Iriitti eli silmän värikalvotulehdus vaatii aina silmälääkärin hoitoa

Iriitti eli värikalvotulehdus on yleisin silmänsisäinen tulehdus. Värikalvoksi eli iirikseksi kutsutaan silmän värillistä osaa, joka määrittää silmän värin. Värikalvon keskellä sijaitseva aukko on mustuainen eli pupilli. Värikalvon tehtävä on säädellä silmän sisään pääsevän valon määrää ja supistaa pupillia silloin, kun valon määrä lisääntyy. Kirkkaassa valossa mustuainen siis supistuu, ja hämärässä se puolestaan laajenee. Yksi iriitin aiheuttamista oireista on silmäsärky, joka johtuu tulehtuneen värikalvon liikkeistä pupillin supistuessa.

Iriitistä käytetään myös nimeä etuosan uveiitti, koska tulehdus sijaitsee nimensä mukaisesti silmän etuosan rakenteissa. Uveiitti on yhteinen nimitys kaikille silmän värikalvon, sädekehän ja suonikalvon tulehduksille. Iriitti on uveiiteistä yleisin.

Vuodessa noin 12 ihmistä sadastatuhannesta saa iriitin. Iriitti on nuorten aikuisten tauti, ja tavallisimmin siihen sairastutaan 20−50 vuoden iässä. Iriittiin voivat kuitenkin sairastua myös lapset ja vanhukset. Lapsilla esiintyvä krooninen iriitti liittyy yleensä lastenreumaan.

Iriitti ei parane itsestään vaan vaatii aina silmälääkärin hoitoa. Silmälääkäriin tutkimuksia suositellaan vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta, sillä varhainen hoidon aloitus parantaa hoidon tehoa.

Mistä iriitti johtuu? 

Iriitin syy jää usein epäselväksi. Elimistön alentuneen vastuskyvyn on kuitenkin todettu altistavan iriitille. Iriitille altistaa myös niin sanottu HLA-B27-tekijä, joka kertoo perinnöllisestä alttiudesta reumatyyppisille sairauksille. Suomalaisilla tätä tekijää esiintyy noin 14 prosentilla väestöstä.

Reumaattisten sairauksien lisäksi iriitille voivat altistaa myös:

• pitkittynyt poskiontelontulehdus
• hampaan juuren tulehdus
• tulehdukselliset suolistosairaudet, esimerkiksi Crohnin tauti
• silmän pintaosan tulehdukset
• silmän alueen vammat

Krooninen iriitti on lastenreumaan liittyvä silmän värikalvotulehdus, jota esiintyy noin 20 prosentilla reumaa sairastavista lapsista. Iriitti ilmaantuu yleensä reuman alkuvuosina, ja joskus se voi olla ensimmäisiä merkkejä reumasta ennen sairauden varsinaista puhkeamista.

Krooninen iriitti on alkaessaan yleensä oireeton ja piilevä tulehdus. Tästä syystä reumaa sairastaville tehdään säännöllisesti silmälääkärin tarkastuksia. Kroonista iriittiä hoidetaan aktiivisesti näkövaurioiden estämiseksi. Hoitoon käytetään kortisonitippoja. Paikallishoidon lisäksi tehokas reuman lääkehoito rauhoittaa yleensä myös iriittiä.

Jos toinen tai molemmat silmäsi punoittavat sekä ovat kipeät ja valonarat, varaa aika silmälääkärille vuorokauden kuluessa. Kyseessä saattaa olla iriitti, joka vaatii aina silmälääkärin hoitoa.