Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa
7.12.2021
Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä. Virtsaamisoireet saattavat herättää epäilyksen eturauhassyövästä, mutta useimmissa tapauksissa ne liittyvät eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Tässä tietopaketissa selvitetään mikä eturauhassyöpä on, mistä se johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa.
Eturauhassyövän ennuste on hyvä – pieniä ja kilttejä syöpiä ei ole tarkoituskaan löytää, koska ne eivät välttämättä vaikuta miehen elämään mitenkään.
Lääkäriin on kuitenkin syytä hakeutua silloin, jos PSA-arvo on poikkeava tai nousussa, virtsaamisvaivat ilmaantuvat nopeasti, tai virtsassa tai siemennesteessä on havaittavissa verta.
Sisällysluettelo
Mikä on eturauhassyöpä ja mistä se johtuu?
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, joka todetaan vuosittain noin 5 000 miehellä Suomessa. Eturauhassyöpään sairastuneiden keski-ikä Suomessa on noin 70 vuotta. Arviolta 2–5 prosenttia eturauhassyövistä on perinnöllistä tyyppiä. Sairastumisriski kaksin- tai kolminkertaistuu, jos potilaan isällä tai veljellä on todettu eturauhassyöpä.
Eturauhassyöpä syntyy eturauhasen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi, minkä jälkeen syöpä kasvaa ensin paikallisesti ja voi levitä hiljalleen muihin kudoksiin sekä elimiin. Vain pieni osa eturauhassyövistä on nopeasti eteneviä, useimmat tapauksista etenevät hitaasti ja ovat hyvin hoidettavissa.
Eturauhassyövän tarkkaa aiheuttajaa ei toistaiseksi tiedetä. Syntyyn ja riskitekijöihin vaikuttavat useammat tekijät, joista keskeisimmät ovat ikä, perinnöllisyys, etninen tausta ja ympäristötekijät.
Riskiä lisäävät myös liiallinen rasvan käyttö, tupakointi ja ylipaino. Mieshormonit eli androgeenit ovat myös osallisena syövän syntymisessä, mutta eivät itsessään aiheuta sitä.
Eturauhassyöpä – oireet
Eturauhassyöpä voi olla täysin oireeton. Varhaisvaiheen eturauhassyöpä ei välttämättä aiheuta oireita lainkaan.
Eturauhassyöpä voi aiheuttaa myös samanlaisia virtsaamisoireita kuin eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Eturauhasen liikakasvusta johtuvat oireet kehittyvät usein vuosien mittaan, kun taas eturauhassyövän oireet voivat kehittyä viikoissa tai kuukausissa.
Levinnyt eturauhassyöpä voi oireilla kipuiluna ja yleistilan heikentymisenä. Kipu paikantuu usein alaselän tai lonkkien ja lantion alueelle.
Tyypillisimmät eturauhassyövän oireet ovat:
- tihentynyt virtsaamistarve
- virtsaamispakko ja siitä aiheutuva virtsankarkailu
- virtsasuihkun heikkous
- tunne rakon tyhjenemisvaikeudesta
- verivirtsaisuus tai veri siemennesteessä
Tihentynyt virtsaamistarve ja virtsankarkailu saattavat johtua myös yliaktiivisesta virtsarakosta, eturauhastulehduksesta tai virtsatietulehduksesta.
Levinneen eturauhassyövän oireita ovat etäpesäkkeistä johtuva luukipu- tai murtuma.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin on syytä hakeutua silloin, jos virtsaamisvaivat ilmaantuvat nopeasti, tai virtsassa tai siemennesteessä on havaittavissa verta. Silminnähtävä verivirtsaisuus on ainoa ehdoton syy urologisiin tutkimuksiin, sillä se voi aiheutua myös virtsarakon kasvaimesta.
Mistä eturauhassyövän tunnistaa?
Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella ja peräsuolen edessä. Eturauhasen kasvaimet voidaan usein havaita peräsuolen kautta tehtävällä sormitunnustelulla eli tuseerauksella. Eturauhasen kyhmy, kovuus, kiinteys tai puoliero voi viitata eturauhassyöpään. Tuseerauksen lisäksi urologi voi tehdä myös eturauhasen ultraäänitutkimuksen.
Mikäli oireiden ja tutkimusten perusteella herää epäily eturauhassyövästä, ohjataan potilas jatkotutkimuksiin urologille. Kyhmy ei kuitenkaan ole aina merkki syövästä. Diagnoosi varmistetaan jatkotutkimuksissa tekemällä koepalan otto eturauhasesta.
Koepalat tutkitaan patologin toimesta kudosvärjäyksellä ja mikroskooppitutkimuksella. Tutkimuksesta selviää syövän aggressiivisuus ja paikallinen laajuus. Näiden perusteella eturauhassyöpä voidaan jaotella joko matalan, kohtalaisen tai korkean riskin taudiksi.
Kohonnut PSA-pitoisuus tai PSA:n nopea kasvu voi viitata eturauhassyöpään
PSA on eturauhassolujen tuottama proteiini, jonka pitoisuus veressä lisääntyy iän myötä eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun lisääntyessä, eturauhastulehduksessa tai eturauhassyövässä
Korkea PSA-pitoisuus tai PSA:n nopea suureneminen voi viitata eturauhassyöpään, sillä PSA-arvon noustessa myös syövän todennäköisyys lisääntyy. Eturauhassyöpää ei voida kuitenkaan todeta pelkän PSA-arvon mukaan.
Myös virtsatie- tai eturauhastulehdus voi aiheuttaa tilapäistä PSA-pitoisuuden nousua.
PSA-mittaus kannattaa tehdä vasta 1-2 kuukauden päästä tulehduksen paranemisesta.
PSA-testillä voidaan joskus havaita oireeton eturauhassyöpä
PSA-testillä voidaan joskus havaita oireeton ja varhaisessa vaiheessa oleva eturauhassyöpä. PSA-pitoisuus määritetään verinäytteestä. Tuloksen perusteella voidaan arvioida, onko kyseessä hyvänlaatuinen vai pahanlaatuinen eturauhasen sairaus.
PSA-testaus kuuluu seuraaviin laboratoriotutkimuksiin ja tutkimuspaketteihimme:
- Eturauhasen toimintakoe (S-PSA), 92 euroa
- Miehen laaja laboratoriopaketti, 219 euroa
Laboratoriotutkimusten ja tutkimuspakettien hinnat löydät myös hinnastostamme. Verikoetta varten sinun tulee varata aikaa vain 10 minuuttia ja tutkimustulokset saat 1-3 vuorokaudessa Terveystalo-sovellukseen ja verkkopalveluun. Voit myös tarvittaessa pyytää tulokset postitse. Mikäli tuloksissa on poikkeavuutta, on syytä varata aika urologin vastaanotolle. Urologin vastaanotolla arvioidaan verikokeiden tulokset ja päätetään mahdollisista jatkotutkimuksista.
Eturauhasen kuvantamistutkimukset
Eturauhasen ultraäänitutkimus
Urologin vastaanotolla voidaan tehdä eturauhasen ultraäänitutkimus peräaukon kautta. Siten voidaan määrittää eturauhasen tilavuus, muoto ja rakenne. Ultraäänitutkimus ei ole riittävän herkkä poissulkemaan eturauhassyöpää, mutta joskus muutokset eturauhasen rakenteessa voivat vahvistaa syöpäepäilyä.
Ultraäänianturin kautta on mahdollista tehdä eturauhasen paikallispuudutus ja ottaa eturauhasesta neulanäytteet eli biopsiat patologista mikroskooppitutkimusta varten.
Eturauhasen magneettitutkimus
Magneettitutkimus on nykyään laajalti käytössä eturauhassyövän diagnosoimisessa, sillä sen perusteella voidaan koepalojen ottoa kohdentaa syöpäepäilyttäviin alueisiin. Magneettitutkimus antaa myös tietoa taudin paikallisesta levinneisyydestä, mitä tarvitaan etenkin radikaalia leikkaushoitoa suunnitellessa.
Eturauhassyövän levinneisyystutkimukset
Eturauhassyövän levinneisyyttä eturauhasen ulkopuolelle voidaan selvittää myös erilaisilla tietokonekuvauksilla ja luuston natiiviröntgenkuvauksilla sekä isotooppitutkimuksella. Nämä selvitykset ovat tarpeen etenkin korkean riskin eturauhassyövässä tai PSA:n ollessa huomattavan korkea.
Eturauhassyövän hoito
Eturauhassyövän hoito on yksilöllistä ja valitaan iän, terveydentilan sekä syövän tyypin perusteella. Hoitomenetelminä käytetään leikkaus-, säde- ja hormonihoitoa. Eturauhassyöpä ei välttämättä vaikuta miehen elämään mitenkään, ja yksi hoitomenetelmistä onkin aktiivinen seuranta.
Paikallinen eturauhassyöpä voidaan hoitaa parantavasti leikkauksella tai sädehoidolla. Levinneen eturauhassyövän hoidossa tavoitteena on joko heikentää merkittävästi testosteronin tuotantoa tai estää testosteronin vaikutus eturauhaskudokseen.
Eturauhassyövän leikkaushoito
Paikallisen eturauhassyövän tehokkain hoitomuoto on eturauhasen leikkaushoito eli radikaali prostatektomia, jossa eturauhanen poistetaan kapseleineen ja viereisine rakkularauhasineen.
Leikkaus voidaan tehdä robottiavusteisesti tai perinteisellä tähystystekniikalla tai avoleikkauksena. Leikkaushoidon riskejä kuten tulehduksia, verenvuotoa tai tukoksia on voitu vähentää tähystysleikkaustekniikalla, jolloin leikkauksesta toipuminen on myös nopeaa.
Muita leikkaukseen liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia ovat virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen ja erektiohäiriö.
Eturauhassyövän sädehoito
Paikallista- ja paikallisesti levinnyttä eturauhassyöpää voidaan hoitaa ulkoisella tai kudoksen sisäisellä (HDR-brakyhoito) sädehoidolla. Sädehoidon tavoitteena on tuhota eturauhasen syöpäsoluja ja estää niiden kasvua sekä jakautumista.
Sädehoidon mahdollisia sivuvaikutuksia ovat virtsaoireiden tilapäinen lisääntyminen, peräsuolen ärsytysoireet sekä erektioheikkous. Sädehoidosta vastaa syöpälääkäri eli onkologi.
Kohtalaisen tai korkean riskin eturauhassyövässä sädehoitoon yhdistetään hormonihoito 6–36 kuukauden ajaksi. Sädehoitoa voidaan jossain tilanteissa antaa myös eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen.
Aktiivinen seuranta
Aktiivista seurantaa voidaan käyttää hyvän ennusteen omaavan vähäisen eturauhassyövän hoidossa. Seurannan avulla syövän mahdollinen eteneminen voidaan havaita ajoissa, ja tarvittaessa vaihtaa aktiivinen seuranta aktiiviseksi hoidoksi.
Eturauhassyövän hormonihoito
Miessukuhormonien tiedetään kiihdyttävän eturauhassyövän kasvua. Hormonihoidon tavoitteena on hidastaa syövän etenemistä pysäyttämällä kivesten testosteronituotanto joko kivestenpoistoleikkauksella tai hormonipistoksin.
Myös tablettimuotoisia valmisteita voidaan käyttää estämään testosteronin vaikutusta eturauhaskudokseen. Hormonihoitoa käytetään silloin, kun parantava hoito ei ole mahdollista potilaan yleistilan tai taudin levinneisyyden vuoksi. Hormonihoitoa voidaan myös yhdistää sädehoitoon parantamaan ennustetta.
Hormonihoito ei yksinään ole parantava hoitomuoto.
Solunsalpaajat eli sytostaatit
Solunsalpaajia annetaan suonensisäisenä tiputuksena levinneen eturauhassyövän hoidossa silloin, kun hormonihoidon teho hiipuu. Niitä voidaan käyttää myös samanaikaisesti hormonihoidon kanssa levinneen eturauhassyövän hoidossa.
Eturauhassyönvän hoitomenetelmän valinta ja uudelleenarviointi
Halutessasi voit varata ajan urologille muualla suunnitellun hoidon uudelleenarviointiin (second opinion). Hoitomenetelmän valinnasta voidaan keskustella joko perinteisellä vastaanotolla tai tarvittaessa etänä videovastaanotolla.
Eturauhassyövän seulonta
Eturauhassyövän seulontaa ei suositella tehtäväksi oireettomille ja terveille miehille. PSA-testi on tarpeellinen, jos miehellä on häiritseviä virtsaoireita tai virtsaamisoireet ovat ilmaantuneet nopeasti. Eturauhassyövän perinnöllisyyden vuoksi PSA-testi on suositeltavaa myös, jos lähisuvussa on todettu eturauhassyöpää ja etenkin, jos syöpä on todettu alle 55-vuotiaalla.
Eturauhassyövän ehkäiseminen
Eturauhassyövän riskiä voidaan ehkäistä:
- terveellisellä ruokavaliolla ja liiallisen rasvan käytön välttämisellä
- harrastamalla liikuntaa ja ylläpitämällä normaalipainoa
- välttämällä tupakan ja alkoholin käyttöä
Myös riittävä D-vitamiinin saanti voi vähentää eturauhassyövän riskiä pienissä määrin.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
Urologian erikoislääkäri, Erikoisalajohtaja
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi urologian erikoislääkäri, erikoisalajohtaja Susanna Pasanen.