Reikä hampaassa? Hampaiden huolellinen hoito ehkäisee kariesta

Karies, eli hammasmätä ja hampaiden reikiintyminen, on yleisin sairaus maailmassa. Sitä esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Runsas sokerin käyttö, huono suuhygienia, vähentynyt syljeneritys ja liian tiheät ateriavälit sekä sokeripitoiset janojuomat luovat kariesbakteerille otolliset elinolot.

Aluksi hampaan kovin ulkokerros, eli kiille, vaurioituu. Tässä vaiheessa vaurio on pinnallinen ja puhutaan alkavasta reiästä. Pehmennyt kiille voi kovettua ja alkavan reiän kehitys pysähtyä, jos hampaita alkaa hoitaa hyvin huolella.

• Hampaat tulisi puhdistaa tehokkaasti ja pestä ne fluoripitoisella hammastahnalla kahdesti päivässä.
• Lisäksi tulisi vähentää huomattavasti sokeria sisältäviä ruokia ja juomia sekä käyttää fluori- ja ksylitolituotteita hammaslääkärin ohjeiden mukaan.
• Napostelua tulisi välttää, koska jokainen suupala, terveelliseksikin mielletty, aiheuttaa noin 30 minuutin kestoisen happohyökkäyksen. Sylki pystyy suojelemaan hampaita näiltä happohyökkäyksiltä, jos niitä on 4–6 vuorokaudessa. Jos syljen eritys on normaalia vähäisempää, tarvitaan aina tehostettuja tukitoimia, jotta reikiä ei tulisi.

Myös alkavia reikiä pitää käydä näyttämässä hammaslääkärillä säännöllisesti, sillä hoitamattomana reikä etenee kiilteen alapuolella olevaan hammasluuhun. Jos reikää ei paikata ajoissa, karies etenee ja hammas voi tarvita juurihoitoa.

Hampaiden reikiintyminen on yksilöllistä. Reikiintymiseen vaikuttaa esimerkiksi syljen koostumus ja suun bakteerit. Yleisesti hampaiden reikiintyminen on kuitenkin sidoksissa päivittäisten happohyökkäysten määrään. Normaalin syljenerityksen omaava suu kestää ongelmitta 4–6 happohyökkäystä päivässä. Jos syljen eritys on esimerkiksi jonkun sairauden tai lääkkeen vuoksi häiriintynyt, vaurioita syntyy tätäkin herkemmin.

Vastikään suuhun puhjenneet hampaat ovat erityisen herkkiä reikiintymään. Siksi lapsilla on usein paljon reikiä hampaissaan, samoin nuorilla. Periaatteessa työikäisenä ei juurikaan pitäisi reikiä ilmaantua. Voidaan sanoa, että jokin on pielessä, mikäli näin tapahtuu. Yleensä ongelmat ovat ruokailutottumuksissa ja janojuoman valinnassa.

Kun ikää alkaa olla enemmän (yli 60 vuotta) alkaa reikiä ilmaantua taas helpommin. Syynä tähän ravintotottumusten ja janojuoman lisäksi ovat syljen erityksen vähentyminen ja hampaiden puhdistamisen motoriset haasteet sekä elämänrytmin muuttuminen eläköitymisen vuoksi. Ikäihmisillä reikiintymiselle herkkiä ovat erityisesti hampaiden kaulat. Kyseessä on juurikaries, jonka vaikutuksesta hampaat katkeavat helposti.

Hampaat ovat alttiit reikiintymään kaikissa elämänvaiheissa, joihin liittyy merkittäviä muutoksia. Tällaisia vaiheita voivat olla esimerkiksi nuoren aikuisen muutto omilleen, avioero, oma tai läheisen vakava sairastuminen, leskeytyminen tai muut isot elämän mullistukset.

Suussa reikiintyvät kaikkein helpoiten alueet, joiden puhdistaminen on usein hankalaa.

Kaikista helpoiten kariekselle altistuvat:

• poskihampaiden purupinnat
• hampaiden välit
• ienraja

Reikiintymisellä on iän mukaiset mielipaikat. Kun puhutaan pysyvistä hampaista, lapsilla herkimmin reikiintyvät poskihampaiden purupinnat. Myöhemmin murrosiässä ja aikuisena reikiintyvät poski- ja välihampaiden hammasvälien pinnat ja ikäihmisenä paljastuneiden hammaskaulojen juurenpinnat.

Reikiintymistä voidaan ehkäistä ja kariesta hallita parhaiten, kun hampaita hoitaa päivittäin ammattilaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Keräsimme muistilistan kattavan omahoidon tueksi:

• Harjaa hampaat päivittäin aamulla ja illalla. Käytä sähköhammasharjaa oikealla tekniikalla vähintään kahden minuutin ajan. Käsikäyttöisellä harjalla harjaaminen on työläämpää ja vaatii pidemmän ajan.
• Huolehdi, että saat puhtaiksi kaikki kohdat: hampaiden ulko- ja sisäpinnat sekä purupinnat.
• Käytä fluorihammastahnaa. Erilaisten aloetahnojen tai muiden luomutahnojen käyttö ei välttämättä riitä, sillä hampaat tarvitsevat fluoria.
• Puhdista hammasvälit hammasväliharjalla, hammaslangalla tai -tikuilla.
• Syö enintään viisi ateriaa tai välipalaa päivässä. Normaalin syljenerityksen omaava suu kestää 4–6 happohyökkäystä päivässä. Älä napostele aterioiden välillä.
• Juo janojuomana tavallista vettä tai maustamatonta kivennäisvettä. Muut juomat käynnistävät suussa happohyökkäyksen.
• Käy hammaslääkärissä säännöllisesti hammaslääkärin määrittämän tarkastusvälin mukaisesti. 

Hampaat on hyvä tarkastaa säännöllisesti hammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukaisella tiheydellä, jotta myös oireettomat vaivat huomataan ajoissa. Jos edellisestä hammastarkastuksesta on vierähtänyt yli kaksi vuotta, varaa aika hammastarkastukseen. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.