Jännetuppitulehdus on seurausta liiallisesta ja äkillisestä rasituksesta

Jännetuppitulehdus on ylirasituksen aiheuttama ärsytystila jänteessä ja sitä ympäröivässä jännetupessa. Syynä on jänteen rasituskestävyyden ylittävä kuormitus, mutta taustalla on myös jännekudokseen ajan kanssa kertyvä rappeuma. Vaiva aiheuttaa turvotusta ja kipua sekä joskus liikkeen rajoittumista kipukohdassa. Tendinopatialla tarkoitetaan laajemmin itse jänteen ja sitä ympäröivien kudosten sairauksia. Tässä tietopaketissa puhutaan kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi erilaisista tendinopatioista nimellä jännetuppitulehdus.

Jännetuppitulehdus

Jännetuppitulehdus on jänteen ja sitä ympäröivän jännetupen ärsytystila, joka on yleensä seurausta liiallisesta tai äkillisestä rasituksesta. Keskeistä on myös itse jänteen vähitellen iän myötä kehittyvä rappeuma. Jännetuppitulehdus on siis jänteen ja sitä ympäröivän pehmytkudoksen sairaus. Tässä tietopaketissa puhutaan yksinkertaisuuden vuoksi erilaisista tendinopatioista nimellä jännetuppitulehdus.

Jännetuppitulehdusta ilmenee ylä- ja alaraajoissa. Jännetuppitulehdukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa diabetes, ylipaino, tulehdukselliset sairaudet, heikko lihasvoima, jänteen liikakäyttö tai voimakas käytön lisääminen sekä monotoniset toistoliikkeet.

Jännetuppitulehduksen oireet

Jännetuppitulehduksen oireita ovat paikallinen kipu ja mahdollinen turvotus. Oireet ilmenevät jänteessä ja jännetupessa. Kipu voi olla jatkuvaa tai sitä voi tuntua vain kipukohtaa liikuteltaessa. Toisaalta kipukohdan liikuttelu yleensä vähentää kipua päivän mittaan. Kivun lisäksi jänne voi narista tai napsua sitä käytettäessä.

Miten tunnistaa jännetuppitulehdus? Jännetuppitulehduksen alkuvaiheen oireita ovat yleensä jomotus ja jäykkyys aamuisin sekä liikkeelle lähdettäessä. Liikkeelle lähdettyä sekä lihasten ja jänteiden lämmettyä oireet usein helpottavat. Akuutissa tulehdusvaiheessa jänne ja sen ympäristö ovat erittäin kipeät ja voima heikentynyt. Kipukohta voi olla myös punoittava, turvonnut ja kuumottava. Akuutin tulehdusvaiheen oireet helpottavat ajan kanssa, mutta kipua voi jäädä pitkäksikin aikaa. Joissakin tapauksissa lieviä tai ajoittaisia oireita voi jäädä vuosienkin ajaksi.

Akuutti jännetuppitulehdus diagnosoidaan tunnustelemalla kipeää jännettä ja testaamalla sen toiminta. Tämän lisäksi tiettyjen tendinopatioiden diagnosointiin on kehitetty erityisiä testejä, joissa jännettä ärsytetään. Jänteen ärsyttämisen seurauksena ilmenevä kipu kertoo taudista. Bursiitti eli limapussin tulehdus sekä muut rasitusperäiset kivut oireilevat varsin samankaltaisin oirein ja sen vuoksi niitä voi olla vaikea poissulkea. Kuvantamistutkimukset eivät yleensä ole tarpeen. Olkapään jännevaivoissa magneettikuvaus on usein perusteltu, koska eri vaivojen erottaminen toisistaan on usein vaikeaa.

Jännetuppitulehduksen hoito

Jännetuppitulehduksen tärkeimmät hoitokeinot voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisiin. Passiivisia hoitokeinoja ovat muun muassa kuormituksen vähentäminen tai jopa täydellinen lepo, kylmähoito, kipugeelit ja -lääkkeet sekä mahdollisesti pistoshoidot. Kylmähoito rauhoittaa ja turruttaa kipukohtaa. Kylmäpussin ja ihon väliin laitetaan kangas, ja kylmäpussia pidetään kipukohdalla puolen tunnin ajan. Hoidon voi uusia 1−2 tunnin välein. Kinesioteippaus saattaa myös helpottaa jännetuppitulehduksen oireita. Kipukohta voidaan myös joissakin tapauksissa lastoittaa, mutta tätä kannattaa harkita tarkkaan, ettei muodostu tarpeetonta jäykkyyttä.

Aktiivisia hoitokeinoja ovat venyttely sekä liikeharjoitteet. Fysioterapeutti on usein paras ammattilainen ohjaamaan oireilevan jänteen oikeanlaista käyttöä ja harjoittelua. Terapeuttinen harjoittelu on paranemisen kannalta keskeistä pitkällä aikavälillä. Akuutissa kipuvaiheessa fysioterapian tuoma hyöty voi olla vähäisempää.

Riski saada jännetuppitulehdus uudelleen on suurempi, jos jännetuppitulehduksen on sairastanut jo kerran aiemmin.

Hoitamaton jännetuppitulehdus

Hoitamaton jännetuppitulehdus ei yleensä aiheuta pysyvää tai vakavaa vauriota, mutta vaiva ja sen aiheuttama kipu voivat pahentua tai pitkittyä verrattuna oikein hoidettuun jännetuppitulehdukseen.

Jännetuppitulehdus ranteessa

Tyypillisimpiä ranteen alueella oireilevia jännetuppitulehduksia ovat peukalon jänteiden jännetuppitulehdus eli de Quervainin tauti sekä napsusormi. Rannekipu voi kuitenkin johtua monesta eri syystä, eikä kipu aina ole jänneperäistä. Rannenivelessä tai käden nivelissä voi olla myös muita kuormitukseen tai kulumaan liittyviä kipuja. Rannenivel tai kämmenen nivelet voivat kuormittua rasituksessa ja siten aiheuttaa kipua. Ranteessa tai käden nivelissä voi olla myös kulumaa, jonka lisäksi monet rannetta tai sormia liikuttavat jänteet voivat ärtyä. Myös hermopinteet voivat aiheuttaa tunto- ja liikehäiriöitä sekä kipua.

Jännetuppitulehdus peukalossa − de Quervainin tauti

Peukalon jännetuppitulehdusta kutsutaan de Quervainin taudiksi. De Quervainin taudissa oireisia jänteitä ovat peukalon pitkä loitontaja ja lyhyt ojentaja. Vaiva oireilee peukalon juuren ja mahdollisesti myös ranteen kipuna. De Quervainin tauti johtuu ylirasituksesta, ja vaivalle altistavat toistuvat peukalon ja ranteen ojennusliikkeet.

De Quervainin tautia voidaan hoitaa kuormitusta vähentämällä, kylmähoidolla, tulehduskipulääkkeillä, lastoittamalla kipeä käsi sekä tarvittaessa kortisonipistoksilla. Myös fysioterapia on keskeistä vaivan hoidossa.

Napsusormi

Napsusormi on sairaus, jossa sormen koukistajajänne ei pääse vapaasti liukumaan jännetupessa. Jänne voi paksuuntua ja jännetuppi ahtautua. Sormea liikuttaessa jänteen paksuuntunut kohta voi päästä muljahtamaan ahtaan jännetupen läpi, jolloin jänteestä kuuluu napsusormelle tunnusomainen napsahdus. Taudin loppuvaiheessa jänne ei enää mahdu liikkumaan ahtaan jännetupen läpi, jolloin sormi ei yleensä suoristu. Napsusormi voi kehittyä mihin tahansa sormeen, kuitenkin tavallisimmin peukaloon. Napsusormi aiheuttaa paikallisen kivun lisäksi narinaa sekä napsahtavan äänen silloin, kun sormen ojentaa tai koukistaa. Sormea voi joutua vääntämään suoraksi väkisin.

Napsusormi on yleisempi naisilla kuin miehillä. Oikeakätisillä napsusormi kehittyy useimmiten oikean käden sormeen ja vasenkätisillä taas vasemman käden sormeen. Napsusormi voi olla myös useammassa sormessa yhtä aikaa. Taudin varsinainen syy on epäselvä, eikä jänteessä tai jännetupessa ole todettavissa varsinaista tulehdusta. Vaivalle voi altistaa työ, jossa tehdään toistuvasti tarttuvaa liikettä sormilla, kuten raskas fyysinen työ tai työ muusikkona. Diabeteksen ja reumasairauksien sekä ikääntymisen aiheuttaman rappeuman on havaittu altistavan napsusormen kehittymiselle. Taudin diagnoosi tehdään arvioimalla tyypilliset oireet sekä sormen paikallinen kipu ja napsuminen.

Jos sormi ojentuu, rasituksen vähentämisen lisäksi napsusormen hoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä sekä kortisonipistoksia. Lastahoitoa ei yleensä käytetä napsusormen hoidossa. Jos sormen liike ei enää onnistu tai on vaikeaa, voidaan harkita leikkaushoitoa, jossa ahdas jännetuppi halkaistaan. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Vaiva voi kuitenkin uusia herkästi leikkaushoidosta huolimatta.

Hauislihaksen pitkänpään jännetuppitulehdus

Hauislihas on kaksiosainen, ja sen osia kutsutaan hauiksen pitkäksi pääksi ja lyhyeksi pääksi. Pitkänpään lihas muuttuu jänteeksi olkapään etupuolella. Jänne kulkee olkakuun etupuolella omassa urassaan, kaartaa olkanivelen sisään ja kiinnittyy yläosastaan olkaluun nivelmaljan yläosaan lapaluun puolelle. Lyhyt pää kiinnittyy olkanivelen etuosan korppilisäkkeeseen.

Hauislihaksen pitkänpään jännetuppitulehdus johtuu pääosin jänteen rappeumasta sekä kuormituksen aiheuttamasta jänteen mekaanisesta hankauksesta tai muusta ärsytyksestä olkaluun alueella. Jänne voi myös muljahtaa pois urastaan, mikä voi ärsyttää jännealuetta. Vaiva oireilee kipuna olkapään etupuolella. Kipu voi myös säteillä alas hauista pitkin ja pahentua liikkeessä. Kyynärvarren kiertoliikkeet voivat olla erityisen kuormittavia jänteelle. Hauislihaksen pitkänpään jänne voi ärsyyntyä esimerkiksi heittolajeissa ja uinnissa. Kivun taustalla saattaa olla myös jänteen vaurio.

Vaivaa hoidetaan ensisijaisesti levolla, tulehduskipulääkkeillä ja fysioterapialla sekä mahdollisesti myös kortisonipistoksilla. Hoidossa kiinnitetään huomiota olkapäähän kokonaisuutena, sillä usein hauisjänteen oireilu voi liittyä esimerkiksi kiertäjäkalvosimen repeämään, olkanivelen nivelrikkoon tai olkapään rappeumaan yleisesti. Jos vaivaa päädytään hoitamaan kirurgisesti, voidaan tähystystoimenpiteessä pitkänpään hauisjänne joko irrottaa kokonaan yläkiinnityskohdastaan, tai kiinnittää se olkaluun etuosaan normaalia alemmas. Tällöin jänne ei enää pääse ärtymään olkaluun urassaan. Pitkänpään jänteen irrottaminen tai katkeaminen heikentää kyynärvarren ulkokiertoa, mutta kyynärnivelen koukistusvoima säilyy pääosin ennallaan. Tästä mahdollisesti jäävä haitta on yleensä hyvin minimaalinen.

Juoksijan polvi ja hyppääjän polvi

Juoksijan polvi ja hyppääjän polvi ovat liiallisesta tai vääränlaisesta rasituksesta johtuvia polven kiputiloja. Juoksijan polveksi kutsutaan polvilumpion ympärille aiheutuvia kiputiloja. Usein juoksijan polveksi kutsutaan rasitusvammaa, joka aiheuttaa kipua polven ulkosyrjällä. Hyppääjän polvi oireilee kipuna polvilumpion alapuolella polvilumpiojänteen kiinnityskohdassa.

Akillesjänteen tulehdus

Akillesjänteen tendinopatia, eli kansankielisesti akillesjänteen tulehdus, johtuu muun muassa jänteen rappeumasta, liiallisesta tai vääränlaisesta kuormituksesta, hankauksesta tai muista mekaanisista tekijöistä. Akillesjänteen tulehdus aiheuttaa kipua akillesjänteessä ja sen seudussa, sekä joskus hieman ylempänä pohjelihaksen alueella. Kipua tuntuu jännettä kuormittaessa tai venyttäessä, minkä lisäksi jänne voi olla myös kosketusarka tai turvonnut.

Akillesjänteen tulehdusta hoidetaan muun muassa vähentämällä pohjelihaksen ja akillesjänteen kuormitusta sekä korjaamalla asento- ja kuormitusvirheitä. Lisäksi vaivaa voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä ja kylmähoidolla, sekä kuntouttaa fysioterapeutin ohjauksessa. Leikkaushoito ei ole akillesjänteen tulehduksen ensisijainen hoitomuoto.

Milloin lääkäriin?

Jännetuppitulehduksesta aiheutuu ikävää kipua ja toiminnallista haittaa. Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, jos kipu on voimakasta tai pitkittynyttä, tai se haittaa työntekoa, urheilua tai elämää muuten.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: