Jäykkäkouristus on bakteerin aiheuttama vaarallinen tauti, jolta voi suojautua ylläpitämällä rokotussuojaa
18.2.2022
Asiantuntija Joni Suomi, sisätautien erikoislääkäri
Jäykkäkouristus eli tetanus on vaarallinen ja vaikeasti hoidettava tauti, jolta voi suojautua yleiseen rokoteohjelmaan kuuluvalla jäykkäkouristusrokotteella. Tauti on erittäin harvinainen Suomessa, mutta sairastumisriski kasvaa lämpimissä maissa matkustaessa. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten jäykkäkouristus tarttuu, millaiset ovat taudin oireet ja kuinka siltä voi suojautua.
Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukseen pääset varaamalla ajan sairaanhoitajalle tai työterveyshoitajalle. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen (dT) lisäksi on saatavilla kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokote (DTap), jonka voi ottaa dT-tehosterokotteen sijaan: tällöin rokote antaa suojan myös hinkuyskää vastaan. Varmista rokotteiden saatavuus soittamalla Terveystalon asiakaspalveluun 0900 30 000.
Sisällysluettelo
Mikä on jäykkäkouristus?
Jäykkäkouristus eli tetanus on jäykkäkouristusbakteerin myrkyn aiheuttama henkeä uhkaava tauti. Jäykkäkouristuksen aiheuttavaa Clostridium tetani -bakteerin myrkkyä esiintyy eläinten suolistossa ja yleisesti maaperässä kaikkialla maailmassa.
Jäykkäkouristusbakteeri ei pääse terveen ihon läpi, mutta se voi tarttua haavan tai rikkoutuneen ihon kautta. Tartunnan lähteitä voivat olla esimerkiksi koiran purema, likainen naula tai puutarhatöissä haavaan mennyt multa. Jäykkäkouristusbakteeri ei tartu ihmisestä toiseen.
Jäykkäkouristuksen yleisimmät tartunnan lähteet ovat:
- avo- ja pistohaavoihin joutunut taudinaiheuttajia sisältävä maa-aines
- eläinten puremat
Jäykkäkouristus on vaikeasti hoidettava tauti, ja siltä voi suojautua vain rokotussuojaa ylläpitämällä. Jäykkäkouristusrokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan. Rokotteiden, hyvän hygienian ja lääkkeiden ansiosta tauti on lähes kokonaan hävinnyt Suomesta. 1940-luvulla Suomessa todettiin vielä noin 50 jäykkäkouristustapausta vuosittain, mutta nykyään jäykkäkouristukseen sairastuneiden määrä on korkeintaan yksi tapaus vuodessa. Näissä harvoissa tapauksissa jäykkäkouristus saadaan useimmiten kesäisin. Tilastojen mukaan viimeaikaisten tautien lähteenä on ollut polkupyöräilyssä saatu haava, koiran purema ja ruusunpiikin pistos.
Vaikka jäykkäkouristus on Suomessa harvinainen tauti, on se kehittyvissä maissa edelleen yleinen vastasyntyneiden kuolinsyy. WHO:n vuonna 2015 tekemän arvion mukaan jäykkäkouristukseen menehtyi maailmanlaajuisesti noin 34 000 vastasyntynyttä vuodessa.
Jäykkäkouristus − oireet
Jäykkäkouristuksen oireet alkavat keskimäärin viikon ja viimeistään kolme viikkoa sen jälkeen, kun jäykkäkouristusbakteeri on päässyt lisääntymään likaisessa haavassa.
Jäykkäkouristusbakteeri tuottaa hermomyrkkyä, joka leviää haavasta verenkierron ja hermorunkojen kautta kaikkialle elimistöön. Useimmiten jäykkäkouristustaudin ensimmäinen oire on leukojen jäykistyminen eli niin sanottu leukalukko.
Jäykkäkouristuksen oireet:
Jäykkäkouristus − hoito
Jäykkäkouristusta on vaikea hoitaa, ja kun tauti on alkanut, sen kulkuun ei juuri pysty vaikuttamaan. Jäykkäkouristuspotilas tarvitsee aina sairaalahoitoa, ja tarvittaessa peruselintoiminnoista huolehditaan tehohoidon avulla. Lääkkeenä käytetään jäykkäkouristusmyrkyn vasta-ainetta. Tehohoidon ansiosta potilaiden ennuste on yleensä hyvä, mutta silti osa potilaista menehtyy. Jäykkäkouristustaudista toipuminen vie parhaimmillaankin yleensä useita kuukausia.
Milloin lääkäriin?
Jäykkäkouristus on Suomessa hyvin harvinainen tauti, ja jos rokotussuoja on kunnossa, ei haavan saaminen ole syy pelätä jäykkäkouristusbakteeria.
Haavan puhdistusta varten on syytä hakeutua hoitoon, jos kyseessä on:
- syvä pistohaava
- haavaan jää runsaasti maaperän ainesta
- haavaan jää runsaasti rikkoutunutta kudosta tai verihyytymiä
Lue lisää: Haavanhoito
Myös eläimen puremaa kannattaa käydä näyttämässä lääkärille matalalla kynnyksellä. Jäykkäkouristusriskin lisäksi eläimen purema saattaa aiheuttaa myös muun vakavan bakteeritulehduksen.
Jäykkäkouristusrokote
Jäykkäkouristusrokote kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan, ja lapset saavat jäykkäkouristus- eli tetanusrokotteen neuvolassa ja yläkoulussa. Aikuiset tarvitsevat rokotetehosteet 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Yli 65-vuotiaille tetanustehoste annetaan 10 vuoden välein.
Milloin jäykkäkouristusrokotus annetaan?
| Lapset | 3, 5 ja 12 kk | 4-vuotiaana | 14−15-vuotiaana |
| Aikuiset | 25-vuotiaana | 45-vuotiaana | 65-vuotiaana |
| Yli 65-vuotiaat | 10 vuoden välein |
Jäykkäkouristukselta voi suojautua ainoastaan ylläpitämällä rokotussuojaa. Rokotesuoja on syytä tarkistaa silloin kun lähtee ulkomaille tai jos saa likaisen haavan ja edellisestä jäykkäkouristusrokotuksesta on kulunut yli 10 vuotta.
Lue lisää: Jäykkäkouristusrokote ja kurkkumätärokote
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
sisätautien erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi.