Keuhkokuume eli pneumonia aiheuttaa nopeasti nousevaa kuumetta, pitkittynyttä yskää ja hengenahdistusta

Keuhkokuume eli pneumonia on keuhkokudoksen tulehdustauti. Keuhkokuumeen aiheuttaa useimmiten bakteeri, mutta myös tietyt virukset voivat aiheuttaa keuhkokuumeen. Suurin osa keuhkokuumeista voidaan hoitaa kotona antibioottikuurilla, mutta osa tapauksista vaatii sairaalahoitoa. Pneumokokkibakteerin ja influenssavirusten aiheuttamien keuhkokuumeiden riskiä voi pienentää ottamalla niitä vastaan kehitetyn rokotteen.

Keuhkokuumeeseen voi sairastua kuka tahansa, mutta tautia esiintyy yleisimmin pienillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla. Kotioloissa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 50 000 suomalaista. Tämän lisäksi niin sanottuun sairaalasyntyiseen eli sairaalahoidon aikana alkavaan keuhkokuumeeseen sairastuu noin 5000 suomalaista vuodessa.

Sairaalasyntyinen keuhkokuume

Sairaalasyntyisellä keuhkokuumeella tarkoitetaan sairaalassa alkunsa saavaa ja hoitoon liittyvää infektiota. Sairaalasyntyinen keuhkokuume yleensä sekä todetaan että hoidetaan sairaalassa. Sairaalasyntyinen keuhkokuume on yleisin kaikista vakavista sairaalainfektioista, ja sen saa keskimäärin noin yksi sadasta sairaalahoitoon joutuneesta. Sairaalakeuhkokuumeessa on eri aiheuttajabakteerit ja -virukset kuin kotioloissa alkunsa saavissa keuhkokuumeissa.

Sairaalasyntyiselle keuhkokuumeelle altistavat muun muassa syöpäsairaudet ja suuret leikkaukset. Lähtökohtana voi pitää sitä, että mitä sairaampi sairaalahoidossa oleva potilas on, sitä suurempi riski hänellä on saada sairaalakeuhkokuume. Suuri osa sairaalasyntyisistä keuhkokuumeista pystytään parantamaan, mutta pahimmassa tapauksessa tauti voi muiden keuhkokuumeiden tavoin johtaa kuolemaan. Kuolleisuus on sairaalasyntyisten keuhkokuumeiden kohdalla suurta johtuen siitä, että sairaalahoidossa olevat potilaat ovat usein jo ennestään sairaita, ja heidän immuunivasteensa on alentunut.

Sairaalakeuhkokuume hoidetaan aina sairaalassa antamalla antibioottihoitoa suonensisäisesti. Käsihygieniasta huolehtiminen sairaalassa käydessä ja ollessa on tärkein yksittäinen asia, jonka avulla sairaalakeuhkokuumeiden määrää on pystytty ja pystytään vähentämään.

Kuume on yksi keuhkokuumeen pääoireista, ja pääsääntöisesti keuhkokuumeeseen liittyy aina kuume. Joskus keuhkoinfektio voi kuitenkin ilmetä myös ilman kuumeilua. Kuumeetonta keuhkokuumetta esiintyy erityisesti ikääntyneillä henkilöillä: jopa yhdellä kolmasosalla keuhkokuumeeseen sairastuneista yli 65-vuotiaista kuume puuttuu taudinkuvasta kokonaan. Ikääntyneillä keuhkokuumeeseen ei aina liity ollenkaan kuumeen ohella muitakaan tyypillisesti keuhkokuumeeseen kuuluvia yleisoireita vaan pääoireena saattaa olla pelkästään sekavuus.

Kuumeetonta keuhkokuumetta voi esiintyä joskus myös muilla kuin ikääntyneillä. Keuhkokuumeen harvinaisemmissa muodoissa kuumetta voi esiintyä taudissa vain vähän tai keuhkokuumeen oireet edetä sen verran hitaasti, ettei olo ole varsinkaan taudin alkuvaiheessa perin kuumeinen.

Myös kuumeetonta keuhkokuumetta epäiltäessä on tärkeää aina kääntyä lääkärin puoleen. Samalla myös muiden keuhkokuumeen kaltaisia oireita aiheuttavien sairauksien mahdollisuus voidaan sulkea pois. Keuhkokuumeelle tyypillisiä oireita, kuten pitkittynyttä yskää, hengenahdistusta, pistävää tunnetta rinnassa ja limaisia ysköksiä voivat aiheuttaa keuhkokuumeen lisäksi monet muut sairaudet. Oireet voivat esiintyä sairauksissa joko ilman kuumetta tai sen kanssa.

Keuhkokuumeen kaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi seuraavat sairaudet:

• keuhkoputkitulehdus
• keuhkoahtaumatauti
• keuhkoveritulppa
• sydämen vajaatoiminta

Kuumeeton keuhkokuume – oireet

Kuumeettoman keuhkokuumeen oireet ovat kuumetta lukuun ottamatta muuten samanlaiset kuin tavallisessa keuhkokuumeessa. Kuumeettomassa keuhkokuumeessa esiintyviä oireita voivat olla esimerkiksi yskä, hengenahdistus ja voimakas väsymys. Iäkkäillä henkilöillä keuhkokuumeen oireena saattaa olla pelkkä sekavuus.

Keuhkokuumeen aiheuttaja voi olla bakteeri, virus tai molemmat yhdessä. Keuhkokuume voi myös saada alkunsa viruksesta, mutta mukaan voi tulla myöhemmin vielä erillinen bakteeri-infektio. Tyypillisimmin keuhkokuumeen aiheuttaja on kuitenkin bakteeri: jopa noin 80 prosenttia keuhkokuumeista saa aikuisilla alkunsa bakteerista. Yleisin keuhkokuumeen aiheuttajabakteeri on pneumokokki, joka aiheuttaa noin puolet kaikista keuhkokuumeista.

Keuhkokuumeen aiheuttavia bakteereita ja viruksia ovat:

• pneumokokkibakteeri
• mykoplasmat
• influenssavirukset
• koronavirus
• tavalliset flunssavirukset

Keuhkokuumeen voivat aiheuttaa myös monet muut bakteerit ja virukset, kuten esimerkiksi harvinaisemmissa tapauksissa tuberkuloosi tai legionella. Myös koronavirus (SARS-Cov-2) voi aiheuttaa keuhkokuumeen osana koronavirusinfektiota. 

Keuhkokuumeen riskiryhmät

Keuhkokuumeen aiheuttavan bakteerin tai viruksen voi saada taudinaiheuttajasta riippuen melkein mistä vain. Runsaat lapsikontaktit lisäävät bakteereiden ja virusten tarttumisen riskiä, minkä takia esimerkiksi päiväkodissa työskentelevillä on muita suurempi riski saada keuhkokuume. Aikuisilla keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä lisäävät myös monet pitkäaikaissairaudet ja aikaisemmin sairastettu keuhkokuume.

Keuhkokuumeen riskiä lisääviä yleissairauksia ovat muun muassa:

• krooniset keuhkosairaudet, varsinkin keuhkoputkentulehdus
• diabetes
• syövät
• sydämen vajaatoiminta
• aivoverenkiertohäiriöt
• maksan vajaatoiminta
• munuaisten vajaatoiminta

Pitkäaikaissairauksien lisäksi on myös monia muita tekijöitä, jotka altistavat keuhkokuumeelle. Sairastumisen riski lisääntyy aina esimerkiksi influenssakauden aikana sekä silloin, jos itsellä on ollut äskettäin joku virusinfektio. Rokotuksilla voi alentaa riskiä sairastua pneumokokkibakteerin, influenssaviruksen ja koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

Keuhkokuumetta esiintyy muita enemmän:

• pienillä lapsilla
• yli 65-vuotiailla
• tupakoijilla
• alkoholin suurkuluttajilla
• immuunivajavaisilla henkilöillä
• immuunipuolustusta heikentävää lääkitystä käyttävillä

Tarttuuko keuhkokuume?

Keuhkokuumeen tarttuminen riippuu pitkälti siitä, mikä virus tai bakteeri taudin on aiheuttanut. Pneumokokin tai muun bakteerin aiheuttama keuhkokuume ei yleensä tartu ihmiseltä toiselle, vaikka tämäkin on joskus mahdollista. Sen sijaan influenssaviruksen, koronaviruksen tai tuberkuloosin aiheuttama keuhkokuume voi levitä ihmisten välillä taudin ollessa tartuttavassa vaiheessa.

Koska useimmat virukset leviävät pisaratartuntana hengityksen kautta ja bakteerit tarttuvat tavallisimmin suorassa kosketuksessa, on hyvällä käsihygienialla mahdollista pienentää muiden tautien tavoin myös keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä. Koronavirustartunnalta ja sen aiheuttamalta keuhkokuumeelta voi yrittää suojautua hyvällä käsihygienialla, noudattamalla viranomaisten kulloinkin voimassa olevia suosituksia esimerkiksi kasvomaskin käyttämisestä ja eristäytymisestä sekä ottamalla koronarokotteen.

Kun puhutaan keuhkokuumeen tarttumisesta, tarttuu ihmisestä toiseen aina nimenomaan taudinaiheuttaja – ei itse tauti. Tartunnan saaneen oireet ja keuhkokuumeen vakavuus riippuvat monesta tekijästä: taudinaiheuttajan ärhäkkyydestä, tarttumishetken kestosta ja intensiivisyydestä eli siitä, paljonko taudinaiheuttajaa on elimistöönsä saanut sekä tartunnan saaneen henkilön omasta immuunijärjestelmästä.

Keuhkokuumetta esiintyy yli 65-vuotiailla enemmän kuin sitä nuoremmilla aikuisilla. Mitä vanhempi keuhkokuumeeseen sairastunut on ja mitä huonompi yleiskunto hänellä on, sitä suuremman riskin keuhkokuume siihen sairastuneelle myös aiheuttaa.

Keuhkokuume voi oireilla ikääntyneillä pelkästään sekavuutena sekä esimerkiksi vatsaoireina, poikkeuksellisena väsymyksenä ja yleisenä huonokuntoisuutena. Yksi keuhkokuumeen oire voi olla myös jo olemassa olevan perussairauden paheneminen. Ikääntyneillä keuhkokuumeeseen ei siis aina liity välttämättä ollenkaan kuumetta tai muita sairaudelle tyypillisiä yleisoireita, mikä saattaa vaikeuttaa sairauden tunnistamista ja hoitoon hakeutumista.

Kuten kaikkien muidenkin, myös ikääntyneiden on hyvin tärkeää hakeutua aina ajoissa lääkärin tutkittavaksi keuhkokuumetta epäiltäessä tai muuten epäilyttävien oireiden ilmaantuessa. Lääkäri arvioi aina yksilöllisesti potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa.

Keuhkokuumetta epäiltäessä tulee aina hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri aloittaa keuhkokuumeen mahdollisuuden selvittämisen tyypillisesti kuuntelemalla potilaan keuhkoja. Diagnoosi varmistetaan yleensä vielä keuhkojen röntgenkuvauksella.

Diagnoosin selvittyä lääkäri arvioi potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa. Lääkäri arvioi potilaan tilaa vastaanotolla tehdyn kliinisen tutkimuksen ja tulehduskokeiden perusteella. Avoterveydenhuollossa taudin aiheuttaneen bakteerin tai viruksen selvittäminen ei ole yleensä oleellista. Antibioottihoito aloitetaan joka tapauksessa, jos epäily keuhkokuumeesta on olemassa.

Tarvittaessa keuhkokuumeen aiheuttaja voidaan yleensä selvittää joko verikokeilla tai vaihtoehtoisesti virtsasta, nielusta tai hengitysteistä otettavilla näytteillä.

Keuhkokuumeesta toipuminen on hidasta, ja varsinkin keuhkojen palautuminen keuhkokuumeen jälkeen voi kestää pitkään. Vaikka keuhkokuume ei olisikaan ollut erityisen rajuoireinen tai vaatinut esimerkiksi sairaalahoitoa, vie täysi toipuminen sairaudesta silti tyypillisesti noin kuukauden verran. Joissakin tapauksissa kestää vielä tätä kauemmin, että oma kunto ja yleinen jaksaminen on palautunut normaalille tasolle.

Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin

Keuhkokuume saattaa olla kyseessä silloin, jos sinulla on kuumetauti, johon liittyy hengenahdistusta, hengittämisen raskautta ja painon tunnetta tai kipua rintakehän alueella. Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin. Lääkäri arvioi potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa.

Jos hoidat keuhkokuumetta kotona, mutta oireet eivät ala parissa päivässä lievittyä tai varsinkin, jos ne pahenevat, tulee sinun olla uudestaan yhteydessä lääkäriin. Hakeuduthan suoraan päivystykseen silloin, jos oireesi ovat erityisen rajut tai jos hengittäminen vaikeutuu.