Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine.
Tietopaketti

Kolesteroli paljastaa verisuonten terveydentilan

13.11.2020 | Päivitetty 3.11.2022

Asiantuntija Kristian Paavonen, kardiologian erikoislääkäri

Asiantuntija Kirsi Englund, ravitsemusterapeutti

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, joka liikkuu elimistössä verenkierrossa. Kohonneet kolesteroliarvot lisäävät riskiä sairastua valtimotauteihin. Tässä artikkelissa kerromme, mistä korkea kolesteroli voi johtua ja kuinka sitä hoidetaan. Kerromme myös mitä tarkoittavat HDL- ja LDL-kolesteroli ja kuinka kolesterolin mittaus onnistuu.

Kun haluat mitata kolesteroliarvosi, varaa 10 minuutin aika laboratoriossa otettavaan verikokeeseen. Kerro paikan päällä, että olet tulossa mittauttamaan kolesteroliarvosi rasvatutkimuspaketilla (S-Lipidit).

Tutkimuksessa mitataan kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit. Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä, vaan lähetteettömiin laboratoriokokeisiin voi hakeutua vapaasti kuka tahansa.

Kolesterolin mittaus eli kolesterolipaketti on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa. Tulokset valmistuvat 1–2 vuorokauden kuluessa, minkä jälkeen pääset tarkastelemaan niitä Terveystalo-sovelluksesta.

Varaa aika kolesterolin mittaukseen

Sisällysluettelo

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Elimistö valmistaa kolesterolia itse ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, jota tarvitaan esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon. Kolesteroli muuttuu kuitenkin haitalliseksi, kun sitä on liikaa. 

Jos kolesterolia on verenkierrossa liikaa, se kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa niiden ahtautumista. Ahtautuneet verisuonet puolestaan lisäävät riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja sepelvaltimotautiin. Kolesteroliarvon säännöllisellä mittaamisella voidaan arvioida verisuonten ahtautumisen vaaraa ja valita sopivat hoitokeinot, joilla kolesteroliarvoja hoidetaan ennusteen kannalta suotuisimmiksi. Kolesterolia voi pyrkiä laskemaan esimerkiksi ravitsemuksen ja muiden elämäntapamuutosten avulla. Suuren riskin tapauksissa myös lääkehoito on tarpeen.

LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli

Kolesteroli liikkuu verenkierrossa kuljetusproteiinien sisällä. Näitä kuljetusproteiineja kutsutaan lipoproteiineiksi ja niitä on kahdenlaisia: LDL- ja HDL-lipoproteiinit.

LDL-kolesteroli eli ”huono kolesteroli”

LDL-lipoproteiinit (low density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin. Mikäli LDL-kolesterolia on paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin ja se aiheuttaa vuosien kuluessa niiden ahtautumista. Kyseessä on valtimotauti eli ateroskleroosi. Valtimotaudin seurauksena voi olla useita vaarallisia sairauksia, kuten sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö. Aivoverenkiertohäiriö voi olla ohimenevä eli TIA-kohtaus tai sitten aivoinfarkti eli aivohalvaus. Mitä enemmän LDL-kolesterolia on verenkierrossa, sitä enemmän sitä myös kertyy kudoksiin. Suurentuneesta LDL-kolesterolista on haittaa, jonka takia sitä kutsutaan monesti nimillä ”paha kolesteroli” tai ”huono kolesteroli”.

HDL-kolesteroli eli ”hyvä kolesteroli”

HDL-lipoproteiinit (high density lipoprotein) puolestaan kuljettavat kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin verenkiertoon ja maksaan, joka hajottaa kolesterolia. Tämän takia HDL-kolesteroli on usein puhekielessä ”hyvä kolesteroli”. HDL-kolesterolin korkea määrä kertoo sydämen ja verisuonten terveydestä. Jos HDL-kolesterolin määrä on pieni, riski valtimotautiin kasvaa. 

Kolesterolimittaus

Kolesterolitutkimus eli rasvatutkimuspaketti (S-Lipidit) on lähetteetön laboratoriokoe. Lähetteettömiin laboratoriokokeisiin voi hakeutua vapaasti kuka tahansa eli tutkimukseen ei tarvita erikseen lääkärin lähetettä.

Kolesterolimittaukseen sisältyy seuraavat tutkimukset:

  • Kokonaiskolesteroli (S-Kol)
  • HDL-kolesteroli (S-Kol-HDL)
  • LDL-kolesteroli (S-Kol-LDL)
  • Triglyseridit (S-Trigly)

Näytteenottoa varten varataan 10 minuutin aika laboratorioon. Kerro paikan päällä, että olet tulossa mittauttamaan kolesteroliarvosi rasvatutkimuspaketilla (S-Lipidit). Tulokset valmistuvat noin 1–2 päivän kuluessa ja ovat nähtävissä Oma Terveys -palvelusta heti niiden valmistuttua. Tutkimuksen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Kolesterolin mittaus sisältyy myös useisiin laboratoriopaketteihin. Suosittelemme valitsemaan tarpeisiisi sopivan tutkimuspaketin, joka selvittää kattavasti ja kokonaisvaltaisesti elimistösi vointia.

Voit ostaa laboratoriopaketin joko verkkokaupastamme tai varata 10 minuutin ajan laboratorioon näytteenottoa varten suoraan ajanvarauksesta. Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa. Laboratoriopakettien ajantasaiset hinnat ovat katsottavissa hinnastosta.

Korkea kolesteroli – oireet

Korkea kolesteroli ei välttämättä näy ulospäin tai aiheuta sellaisia oireita, joita itse huomaisi. Siksi kolesteroliarvoja kannattaa seurata laboratoriokokeilla säännöllisin väliajoin viimeistään 40–45 vuoden ikäisestä lähtien. Sopiva mittausväli on vähintään viiden vuoden välein. Riskiryhmään kuuluvilla kolesteroliarvo kannattaa tarkistaa vuoden välein.

Ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus voivat viitata kohonneeseen kolesteroliin. Tällöin kannattaa mittauttaa oma kolesteroliarvo. Myös perimä saattaa vaikuttaa kolesteroliin. Jos vanhemmilla on korkea kolesteroli ja sen hoitoon tarkoitettu lääkitys, kannattaa hakeutua kolesterolitutkimukseen jo ennen kuin täyttää 40.

Korkea kolesteroli lapsella tai nuorella

Kolesteroli voi kohota myös lapsella tai nuorella. Tällöin korkeaa kolesterolia pyritään laskemaan samoilla ruokavalio- ja elämäntapamuutoksilla, kuin aikuisilla. Lapsilla ja nuorilla ei yleensä käytetä hoitona kolesterolilääkitystä. Poikkeuksena on perinnöllisen kolesterolitaudin hoito, jolloin lääkitys on joissakin tapauksissa tarpeen jo lapsilla tai nuorilla. Lastenlääkäri arvioi tilanteen ja voi tarvittaessa harkita kolesterolilääkityksen aloittamista vähintään 6–10 vuoden ikäiselle lapselle.

Mikä nostaa kolesterolia?

Useimmiten syy kohonneeseen kolesteroliin löytyy ruokavaliosta. Paljon tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältävä ravinto nostaa kolesterolia. Tyydyttynyttä rasvaa on eläinkunnan tuotteissa, kuten esimerkiksi rasvaisissa liharuuissa, juustoissa ja muissa rasvaisissa maitotuotteissa.

Kolesterolin alentaminen

Kolesteroliarvoon voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota rasvojen laatuun. Vältä kovia rasvoja ja sisällytä ruokavalioon riittävästi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä, siemeniä ja pähkinöitä. 

Myös muut elämäntavat vaikuttavat kolesteroliarvoihin. Liikunta ja ylipainon välttäminen auttavat kolesterolin määrän ja laadun hallinnassa. Liikunta lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää. Sen sijaan vyötärölihavuus ja tupakointi laskevat HDL-kolesterolia. 

Elämäntapojen lisäksi kolesteroliin vaikuttaa muun muassa ikä ja perinnöllisyys.

  • Yli 45-vuotiaat miehet ja yli 55-vuotiaat naiset ovat alttiimpia korkealle kolesterolille, kuin nuoremmat.
  • Riski korkeaan kolesteroliin kasvaa, jos vanhemmilla tai muilla lähisukulaisilla on kohonnut kolesteroli ja sen hoitoon tarkoitettu lääkitys.

Poikkeavat kolesteroliarvot voivat johtua myös muista tekijöistä:

Syy poikkeaviin kolesteroliarvoihin tulee selvittää lääkärin kanssa ennen hoidon suunnittelua. 

Korkean kolesterolin hoito

Hoito perustuu lääkärin tekemään riskiarvioon, eli kuinka suuri riski henkilöllä on sairastua valtimotauteihin. Riskiä voidaan arvioida esimerkiksi FINRISKI-laskurilla. Riskiarvio tulisi tehdä miehillä viimeistään 40-vuotiaana ja naisilla viimeistään 50-vuotiaana tai vaihdevuosi-ikään mennessä. Riskiarvio tulisi tehdä jo aikaisemmin, mikäli henkilön lähisuvussa on tavattu valtimotauteja varhaisessa iässä tai lähisuvussa on perinnöllistä dyslipidemiaa. 

Erityisen suuri riski on henkilöillä, joilla on:

  • valtimotauti
  • diabetes (tyyppi 1 tai 2)
  • vaikea munuaisten vajaatoiminta
  • FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 15 prosentin riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana.

Suuri riski on henkilöillä, joilla on:

  • keskivaikea munuaisten vajaatoiminta
  • perinnöllinen dyslipidemia
  • diabetes, johon ei liity elinvaurioita tai muita riskitekijöitä
  • FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 10 prosentin riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana.

Riskin suuruudesta riippuen lääkäri suosittelee hoitomuotoa kolesterolin alentamiseksi. 

  • Hoitona on kolesterolia alentava ruokavalio ja muut elämäntapamuutokset. 
  • Hoitona voidaan käyttää myös kolesterolilääkitystä, mikäli elämäntapamuutokset eivät ole tehonneet 3–6 kuukauden aikana ja lääkäri näkee lääkityksen tarpeelliseksi. Tavallisimmin kolesterolilääkehoitoon käytetään statiinilääkkeitä. 

Hoidolla tavoitellaan parempia kolesteroliarvoja. Tavoiteltava, hyvä kolesteroliarvo ei ole sama kuin kolesterolin viitearvot. Tavoitearvot riippuvat siitä, kuinka suuri riski potilaalla on sairastua valtimotauteihin. Hoitava lääkäri arvioi tavoitearvojen suuruuden yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. 

Hoidon seuranta

Kun hoito on aloitettu, kolesteroliarvoja seurataan säännöllisin väliajoin. Ensimmäinen seurantamittaus tehdään yleensä 3–6 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Tämän jälkeen kolesteroliarvoja seurataan suuren riskin potilailla noin vuoden välein ja pienen riskin potilailla noin viiden vuoden välein.

Kolesteroli ja ruokavalio

Ruokavaliolla on suuri merkitys korkean kolesterolin hoidossa ja hallinnassa. Terveellisen ruokavalion perusperiaatteet pätevät tässäkin tapauksessa.

Muistilista kolesterolia alentavaan ruokavalioon:

  1. Huomioi rasvojen laatu. Sisällytä ruokavalioon päivittäin riittävästi pehmeitä rasvoja, kuten rypsi- ja oliiviöljyä, siemeniä ja pähkinöitä sekä kasvimargariinia. Vältä kovia rasvoja, kuten voita, liharuokia, juustoja ja muita rasvaisia maitotuotteita. 
  2. Syö kuitupitoisia ruokia. Kuituja saa runsaasti kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljatuotteista. Kauran ja ohran sisältämällä beetaglukaanilla on tutkitusti kolesterolia alentava vaikutus.
  3. Nauti rasvaista kalaa pari kertaa viikossa. Hyviä rasvoja sisältävää kalaa kannattaa syödä säännöllisesti.
  4. Lisää ruokavalioon kasvisteroleita ja kasvistanoleita sisältäviä tuotteita. Kasvisterolit ja kasvistanolit alentavat kolesterolia estämällä sen imeytymisen suolistosta verenkiertoon. Kasvisteroleita ja kasvistanoleita on lisätty joihinkin elintarvikkeisiin, kuten esimerkiksi levitteisiin. 

Kolesterolia alentava ruokavalio kannattaa suunnitella yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Ravitsemusterapeutti auttaa löytämään sopivan ruokavalion, joka tukee hoitotavoitetta ja huomioi potilaan yksilölliset tarpeet ja toiveet.

Kolesteroli ja ruokavalio

Kolesteroli ja liikunta

Liikunta ja ylipainon välttäminen auttavat kolesterolin määrän ja laadun hallinnassa. Liikunta lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää ja alentaa haitallista LDL-kolesterolia sekä triglyseridipitoisuutta.

Ylipainon ja etenkin vyötärölihavuuden välttäminen kannattaa, sillä vyötärölihavuus laskee hyvän HDL-kolesterolin määrää. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta kannattaa ottaa osaksi omaa arkea.

Kuinka nopeasti kolesteroli laskee?

Se, kuinka nopeasti kolesteroli laskee, vaihtelee hieman ihmisten välillä. Tavallisesti muutokset alkavat näkyä noin 1–3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Myös muutosten suuruus vaikuttaa. Iso ruokavalioremontti voi laskea kolesteroliarvoja nopeastikin, kun taas pienemmät muutokset laskevat kolesterolia hiljalleen.

Ohjeet asiointiin

Kun haluat mitata kolesteroliarvosi, varaa 10 minuutin aika laboratoriossa otettavaan verikokeeseen. Kerro paikan päällä, että olet tulossa mittauttamaan kolesteroliarvosi rasvatutkimuspaketilla (S-Lipidit). Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. 

ohjeet-asiointiin-toimi-nain.png

Kolesterolitutkimuksessa mitataan:

  • Kokonaiskolesteroli
  • HDL-kolesteroli 
  • LDL-kolesteroli
  • Triglyseridien määrä
Varaa aika kolesterolimittaukseen

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Asiantuntija
Kristian Paavonen

kardiologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen.

Näytä tiedot
Asiantuntija
Kirsi Englund

ravitsemusterapeutti

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ravitsemusterapeutti Kirsi Englund.

Näytä tiedot