Iriitti eli silmän värikalvotulehdus vaatii aina silmälääkärin hoitoa

Iriitti on yleisin silmänsisäinen tulehdus. Iriitti ei parane itsestään, vaan se vaatii aina silmälääkärin hoitoa. Tässä tietopaketissa kerrotaan iriitin oireista, toteamisesta ja hoidosta.

Sisällysluettelo

Jos toinen tai molemmat silmäsi punoittavat sekä ovat kipeät ja valonarat, varaa aika silmälääkärille vuorokauden kuluessa. Kyseessä saattaa olla iriitti, joka vaatii aina silmälääkärin hoitoa.

Mikä on iriitti?

Iriitti eli värikalvotulehdus on yleisin silmänsisäinen tulehdus. Värikalvoksi eli iirikseksi kutsutaan silmän värillistä osaa, joka määrittää silmän värin. Värikalvon keskellä sijaitseva aukko on mustuainen eli pupilli. Värikalvon tehtävä on säädellä silmän sisään pääsevän valon määrää ja supistaa pupillia silloin, kun valon määrä lisääntyy. Kirkkaassa valossa mustuainen siis supistuu, ja hämärässä se puolestaan laajenee. Yksi iriitin aiheuttamista oireista on silmäsärky, joka johtuu tulehtuneen värikalvon liikkeistä pupillin supistuessa.

Iriitistä käytetään myös nimeä etuosan uveiitti, koska tulehdus sijaitsee nimensä mukaisesti silmän etuosan rakenteissa. Uveiitti on yhteinen nimitys kaikille silmän värikalvon, sädekehän ja suonikalvon tulehduksille. Iriitti on uveiiteistä yleisin.

Vuodessa noin 12 ihmistä sadastatuhannesta saa iriitin. Iriitti on nuorten aikuisten tauti, ja tavallisimmin siihen sairastutaan 20−50 vuoden iässä. Iriittiin voivat kuitenkin sairastua myös lapset ja vanhukset. Lapsilla esiintyvä krooninen iriitti liittyy yleensä lastenreumaan.

Iriitti ei parane itsestään vaan vaatii aina silmälääkärin hoitoa. Silmälääkäriin tutkimuksia suositellaan vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta, sillä varhainen hoidon aloitus parantaa hoidon tehoa.

Mistä iriitti johtuu? 

Iriitin syy jää usein epäselväksi. Elimistön alentuneen vastuskyvyn on kuitenkin todettu altistavan iriitille. Iriitille altistaa myös niin sanottu HLA-B27-tekijä, joka kertoo perinnöllisestä alttiudesta reumatyyppisille sairauksille. Suomalaisilla tätä tekijää esiintyy noin 14 prosentilla väestöstä.

Reumaattisten sairauksien lisäksi iriitille voivat altistaa myös:

  • pitkittynyt poskiontelontulehdus
  • hampaan juuren tulehdus
  • tulehdukselliset suolistosairaudet, esimerkiksi Crohnin tauti
  • silmän pintaosan tulehdukset
  • silmän alueen vammat

Iriitin oireet

Iriitti alkaa yleensä äkillisesti toispuoleisena silmän punoitteluna, valonarkuutena ja kipuna. Iriitin oireisiin ei kuulu silmän rähminen toisin kuin silmän sidekalvotulehduksessa.

Akuutin iriitin oireet silmässä ovat:

  • punoitus
  • valonarkuus
  • jomottava kipu
  • pieni tai muuten poikkeavan näköinen mustuainen

Krooninen iriitti

Krooninen iriitti on lastenreumaan liittyvä silmän värikalvotulehdus, jota esiintyy noin 20 prosentilla reumaa sairastavista lapsista. Iriitti ilmaantuu yleensä reuman alkuvuosina, ja joskus se voi olla ensimmäisiä merkkejä reumasta ennen sairauden varsinaista puhkeamista.

Krooninen iriitti on alkaessaan yleensä oireeton ja piilevä tulehdus. Tästä syystä reumaa sairastaville tehdään säännöllisesti silmälääkärin tarkastuksia. Kroonista iriittiä hoidetaan aktiivisesti näkövaurioiden estämiseksi. Hoitoon käytetään kortisonitippoja. Paikallishoidon lisäksi tehokas reuman lääkehoito rauhoittaa yleensä myös iriittiä.

Iriitin hoito

Iriittiä hoidetaan glukokortikoidisilmätipoilla ja mustuaista laajentavilla silmätipoilla. Ennen hoidon aloittamista iriitin toteamiseksi tarvitaan silmälääkäri tekemä mikroskooppitutkimus.

Glukokortikoidisilmätipat auttavat värikalvotulehdukseen ja mustuaista laajentavat silmätipat lievittävät silmän mukautumisen aiheuttamaa kipua. Mustuaista laajentamalla vähennetään riskiä kiinnikkeiden syntymiselle. Hoitamattomassa iriitissä värikalvon reunasta voi muodostua kiinnikkeitä värikalvon takana olevan mykiön eli silmän linssin pintaan.

Iriitin hoito vaatii sitoutumista. Yleensä glukokortikoiditippoja tiputetaan silmään ensimmäisen viikon ajan tunnin välein valveilla ollessa. Oireet voivatkin helpottua jo noin viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta, mutta tulehduksen estämiseksi lääkitystä on jatkettava lääkärin ohjeiden mukaisesti. Hoito kestää yleensä noin kuukauden ajan.

Laajentavien silmätippojen vaikutuksesta lähinäkö sumenee hoidettavasta silmästä tippojen käytön aikana. Hoidon päätyttyä on suositeltavaa käydä vielä silmälääkärillä kontrollitarkastuksessa. Näin voidaan varmistaa, että hoito on varmasti tehonnut.

Iriitin itsehoito 

Jos iriitit toistuvat usein, saattaa hoitava silmälääkäri harkita varalle kirjoitettua lääkereseptiä iriitin ensioireisiin. Omatoimisesti aloitetusta hoidosta huolimatta silmälääkäriin tulee hakeutua jo seuraavan päivän aikana.

Milloin lääkäriin?

Jos toinen tai molemmat silmäsi punoittavat sekä ovat kipeät ja valonarat, varaa aika silmälääkärille vuorokauden kuluessa. Kyseessä saattaa olla iriitti, joka vaatii aina silmälääkärin hoitoa.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: