Huuliherpes on yleinen ja aika ajoin aktivoituva tauti, joka aiheuttaa tyypillisesti rakkulan huuleen tai muualle suun alueelle

Huuliherpes eli yskänrokko on herpes simplex -viruksen aiheuttama tarttuva tauti. Yli puolet aikuisista on saanut herpesvirustartunnan, ja huuliherpes onkin hyvin yleinen vaiva. Herpesvirus tarttuu eteenpäin lähikontaktissa pisara- ja kosketustartuntana eli esimerkiksi suudellessa.

Huuliherpes aiheuttaa kirveleviä rakkuloita yleensä huuliin, suupieliin tai muualle kasvoihin. Tauti ei ole jatkuvasti aktiivinen, mutta rakkulat uusiutuvat herkästi ja ilmestyvät usein samaan paikkaan. Herpeksen oireet saattavat aktivoitua esimerkiksi stressin, flunssan tai voimakkaan auringon UV-säteilyn seurauksena. Huuliherpes on terveelle henkilölle vaaraton, mutta taudinkuvalle tyypilliset rakkulat ja haavaumat saattavat olla kipeitä ja häiritseviä. Uusiutuva herpes voi olla sitä kantavalle myös henkisesti raskas tauti.

Huuliherpeksen kerran saatuaan herpesvirus voi jäädä elimistöön pysyvästi. Suurimman osan ajasta herpes on kuitenkin täysin oireeton, ja se aktivoituu vain aika ajoin. Osalla herpes ei aktivoidu koskaan, jolloin virusta saattaa kantaa koko elämänsä ajan siitä itse tietämättään.Vaikka herpesviruksesta ei ole aina mahdollista päästä koskaan täysin eroon, on sen aiheuttamien oireiden helpottamiseksi ja uusiutumisen estämiseksi olemassa erilaisia keinoja ja lääkkeitä.

Huuliherpes on suurimman osan ajasta oireeton, ja joillakin ihmisillä tauti ei oireile koskaan. Kolmasosalla tartunnan saaneista huuliherpes on aktiivinen vähintään kerran elämässä.

Uusiutuva huuliherpes alkaa yleensä alueen punoituksena sekä kutinana, kirvelynä tai pistelynä. Parin päivän sisällä ensioireiden alkamisesta suun alueelle puhkeaa huuliherpekselle tyypillisiä rakkuloita. Rakkulat ovat aluksi kirkkaita, minkä jälkeen ne alkavat kellertää. Muutaman päivän kuluttua rakkulat muuttuvat vetistäviksi ruviksi. Ruvet irtoavat tyypillisesti viikossa tai parissa, mutta joskus niiden paraneminen voi kestää jopa 3–4 viikkoa.

Huuliherpes uusiutuu vaihtelevan ajan kuluttua tyypillisesti samalle alueelle. Aina uusiutuvassa infektiossa iholle ei kuitenkaan ilmesty ollenkaan näkyviä rakkuloita, vaan oireina saattaa olla ainoastaan ensioireille tyypillistä ihoalueen punoitusta, kipua ja pistelyä.

Herpesviruksen aiheuttamat rajut ja laajalle levinneet oireet

Huulissa ja suun limakalvolla esiintyviä rakkuloita on tyypillisesti vain muutamia, mutta joskus huuliherpes voi levitä myös laajemmalle alueelle tai aiheuttaa voimakkaita oireita. Esimerkiksi atooppista ihottumaa sairastavalle herpes simplex-virus voi aiheuttaa vakavan ja laaja-alaisen ihottuman, joka leviää yleensä kasvojen tai pään alueelle. Ihottumassa iholle ilmaantuu runsaasti punoittavapohjaisia ja lähekkäin esiintyviä rakkuloita. Herpesvirus voi aiheuttaa myös silmän sarveiskalvon tulehduksen, ja harvinaisissa tapauksissa joskus jopa kasvo- tai aivohalvauksen.

Viruksen ensitartuntaan voi joskus liittyä kivulias suutulehdus, joka voi myös nostaa kuumeen. Myös lapsilla huuliherpeksen ensitartunta voi aiheuttaa kivuliaita oireita koko suuontelon eli suuaukon ja nielun väliselle alueelle.

Huuliherpes parantuu usein itsekseen ilman hoitoa, eikä lieväoireista huuliherpestä välttämättä tarvitse hoitaa ollenkaan. Huuliherpesrakkula poistuu joskus jo muutamassa päivässä, mutta useimmiten paraneminen vie muutaman viikon. 

Huuliherpeksen hoito on pääasiassa itsehoitoa. Herpeksen aktiivisessa vaiheessa on tärkeää huolehtia hyvästä suuhygieniasta ja välttää kipeän alueen turhaa koskettelemista. Huuliherpestä voi hoitaa esimerkiksi asikloviiriä sisältävillä voiteilla, joita saa apteekista ilman reseptiä. Voiteet saattavat nopeuttaa huuliherpeksen parantumista. Herpesrakkulaa voi yrittää kuivattaa sen päälle levitettävällä sinkkivoiteella tai hautomalla sitä kosteilla kääreillä 2–3 kertaa päivässä noin 15 minuutin ajan. Sen jälkeen, kun herpesrakkula on kuivunut ja siirtynyt rupivaiheeseen, riittää sen hoidoksi alueen säännöllinen peseminen vedellä ja saippualla.

Herpesviruksen aiheuttamien oireiden hoitoon on olemassa myös joitakin reseptilääkkeitä. Lisäksi herpesvirukseen on olemassa estolääkitys, jota käyttämällä virus ei välttämättä aktivoidu yhtä usein kuin ilman lääkitystä.

Huuliherpekseen on olemassa suun kautta otettava estolääkitys. Estolääkityksestä voi olla apua silloin, jos herpes uusiutuu tiheästi eli noin kerran kuukaudessa tai useammin. Jos huuliherpes uusiutuu yli kuusi kertaa vuodessa, on estolääkityksen aloittamisesta hyvä keskustella lääkärin kanssa. Herpesviruksen estolääkitystä voidaan käyttää kuukausien tai joskus jopa vuosien ajan. Lääkityksestä on kuitenkin hyvä pitää välillä taukoa ja katsoa, palaavatko oireet tauon aikana.

Herpesviruksen estolääkkeinä ja hoitolääkkeinä käytetään samoja valmisteita, mutta erilaisella annostuksella. Estolääkitystä käytetään myös pidemmän aikaa kuin suun kautta otettavaa hoitolääkitystä. Pieniä pakkauksia estolääkettä saa apteekista ilman reseptiä, mutta suurempiin pakkauskokoihin ja pidempiin lääkekuureihin tarvitaan aina lääkärin resepti.

Tarvittaessa estolääkitystä voi käyttää myös lyhyenä kuurina, joka voi kestää esimerkiksi 5–10 päivää. Kuuriluonteinen estolääkitys voi tulla tarpeeseen itselle tärkeissä tilanteissa, joissa tietää huuliherpeksen puhkeavan helposti. Huuliherpeksen puhkeamisen mahdollisuutta saattaa haluta minimoida esimerkiksi tärkeällä työmatkalla tai aurinkoiseen kohteeseen suuntautuvalla rantalomalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että aina lääkehoito ei onnistu täysin, vaan joskus herpes voi uusiutua estolääkityksestä huolimatta.

Huuliherpes ja finni on yleensä melko helppo erottaa toisistaan, mutta joskus ne saattavat mennä keskenään sekaisin. Finnejä on kuitenkin yleensä enemmän kuin herpesrakkuloita, jotka esiintyvät yleensä rykelmänä tietyssä kohdassa. Huuliherpes ilmestyy yleensä huuliin, suupieliin tai muualle kasvoihin. Finnejä taas esiintyy usein koko kasvojen alueella ja kasvojen keskiviivan molemmilla puolilla. Joskus kasvoille saattaa tietysti ilmestyä myös vain yksittäinen finni tai pari. Olennainen ero finnin ja huuliherpeksen välillä on siinä, että finni on märkäpää ja herpes vesirakkula. Finnin aiheuttaa bakteeritulehdus ja huuliherpeksen virusinfektio.

Oli kyseessä sitten ensitartunta tai uusiutuminen, ei huuliherpeksen takia tarvitse välttämättä hakeutua lääkäriin. Tietyissä tilanteissa kannattaa kuitenkin kääntyä lääkärin puoleen, jotta huuliherpekseen ja sen aiheuttamiin oireisiin voi saada apua. Alla kerromme vastaukset neljään huuliherpestä ja lääkäriin menemistä koskevaan kysymykseen.

Milloin huuliherpeksen takia kannattaa mennä lääkäriin?

Huuliherpeksen takia kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle silloin, jos huuliherpes ei parane 2–3 viikossa tai on erityisen rajuoireinen. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos huuliherpes uusiutuu itseä haittaavan usein. Esimerkiksi silloin, jos huuliherpes uusiutuu kahden kuukauden välein tai useammin, kannattaa lääkärin kanssa keskustella estolääkityksen aloittamisesta. Ensimmäistä kertaa ilmestyvää huuliherpestä ei tarvitse välttämättä käydä näyttämässä ja toteamassa lääkärissä, mutta jos itsellä on uusia oireita, joiden aiheuttajasta ei ole varma, tulee lääkärissä käydä oikean diagnoosin ja siihen sopivan hoidon varmistamiseksi.

Korkea kuume, kasvohalvausoireet, lähellä silmää oleva herpes sekä esimerkiksi atoopikolla esiintyvä laaja-alainen herpes ovat syitä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Myös herpestartunnan saaneiden immuunipuutteisten henkilöiden tulee aina hakeutua lääkäriin ensitartunnan ja ensimmäisten oireiden havaitsemisen yhteydessä.

Missä tilanteissa huuliherpeksen takia ei tarvitse mennä lääkäriin?

Uuden tai uusiutuvan ja oireiltaan lievän huuliherpeksen takia ei tarvitse välttämättä käydä lääkärissä. Jos itsellä on aikaisemminkin ollut huuliherpes tai muuten tietää, mistä on kyse, voi huuliherpestä hoitaa kotikonstein ja odottaa rauhassa rakkulan paranemista. Uuden huuliherpestartunnan takia ei siis tarvitse hakeutua lääkäriin vain diagnoosin takia. Lääkärissä kannattaa kuitenkin käydä aina silloin, jos ei ole varma, mistä on kysymys.

Lapsellani on huuliherpes – milloin lääkäriin?

Lasten kohdalla herpesviruksen takia on aiheellista käydä lääkärissä silloin, jos alle kaksivuotiaalla on rajuoireinen suun limakalvojen herpestulehdus. Lääkäriin tulee hakeutua myös silloin, jos lapsen ensimmäinen huuliherpes aiheuttaa kivuliaita oireita, joiden takia lapsi ei saa syötyä tai juotua kunnolla.

Kenelle asiantuntijalle varaan ajan?

Huuliherpestartunnan takia kannattaa varata aika ensisijaisesti ihotautilääkärin vastaanotolta, mutta myös yleislääkärit hoitavat huuliherpestä ja muita herpestartuntoja. Silmälääkäri on oikea asiantuntija silloin, jos herpes on lähellä silmää tai jos sen epäillään levinneen silmään. Lapset ohjataan ensisijaisesti lastenlääkärille.

Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

• Vyöruusu
• Vesirokko
• Stressi