Hemoglobiini on punasoluissa oleva rautapitoinen proteiini, joka kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin
4.12.2020 | Päivitetty 14.12.2022
Asiantuntija Emil Heinäaho, yleislääketieteen erikoislääkäri
Hemoglobiini eli verenpuna on proteiini, joka muodostaa suuren osan punasoluista. Hemoglobiinin avulla hengitysilman happi kulkeutuu keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidi puolestaan keuhkoihin uloshengitettäväksi. Tässä tietopaketissa käsitellään hemoglobiinia, sen viitearvoja sekä alhaisen hemoglobiinin aiheuttamaa anemiaa. Kerromme myös, miten voit mittauttaa hemoglobiiniarvosi.
Mikä on hemoglobiini (B-Hb)?
Hemoglobiini on yksi veren punasoluissa oleva, happea sitova valkuaisaine. Keuhkoissa happi sitoutuu hemoglobiiniin.
Hemoglobiinin tärkein tehtävä on kuljettaa hengittäessä saatava happi keuhkoista kudoksiin verenkierron mukana.
Hapenkuljetuksen lisäksi hemoglobiini kuljettaa osan soluhengityksessä muodostuvasta hiilidioksidista keuhkoihin uloshengitettäväksi.
Hemoglobiinin viitearvot
Hemoglobiinin viitearvot vaihtelevat henkilön sukupuolen ja iän mukaan – myös lapsilla.
Yksilöiden hemoglobiiniarvot vaihtelevat, ja niin sanottu normaali hemoglobiini asettuu viitearvojen sisään. Naisilla on keskimäärin alhaisemmat hemoglobiiniarvot kuin miehillä.
Hemoglobiinin viitearvot ovat:
- Miehet: 134–167 g/l
- Naiset: 117–155 g/l
- Kouluikäiset: 130–140 g/l
- Vastasyntyneet: 170–200 g/l
- 2-3 kk vauvat: 110–120 g/l
Alhainen hemoglobiini eli anemia
Alhainen hemoglobiini kertoo anemiasta.
Anemia tarkoittaa elimistön tilaa, joka aiheutuu punasolujen matalasta määrästä tai punasolujen sairaudesta.
Anemia voi johtua monista eri syistä. Yleisin anemian syy on raudanpuute, joka voi johtua esimerkiksi kuukautis- tai suolistoverenvuodosta, liian vähäravinteisesta ruokavaliosta tai raudan imeytymishäiriöstä.
Anemia havaitaan perusverenkuvalla, jossa tarkistetaan verisolut ja hemoglobiinipitoisuus.
Alhaisen hemoglobiinin eli anemian aiheuttajia ovat:
- vähentynyt raudan saanti ravinnosta
- heikentynyt raudan imeytyminen, joka voi johtua esimerkiksi keliakiasta
- jatkuva veren menetys, kuten runsaat kuukautiset tai suolistoverenvuoto
- monet krooniset sairaudet, kuten syövät ja munuaisten vajaatoiminta
- punasolujen lisääntynyt hajoaminen
- B12-vitamiinin ja foolihapon puute
- veren muodostumiseen vaikuttavat sairaudet, kuten leukemia
Anemia (alhainen hemoglobiini) – oireet
Anemia voi aiheuttaa väsymystä, heikotusta, heikentynyttä suorituskykyä, sydämentykytystä, hapenpuutetta, kalpeutta, päänsärkyä tai univaikeuksia.
Lievä anemia on usein vähäoireinen tai oireeton. Anemian oireet voivat olla samankaltaisia myös muiden sairauksien kanssa.
Jos sinulla on anemiaan viittaavia oireita, voit mitata hemoglobiinisi helposti ilman lääkärin lähetettä osana perusverikokeita tai osana laajempaa testipakettia.
Alhaisen hemoglobiinin nostaminen
Anemia voi johtua monista eri syistä. Kun syy on tunnistettu, oikea hoito auttaa nostamaan matalaa hemoglobiinitasoa. Raudan, B12-vitamiinin ja folaatin liian vähäisen saannin aiheuttamaa anemiaa voidaan ehkäistä monipuolisella ruokavaliolla ja tarvittaessa lisäravinteilla.
Korkea hemoglobiini
Hemoglobiini voi myös olla viitearvoja korkeampi. Jos hemoglobiini on selvästi viitearvojen yläpuolella, on hyvä keskustella lääkärin kanssa mahdollisista jatkotutkimuksista.
Korkean hemoglobiinin aiheuttajia voivat olla:
- vähäinen hapensaanti
- tupakointi
- EPO-hormoni
- krooninen keuhkosairaus
- verta muodostavan kudoksen sairaudet
Vähäinen hapensaanti
Korkea hemoglobiinipitoisuus voi johtua pitkittyneestä hapenpuutteesta.
Kun elimistön kudokset eivät saa riittävästi happea, elimistö lisää punasolujen määrää veressä. Tämä aiheuttaa myös hemoglobiinin nousun.
Korkeilla vuoristoalueilla asuvilla ihmisillä on yleensä korkeampi hemoglobiini, koska korkeiden vuoristojen ilmassa on vähemmän happea.
Tupakointi
Tupakointi voi myös nostaa hemoglobiiniarvoja. Tupakansavun sisältämä hiilimonoksidi vähentää veren hapettumista sen tullessa elimistöön, mikä nostaa hemoglobiinipitoisuutta.
EPO-hormoni
Munuaisten tuottama EPO-hormoni nostaa myös hemoglobiinipitoisuutta. Keinotekoisesti tuotettua EPO-hormonia käytetään tiettyjen sairauksien hoitoon, mutta se tunnetaan myös dopingaineena kilpaurheilussa.
Erilaiset sairaudet
Hemoglobiiniarvot voivat olla koholla myös kroonisissa keuhkosairauksissa ja luuydinsairauksissa.
Kroonisessa keuhkosairaudessa hemoglobiinin kulkeutuminen vereen on heikentynyt, ja hemoglobiinipitoisuus voi nousta.
Luuydinsairaudessa veressä on liikaa punasoluja, ja hemoglobiini on siksi viitearvojen yläpuolella.
Hemoglobiinin tutkiminen ilman lähetettä
Hemoglobiinin mittaaminen on yksi yleisimmistä verikokeista, ja se mitataan aina osana perusverenkuvaa.
Hemoglobiiniarvot voidaan saada ilman lääkärin lähetettä joko perusverenkuvan mittauksen yhteydessä tai osana kattavia laboratoriotutkimuspaketteja.
Lähetteettömiin laboratoriokokeisiin voi hakeutua kuka tahansa, joka haluaa selvittää omaa terveyttään.
Perusverenkuva (B-PVK)
Perusverenkuva (B-PVK) antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. Se auttaa hyvin sairauksien diagnosoinnissa ja seulonnassa, esimerkiksi anemiaa ja tulehduksia selvitettäessä.
Verikokeen tulokset valmistuvat vuorokaudessa. Tutkimusta varten varataan 10 minuutin aika laboratoriosta verikokeisiin.
Tutkimuspaketit
Jos haluat tutkia hemoglobiiniarvosi osana kokonaisvaltaista terveyttä, tutustu myös kattaviin lähetteettömiin tutkimuspaketteihimme.
Esimerkiksi anemiaa epäiltäessä kannattaa valita kokonaisvaltainen Voimat vähissä laaja tutkimuspaketti.
Voimat vähissä laaja tutkimuspaketti selvittää hemoglobiinin sekä muut anemiaan liittyvät arvot, vitamiinipuutokset ja elimistön rautavarastot.
Hemoglobiinin mittaus sisältyy seuraaviin tutkimuspaketteihimme:
- Perusteellinen laboratoriopaketti
- Miehen laaja laboratoriopaketti
- Naisen laaja laboratoriopaketti
- Liikkujan tutkimuspaketti
Tutustu myös muihin lähetteettömiin laboratoriotutkimuksiimme. Laboratoriotutkimusten ja tutkimuspakettien hinnat löydät hinnastosta.
Ohjeet asiointiin
Hemoglobiinin mittaus sisältyy verenkuvatutkimukseen, johon ei tarvita lääkärin lähetettä.
Näytteenottoa varten varataan 10 minuutin laboratorioaika. Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.
Tutkimustulokset valmistuvat tavallisesti 2−3 vuorokauden kuluessa. Tulosten valmistuttua saat heti selkeän tulosraportin puhelimeesi Oma Terveys -sovellukseen. Tulokset voidaan toimittaa myös postitse, kun asiasta sovitaan erikseen laboratoriossa.
Tulosraportista näet omien tutkimustulostesi lisäksi tutkittujen kokeiden viitearvot, sekä selityksen mitä mikäkin arvo tarkoittaa ja mikä sen tehtävä on elimistössä.
Saat myös jatko-ohjeet, mikäli omat arvosi poikkeavat viitearvoista. Mikäli tuloksesi ovat hälyttäviä, Terveystalosta otetaan sinuun yhteyttä ja varmistetaan, että olet saanut tulokset.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
yleislääketieteen erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.