Känsä on voimakkaan paineen tai hankauksen seurauksena muodostunut ihon paksuuntuma

Känsä on ihon paksuuntuma, joka muodostuu tyypillisesti jalkoihin. Känsä syntyy, kun iho yrittää suojautua hankaukselta tai paineelta muodostamalla tiivistä sarveismassaa rasituksen kohteeksi joutuneen ihoalueen päälle. Känsille altistavat muun muassa jalan virheasennot ja huonosti istuvat kengät.

Känsille altistavia jalan virheasentoja ovat:

• varpaiden päällekkäisyys
• latuskajalka eli lattajalka
• vaivaisenluu
• vasaravarpaat
• kaarijalka

Jalan virheasennot saattavat muuttaa kehon kuormitusta niin, että kävellessä paino kohdistuu eri osaan jalkaa kuin normaalisti. Seurauksena tietty kohta jalasta voi altistua voimakkaalle paineelle ja kulutukselle. Känsä voi syntyä suoraan sille alueelle, johon paine virheasennossa kohdistuu. Vaihtoehtoisesti känsä voi muodostua myös johonkin muuhun kohtaan jalkaa, kun oma kävelytapa ja jalkaterän asento muuttuvat kipeää jalkaa varoessa.

Känsä voi syntyä esimerkiksi:

• päkiään
• jalkaterien ulkosyrjään
• varpaaseen
• varvasväleihin
• jalkapohjaan

Jalkaterän sivulla olevaa känsää kutsutaan joskus kansankielisesti myös liikavarpaaksi. Liikavarvas on siis yhdenlainen känsä, mutta känsä ei ole aina liikavarvas. Jalkojen lisäksi känsä voi syntyä myös käsiin. Useimmiten känsä muodostuu kämmeniin esimerkiksi kuntosaliharrastuksen tai käsillä tehtävän raskaan työn yhteydessä.

Pehmeä känsä

Pehmeällä känsällä tarkoitetaan känsää, joka esiintyy varvasvälissä. Känsä voi syntyä varvasväliin silloin, jos varpaat hankautuvat toisiaan vasten kävellessä tai jos varvasväli on epätavallisen ahdas joko luonnostaan tai varpaiden virheasennon takia.

Varpaiden välit ovat tiiviitä ja kosteita paikkoja, minkä takia siellä känsä ei pääse kovettumaan vaan pysyy pehmeänä. Pehmeitä känsiä esiintyy tyypillisesti erityisesti viimeisessä varvasvälissä eli pikkuvarpaan ja sen vieressä olevan varpaan välissä.

Kovien känsien tapaan myöskään pehmeät känsät eivät ole vaarallisia, mutta paksuuntuessaan ne voivat muuttua kivuliaiksi.

Känsä ja syylä on joskus mahdollista sekoittaa keskenään: molemmat ilmestyvät tyypillisesti suunnilleen samoille alueille, ja niiden ulkonäkö muistuttaa toisiaan. Joskus jalkaterän alueella esiintyvä syylä voi myös aiheuttaa känsän, joka saattaa muodostua syylän ympärille.

Syylän tunnistaa usein sen karheasta pinnasta ja mustista pisteistä. Syylän aiheuttaa virus, joka saattaa tarttua jalkaan esimerkiksi uimahallista tai muista yleisistä tiloista, joissa kävellään paljain jaloin. Känsä on puolestaan ihon paksuuntuma, joka muodostuu ihon yrittäessä suojautua painetta tai hankausta vastaan. Känsät syntyvät yleensä jalkojen virheasennoista ja alueelle kohdistuvasta toistuvasta paineesta, joka saattaa johtua esimerkiksi liian pienistä tai muuten huonosti istuvista kengistä.

Jos ei ole varma, onko kyseessä känsä vai syylä, voi asian käydä selvittämässä yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Lääkäri tekee erotusdiagnoosin tyypillisesti ohentamalla ihomuutosta veitsellä. Känsä ja syylä pystytään erottamaan toisistaan niiden pohjasta. Syylän pohja on sienimäinen, kun taas känsä on pohjaan asti tiivistä keratiinia. Toimenpide tehdään ilman puudutusta, eikä se ole kivulias tai aiheuta verenvuotoa.

Lue lisää: Syylä

Känsän hoito on ensisijaisesti itsehoitoa. Känsää voi hoitaa kotikonstein käyttämällä erilaisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista nopeuttaa känsän paranemista ja ehkäistä uusien känsien muodostumista tulevaisuudessa.

Viisi vinkkiä känsän itsehoitoon

1. Korjaa juurisyy

Tärkeintä känsien hoidossa on niiden muodostumisen takana olevan syyn selvittäminen ja korjaaminen. Pelkkä känsää ohentava ja hetkellisesti vaikuttava paikallishoito ei siis riitä pitkäaikaiseksi avuksi känsiä vastaan, vaikka se saattaakin tuoda vaivaan hetkellistä helpotusta. Jos känsän aiheuttanutta painetta ei onnistuta poistamaan, känsä kasvaa yleensä takaisin noin 4–6 viikossa.

Joskus voi tietysti olla vaikea arvioida itse, mikä känsän on tarkalleen ottaen aiheuttanut eli johtuuko känsä esimerkiksi jalan virheasennosta tai muunlaisesta kuormituksesta. Jos virheasento on ilmeinen, esimerkiksi lattajalka tai sisäänpäin kääntyvä jalkaterä, voi sen hoitoa varten hakeutua jalkaterapeutin tai fysioterapeutin vastaanotolle. Esimerkiksi jalkavoimistelulla on mahdollista korjata jalkaterän ja muun jalan asentoa.

Lue lisää: Jalkaterapia

Jo olemassa oleva känsä ei kuitenkaan katoa itsestään, vaikka jalkaterän asento onnistuttaisiinkin korjaamaan ja känsän aiheuttanut paine poistamaan. Sen takia oireilevaa känsää tulee hoitaa vielä muillakin konsteilla, jotta vaivasta pääsee eroon.

2. Kengät kuntoon

Osana känsän hoitoa on tärkeää siirtyä käyttämään tarpeeksi tilavia ja itselleen oikean mallisia kenkiä, jotka eivät purista tai hankaa. Matalakorkoisia kenkiä kannattaa suosia korkeakorkoisten sijaan, sillä ne vähentävät päkiälle ja varpaille kohdistuvaa kuormitusta. Jaloille syntyvää painetta voi yrittää helpottaa myös käyttämällä esimerkiksi varvassuojaa tai yksilöllisesti muotoiltuja tai keventäviä pohjallisia.

Lue lisää: Tukipohjalliset

3. Hio hellästi 

Jalkoihin syntyneitä kovettumia voi hioa varovasti ja hellästi saunan tai kylvyn jälkeen, kun kovettumat ovat ensin pehmenneet. Hiomiseen voi käyttää esimerkiksi jalkaraspia tai hiekkapaperiviilaa. Känsiä ei saa repiä tai alkaa ohentamaan itse millään terävällä välineellä, kuten esimerkiksi höylällä tai veitsellä.

Iltaisin känsiin voi hieroa rasvaista perusvoidetta. Varvasvälit tulee kuitenkin jättää rasvaamatta, jotta ylimääräinen kosteus ei aiheuta varpaiden väliin hautumavaaraa.

4. Laita laastari 

Osana itsehoitoa voi kokeilla känsän poistamiseen tarkoitettuja salisyylilaastareita. Laastareiden käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä niiden sisältämä salisyylihappo saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa iholle kemiallisia vammoja. Känsälaastareiden käyttöä ei suositella ollenkaan diabetesta sairastaville tai iäkkäille henkilöille laastareiden aiheuttaman infektioriskin vuoksi. Salisyylilaastareiden lisäksi on olemassa myös hydrokolloidilaastareita, joiden käyttöön ei liity ihon syöpymisvaaraa. Molempia laastareita saa ostettua apteekista ilman reseptiä.

5. Pehmusta ja suojaa 

Kipeää känsää voi yrittää suojata hankautumiselta käyttämällä jaloissa erilaisia liimattavia tai puettavia suojia ja keventäjiä. Esimerkiksi päkiän voi suojata jalan päälle puettavalla päkiäpehmusteella tai superlonsuojaputkesta leikatulla pehmusteella. Tuotteiden käytössä on tärkeää pukea ne päälle huolellisesti. Sukan laittamisen jälkeen on hyvä vielä tarkistaa, että suoja on varmasti oikealla paikalla. Myös esimerkiksi joustosidos on helppokäyttöinen suoja hankausta vastaan.

Pehmeiden känsien hoito 

Pehmeiden känsien itsehoito on melko vaikeaa, sillä esimerkiksi kenkälaastari ei yleensä pysy varvasväleissä kovin hyvin paikoillaan. Varpaiden väleihin ilmestyneet känsät voi kuitenkin pehmustaa esimerkiksi lampaanvillan ja geelivuoratun suojaputken tai vaahtomuoviputken avulla. Voimakkaasta jalkojen hikoilusta kärsivä voi saada pehmeisiin känsiin apua tietyistä liikahikoiluun tarkoitetuista alkoholiliuoksista ja antiperspiranteista. Kuten kovienkin känsien kohdalla, ensisijainen konsti myös pehmeiden känsien hoidossa on känsän aiheuttaneen kuormituksen poistaminen.

Tärkeää känsän ehkäisemisen kannalta on käyttää tarpeeksi tilavia ja itselle sopivan mallisia kenkiä. Korkeakorkoisia kenkiä ei kannata käyttää jatkuvasti. Jalkapohjien iho on hyvä voidella iltaisin rasvaisella perusvoiteella, jotta iho pysyy pehmeänä. Varvasvälit tulee kuitenkin jättää rasvaamatta, jotta niihin ei kerry liikaa pehmeille känsille altistavaa kosteutta.

Tietyt jalkojen virheasentoja ja hankaumia aiheuttavat muutokset on joskus mahdollista korjata käyttämällä erikoiskenkiä tai tukipohjallisia. Tällaisia jalkojen muutoksia saattavat aiheuttaa joskus esimerkiksi ikääntyminen tai reuma. Kerran irronneen känsän kasvamista takaisin samalle paikalle voi yrittää ehkäistä käyttämällä alueen ympärillä huoparengasta.