plasmassa
  • Pt-GFRe kuvaa kuvaa hiussuonikerästen suodatusnopeutta

Munuaisten toiminnan tutkimiseen voidaan käyttää myös kystatiini-C tutkimusta (S –KysC). Kystatiini on proteiini, jonka pitoisuus veressä ei ole riippuvainen lihasmassasta, sukupuolesta tai ruokavaliosta. Se on myös herkempi munuaisten vajaatoiminnan mittari kuin kreatiniini. Kystatiini-C soveltuu hyvin erityisesti lasten ja vanhusten munuaisten toiminnan arvioimiseen.

Munuaisten toimintaa voidaan tutkia mittaamalla verestä aineita, jotka erittyvät pois elimistöstä munuaisten kautta. Yleisimmin tarkoitukseen käytetään kreatiniinia. Pääset lukemaan alla olevan linkin kautta ohjeet mittaukseen ja siihen valmistautumiseen.

Lue lisää: Munuaiskoe (Krea eli kreatiniini)

Kreatiniinitutkimus kuuluu mm. seuraaviin Terveystalon tutkimuspaketteihin:

Normaali kreatiniiniarvo

Kreatiniinin viitearvot aikuisella miehillä on 60-100 µmol/l (mikromoolia litrassa) ja naisilla 50-90 µmol/l. Jos kreatiniinipitoisuus on viitearvojen yläpuolella, voidaan sitä pitää kohonneena. Viitearvojen ylitys ei kuitenkaan ole varma merkki munuaissairaudesta tai munuaisten toimintahäiriöstä.

Elimistössä muodostuvan kreatiniinin määrä riippuu lihasmassan ja fyysisen aktiivisuuden määrästä. Tämän vuoksi runsaasti lihasmassaa omaavan henkilön kreatiniiniarvot voivat olla yli viitearvojen, vaikka munuaiset olisivatkin terveet.

Viitealueelle sijoittuva kreatiniiniarvo ei poissulje munuaisten toiminnan häiriötä, koska kreatiniiniarvo kohoaa vasta, kun munuaisten toiminta on alentunut 40-50 prosenttiin normaalista.

Kohonnut kreatiniiniarvo

Kreatiniiniarvo kohoaa munuaisten akuutissa tai kroonisessa vajaatoiminnassa . Vaikeissa munuaisten vajaatoiminnan tapauksissa kreatiniiniarvo voi nousta 500–1000 µmol/l lukemiin, mikä on kymmenkertainen verrattuna normaalitilaan.

Kohonneet kreatiniiniarvot voivat johtua myös:

  • virtsan kulkuesteestä, kuten munuaiskivistä ja eturauhasen liikakasvusta
  • munuaisten verenkierron häiriöstä
  • elimistön kuivumisesta ja raskaasta liikunnasta
  • runsaasta proteiinin saannista tai kreatiinin tankkaamisesta lisäravinteena

Mistä alentunut kreatiniiniarvo johtuu?

Matala kreatiiniiniarvo on yleensä seurausta poikkeavasta ruokavaliosta (kasvisruokavalio) tai poikkeuksellisen vähäisestä lihasmassasta, koska elimistössä muodostuvan kreatiniinin määrä on sidoksissa lihasmassaan. Mitä vähemmän lihasmassaa henkilöllä on, sitä vähemmän kreatiniinia muodostuu.

Lihasmassa vähenee luonnollisesti ikääntymisen myötä. Raskauden aikana kreatiniiniarvo voi laskea noin 10–20 prosenttia, mikä on seurausta munuaisten hiussuonikerästen suodatusnopeuden (GFR) kasvusta. Kun suodatusnopeus kasvaa, kreatiniinin pitoisuus veressä laskee.